Pohjois-Karjalasta löytyy yli 60 luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokasta kallioaluetta, Suomen ympäristökeskuksen selvityksestä ilmenee.
Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita on etenkin Pielisen länsipuolella, Polvijärvellä ja Tohmajärvellä. Arvokkaiden kallioalueiden pinta-ala on yhteensä 3484 hehtaaria, mikä on hieman yli kaksi prosenttia Pohjois-Karjalan kalliomaan pinta-alasta.
Pohjois-Karjalan kallioluontoa luonnehtii vaihteleva ja osittain alkuperäiset rakennepiirteensä hyvin säilyttänyt kallioperä. Synnyltään ja koostumukseltaan erilaiset kivilajit ovat luoneet paikoin otollisen alustan rehevälle ja harvinaiselle kalliokasvillisuudelle. Parhaiten maakunnan kallioluonto tunnetaan pitkistä vaarajaksoista ja syvistä rotkomaisista laaksoista.
Kallioista saatavaa kiviainesta käytetään runsaasti rakentamisessa ja sen käyttö luonnonsoraa korvaavana materiaalina kasvaa jatkuvasti. Kallioiden taloudellinen hyödyntäminen on suurinta kasvukeskusten läheisyydessä ja seuduilla, joilla on luonnostaan pulaa sorasta ja hiekasta.
Kalliomurskeen ottamisen luvanvaraisuutta sääntelee maa-aineslaki. Kivenlouhinta ja murskaamo tarvitsevat ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, jonka myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Valmistunut selvitys toimii tietopohjana alueiden käytön suunnittelussa ja kuntien maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä. Selvitys ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia.
METSÄLEHTI