Valtakunnallinen luonnonhoitohanke pyrkii kehittämään harjujen paahteisten rinteiden luonnonhoitoa.
– Puuston harventamisella lisätään valoisuutta, ja maanpinnan rikkomisella parannetaan kasvien itämismahdollisuuksia. Huolella suunnitellut, arvokasta lajistoa huomioivat metsätaloustoimet eivät siis ole harjumetsissä poissuljettuja, päinvastoi, vanhempi tutkija Harri Tukia Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Metsäpalojen torjumisen ja rinteiden umpeenkasvun mukana avoimet harjumaisemat ovat vähentyneet. Harjujen hoito- ja hakkuutoimien suunnittelu vaatii lajien ja luonnonhoidon asiantuntemusta.
Harjujen lajeja voidaan hoitaa myös tulella. Arvokkaista paahde-elinympäristöjen kasveista esimerkiksi hietaneilikka, kangasvuokko ja kangasajuruoho hyötyvät kulottamisen synnyttämästä avoimesta elinympäristöstä ja kivennäismaan paljastumisesta.
Harjumetsien paahde-elinympäristöverkostot -luonnonhoitohanke on yksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metson valtakunnallisista luonnonhoitohankkeista. Niillä kehitetään luonnonhoitoa ja parannetaan lajien ja arvokkaiden elinympäristöjen säilymistä talousmetsissä.
– Valtaosa Suomen metsistä on jatkossakin metsätalouskäytössä, niinpä talousmetsien luonnonhoidon ja elinympäristöjen hoitokäytäntöjen kehittäminen on lajiston monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta erittäin tärkeää, sanoo Sanna Kotiharju Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta.
METSÄLEHTI