Tutkija: Pystykarsitusta puusta vuollaan lisäarvoa

Tutkija: Pystykarsitusta puusta vuollaan lisäarvoa

Julkaistu 17.2.2016

Pystykarsinnalle ei enää saa kemeratukea, mutta se ei tarkoita, että työlaji olisi turha saati haitallinen.

”Päinvastoin, esimerkiksi visakoivun ja lehtikuusen kasvatuksessa pystykarsinta on yksi keskeisiä metsänhoitotoimenpiteitä, jonka avulla tyvitukin pinnalle saadaan kasvamaan paksu oksaton puukerros päätehakkuuseen mennessä”, Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Henrik Heräjärvi kirjoittaa blogissaan.

”Myös rauduskoivun ja männyn sorvari tai sahuri iloitsee saadessaan käsiinsä järeän, aikanaan huolellisesti karsitun tyvitukin. Tällainen puu kiinnostaa vanerintekijöitä, puuseppiä ja paneelihöyläreitä, jotka loihtivat oksattomasta pintapuusta korkeimman arvonlisän tuotteensa.”

Heräjärven mukaan pystykarsiva metsänomistaja työstään sekä välittömiä että odotusarvohyötyjä. Ensin tulee hyvä mieli, kohentuva kunto ja metsikön visuaalisen ilmeen muutos, myöhemmin tyvitukkien myyntihinnan nousu.

”Metsänomistajan kannattaa dokumentoida karsintavuosi, -korkeus ja karsittujen puiden keskiläpimitta. Näin tulevaisuuden tukin ostaja voi arvioida oksattoman pintapuun määrää ja hinnoitella leimikon sen mukaisesti, vaikkei karsintatyön tekijä enää muistaisikaan yksityiskohtia tai olisi niitä kertomassa”, Heräjärvi neuvoo.

Pystykarsinnassa poistetaan suurimmiksi kasvatettavien metsäpuiden alimmat oksat, tyypillisesti 4–6 metrin korkeuteen ennen ensiharvennusta tai pian sen jälkeen. Suomessa karsitaan metsänhoidollisesti eniten mäntyä, jonkin verran myös raudus- ja visakoivua sekä lehtikuusta, satunnaisesti muitakin puulajeja.

Pystykarsinnasta kerrotaan myös huomenna torstaina ilmestyvässä Metsälehdessä.

METSÄLEHTI

Kuva: ARI KOMULAINEN

Uusimmat uutiset

Kemerasulku päättymässä
28.9.2016

Petosjuttu Rets Timberin ex-johtoa vastaan käsittelyyn
27.9.2016

Männyn siemenviljelysten rajat siirtyivät pohjoiseen
27.9.2016

MTK: Metsälahjavähennys ei täydellinen
27.9.2016

Puukauppa vilkastui hieman
27.9.2016

Uusi työkalu hakkuun vaikutusten arviointiin
26.9.2016

Metsäteollisuus: Luotamme metsänomistajan harkintakykyyn
26.9.2016

Sienet tutuksi asiantuntijoiden avulla
23.9.2016

Metsävaratieto avautuu osittain
23.9.2016

Puukaupparahat tilille jo viidessä päivässä
23.9.2016

UPM: Kaikelle puulle nyt kysyntää
23.9.2016

Suomussalmella tarkennettiin hakkuualuetta
23.9.2016

Metsälahjavähennys eteni eduskunnan käsittelyyn
22.9.2016

Metsähakkeen käyttö kääntyi kasvuun
22.9.2016

Hirvijahti käyntiin lauantaina
22.9.2016

Majavavahingot kuriin metsästämällä
22.9.2016

Suomussalmella kiistellään hakkuista
21.9.2016

Sellutehtaan tuoksut heikkenevät Imatralla
21.9.2016

Puunpoltto lisääntyi alkuvuonna
21.9.2016

Yhteistyössä parantamisen varaa
20.9.2016

Carl Haglundista Kaidi Finlandin toimitusjohtaja
20.9.2016

Puuelementeillä kysyntää
20.9.2016

Metsä Groupin hakkuissa jätetään pökkelöitä
20.9.2016

Norpan suojelukonstit tuottaneet tulosta
20.9.2016

Tee kemerailmoitus sähköisesti
19.9.2016

Metsänomistajien metsätaidot punnittiin
19.9.2016

Metsäteiden kantavuus koetuksella
19.9.2016

Lahopuut avainasemassa typenkierrossa
19.9.2016

Luva moittii budjettiesitystä
16.9.2016

Toiveissa taas kylmä talvi
16.9.2016

© Metsäkustannus Oy, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Puh: 09-315 49 800, fax: 09-315 49 839, kartta