Kylmä kevät viivästytti valkoselkätikkojen pesintää. Pesäpoikueita löytyi kuitenkin 98, vain viisi vähemmän kuin ennätysvuonna 2011.
Metsähallituksen, WWF Suomen, lintutieteellisten yhdistysten ja alueellisten ELY-keskusten valkoselkätikkaseurannoissa löytyi kaikkiaan lähes 150 parireviiriä ja vajaa sata pesää.
Valkoselkätikkojen pesimäalueet painottuvat vahvasti maan itäosiin. Eniten pesiä löytyi Etelä- Karjalasta, kaikkiaan 36 kappaletta. Etelä-Savosta löytyi 15, Pohjois-Karjalasta 13, Päijät-Hämeestä 10, Keski-Suomesta 9, Uudeltamaalta 6, Pohjois-Savosta 3 sekä Kymenlaaksosta, Kanta-Hämeestä sekä Pirkanmaalta 2 pesää kultakin alueelta.
Valkoselkätikkojen parhaimpia elinympäristöjä ovat varttuneet lehti- ja lahopuustoiset metsät. Näiden metsien väheneminen oli suurin syy valkoselkätikkojen vähenemiseen.
Metsien suojelun ja elinympäristöjen hoidon sekä myös idästä tulleiden muuttajien ansiosta valkoselkätikkojen määrä on 2000-luvulla kääntynyt nousuun.
Valkoselkätikka on edelleen uhanalainen. Suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista pitää tärkeänä, että tikkametsien hoitoa ja ennallistamista jatketaan ja että elinympäristövaateet otetaan huomioon myös talousmetsien hoidossa.
METSÄLEHTI