Maapallon öljy- ja kivihiilivarat ovat jäänteitä muinaisista metsistä. Noin 300 miljoonaa vuotta sitten kivihiilipatjojen kertyminen kuitenkin tyssäsi. Syypää ei ole vain ilmasto vaan sienten evoluutio, vahvistuu maailmanlaajuisesti arvostetun Science-tiedelehden tuoreessa artikkelissa.
Artikkeli perustuu tutkimukseen, johon osallistui yli 70 sieni- ja entsyymitutkijaa Yhdysvalloista, Euroopasta, Japanista ja Kanadasta. Suomesta mukana oli yliopistonlehtori Taina Lundell Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta. Hän osallistui tutkimusryhmään, joka oli erikoistunut puuta lahottavien sienten entsymologiaan, ekofysiologiaan ja genomiikkaan.
Puuaines on orgaanisen hiilen tärkein lähden maapallon maaekosysteemeissä. Puiden rungot koostuvat pääosin selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä. Erityisesti ligniinin vuoksi puuaines on lujaa. ”Valkolahosienet ovat ainoita eliöitä, jotka pystyvät hajottamaan ligniiniä. Sellaisia on osa kääpä-, lakki- ja orvakkasienistä”, Lundell sanoo.
Juuri valkolahosienten entsymaattisen ligniininhajotuskyvyn kehittyminen esti jatkossa valtavien fossiilisten hiilikertymien syntymisen maankuoreen. ”Genomiikkatutkimus tukee vahvasti aiemmin esitettyä, valtavirrasta poikkeavaa hypoteesia, jonka mukaan sienten evoluutio vaikutti maapallon geologisiin ajanjaksoihin”, Lundell painottaa.
METSÄLEHTI