Pyysimme toukokuun Makasiinissa lukijoita lähettämään energiapuuta koskevia kysymyksiä ja kommentteja. Molempia tuli runsaasti ja oheen on poimittu kiinnostavimpia.

Kysymyksiin vastasivat kehittämispäällikkö Markku Paananen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja tutkija Heljä-Sisko Helmisaari Metsäntutkimuslaitokselta.





Alentaako kokopuun korjuu kasvua?

Köyhtyykö maaperä, kun hakkuutähteet ja kannot kerätään energiapuuksi? Nehän ovat lahotessaan luonnollista maaperän ja metsän lannoitetta.



Pohjoismaissa on seurattu keski-ikäisten metsien kasvua kokopuun korjuuna toteutetun ensiharvennuksen jälkeen. Tutkimus on jatkunut 20-25 vuotta.

Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana puuston kasvu taantui viisi prosenttia verrattuna aloihin, joista vain runkopuu korjattiin. Toisella kymmenvuotiskaudella kokopuun korjuu alensi puuston kasvua keskimäärin noin kymmenen prosenttia.

Eron suureneminen johtunee siitä, että oksiin sitoutuneet ravinteet vapautuvat vasta toisella kymmenvuotiskaudella, ja runkopuun korjuukoealat saavat neulasten ohella niistä lisää kasvuvoimaa.

Kasvutappioilta vältytään, jos energiapuu korjataan harvennshakkuilta karsittuna rankana.

Uudistusaloilla hakkuutähteiden ja kantojen korjuun vaikutukset paljastuvat hitaammin. Suomessa tehdyn, kymmenen vuotta kestäneen kokeen aikana hakkuutähteiden korjuu ei heikentänyt männyntaimikon kasvua. Nuoren taimikon ravinnetarve suhteessa maan typpivaroihin on pieni.

Ruotsissa on seurattu 1970-luvulta asti koetta, jossa uudistusalalta korjattiin kannot ja hakkuutähteet. Tämän seurauksena maan kokonaistyppivaraston on todettu alentuneen. Puiden kasvueroista ei ole vielä tietoa, mutta mitä enemmän kokonaistyppeä on, sitä enemmän maassa on myös kasveille käyttökelpoista typpeä.





Kauanko energiapuuta täytyy kuivattaa ennen haketusta?



Suuret voimalaitokset voivat käyttää kaatotuorettakin energiapuuta. Kosteudesta tosin aiheutuu tehohäviöitä.

Pienissä lämpökeskuksissa puun kosteusvaatimus on 30–40 prosenttia. Tähän päästään, kun lehtipuuta kuivataan yli kesän.

Lehtipuiden kuivumista voi vauhdittaa kaatamalla ne talvella ja karsimalla vasta kesällä. Kaadettuihin puihin keväällä puhkeavat lehdet haihduttavat runkopuusta ja oksista kosteutta. Tätä kutsutaan rasiinkaadoksi.

Energiapuuta ei kannata varastoida kahta vuotta pitempään. Silloin kasat alkavat lahota.





Onko kantojen poltto ekologista?

Puuta pidetään ekologisena polttoaineena. Poltetun tilalle syntyy uusi puu, joka sitoo hiilidioksidia yhtä paljon kuin poltettaessa vapautui.

Mutta entä kantojen polttaminen? Kannoissa on lähes yhtä paljon puuta kuin rungoissa. Poltettaessa hiilidioksidi vapautuu hetkessä. Maassa kantojen lahoaminen kestää 50 vuotta. Ilmastomuutoksen kannalta ei liene yhdentekevää, jos kantojen päästöt nousevat vuositasolla 50-kertaisiksi.



Ensin pieni täsmennys: kantopuuta on noin kolmannes runkopuun määrästä.

Ilmakehän hiiltä sitoutuu metsiin, jos puusto kasvaa enemmän kuin sitä poistuu. Poistuma sisältää puiden kuolemat, tuhot ja hakkuut.

Suomessa metsä ovat 1960-luvulta asti kasvaneet poistumaa enemmän, joten metsämme ovat sitoneet ilmakehän hiilidioksidia. Jos puuston kasvu on suurempaa kuin poistuma, myös kantopuun hiilitase on positiivinen.

Maassa kannot lahoavat hitaasti, mutta jos kantoja ei kerätä, lahoamassa on yhtä aikaa kantoja 50 vuodelta, mikä kasvattaa lahoamisen päästöjä. Olennaista on, että kantoja polttaen korvataan fossiilisia polttoaineita, joista vapautunut hiilidioksidi ei sitoudu takaisin luonnon kiertoon.





Millaisia vaurioita kantojen nostosta aiheutuu?

Onko saatu tietoa hakkuuaukoista nostettujen kantojen aiheuttamista vaurioista maapohjalle ja luonnolle? Mielestäni noston perusteeksi ei riitä vain se, että uusien puuntaimien istuttaminen muhennettuun maapohjaan helpottuu.



Kantojen energiakäytön vaikutuksista on toistaiseksi vähän tutkittua tietoa. Eroosioriski kasvaa ja veden pidättyminen humuskerrokseen vähenee. Toisaalta myös eri maanmuokkausmenetelmillä on samankaltaisia vaikutuksia.

Maasta poistuvan puuaineksen vaikutuksista ei vielä tiedetä. Maan päälle jäävää kannonosaa jää edelleen metsäluontoon niin paljon, että sen ei pitäisi muodostua minimitekijäksi esimerkiksi joidenkin hyönteislajien esiintymiselle.





Onko energiapuun korjuulle aikarajoja?

Jos keväällä, kesällä tai syksyllä harventelee, tekee taimikonhoitoa ja jättää puut maahan, voiko puut kerätä vasta talvella maan jäätyessä?



Pitkään kaadettuina olleet puut alkavat lahota, jolloin niiden lämpöarvo heikkenee. Keväällä, kesällä ja syksyllä kaadettua puuta voi vielä seuraavana talvena kerätä energiapuuksi.

Hyönteistuholain mukaan mäntyrunkopuu on Etelä-Suomessa korjattava heinäkuun alkuun mennessä ja kuusirunkopuu elokuun alkuun mennessä. Pohjois-Suomessa aikarajat ovat puoli kuukautta myöhemmät.

Laki koskee myös energiapuuta, jos korjattavassa puuerässä yli puolet on kuitupuumitan täyttävää havupuuta.

Tienvarsivarastoa ei tarvitse kuljettaa pois, jos kasan päällä on puolen metrin kerros lehti- tai pieniläpimittaista puuta tai paperipeitto.

Kesähakkuussa havupuiden kannot on käsiteltävä harmaaorvakka- tai urealiuoksella sienitautien torjumiseksi, mikäli kantojen keskiläpimitta ylittää 10 senttiä.





Paljonko puuta käytetään?

Kuinka paljon vuonna 2009 oli valtakunnan poistuma tukki-, kuitu- ja energiapuuta? Paljonko vuotuinen energiapuun tarve on vuonna 2020?



Viime vuonna käytettiin voimalaitoksissa metsähaketta 5,4 miljoonaa kuutiometriä, joka on kolmannesta enemmän kuin edellisvuonna. Ainespuuta, siis tukki- ja kuitupuuta, hakattiin vuonna 2009 noin 50 miljoonaa kuutiometriä. Osa kuitupuusta haketettiin energiapuuksi, joten luvut saattavat mennä päällekkäin. Ainespuustakin lähes puolet päätyy energiaksi kuorena, puruna ja sellunkeiton tähteinä.

Äskettäin solmitun risupaketin tavoitteeksi on mainittu energiapuun käytön nostaminen 13 miljoonan kuutioon.





Paljonko kalliimmaksi hakkeella tuotettu lämpö tulee kuin öljyllä?



Hakkeen markkinahinta on noin 18 euroa megawattitunnilta ja kevyen polttoöljyn hinta on yli 60 euroa megawattitunnilta. Hakelämpölaitokset ovat kalliimpia investoinneiltaan kuin öljylämpökeskukset, joten polttoaineen ja muiden käyttökustannusten erolla tulee pystyä investointikustannusten ero kuolettamaan. Suurissa laitoksissa hake on kilpailukykyisempää kuin pienissä.

Lämpöyrittäjät myyvät hakelämpöä yleensä noin 60 eurolla megawattitunti. Näin hakkeella tuotettua lämpöä voidaan pitää edullisempana kuin öljyllä tuotettua. Erityisesti maatiloille hake on kilpailukykyinen vaihtoehto. Hakelaitosten korkeammat investointikustannukset sekä hakkeen hankinnan vaikeudet hidastavat hakelämpökeskusten investointeja.

Puunlämmityksellä on useita myönteisiä vaikutuksia. Suomalaiset ostavat yhä lämmitysöljyä yksityismetsien vuotuista kantorahatuloa vastaavalla summalla. Voidaan siis sanoa, että suomalaiset käyttävät metsiensä kaikki kantorahatulot lämmitysöljyn ostamiseen. Puun käyttö työllistää paikallisesti ja tekee riippumattomaksi kansainvälisen energiapolitiikan heilahteluista.





Mikä on poltetun puun jalostusarvo?

Jos ainespuuta poltetaan, mikä mahtaa olla jalostusarvo? Voisiko olla niin, että arvo olisi jopa suurempikin kuin esimerkiksi massaksi tehtynä? Energiaahan ei kulu niin paljon, päinvastoin.



Eri jalostustapojen tuottamasta jalostusarvosta on esitetty vaihtelevia laskelmia. Energia on tuotannontekijä tavaroiden ja palveluiden tuotannossa. Näin energian hinta pyritään pitämään edullisena, jotta tuotanto on kilpailukykyistä. Vasta, kun energian saatavuus on uhattuna, voidaan nähdä, mikä on energian todellinen jalostusarvo.

Hyvä perusperiaate on, että niistä puunosista, joista on tehtävissä vientituotteita, ei tehdä ensisijaisesti energiaa. Energian tekoon käytetään puuta, joka mitta- ja laatuvaatimusten suhteen ei kelpaa muuhun jalostukseen.





Mitä hallituksen ”risupaketti” pitää sisällään?



Hallituksen ehdotus uusiutuvien energioiden velvoitepaketiksi on osa EU:n ilmasto- ja energiapoliittista ohjelmaa, joka asettaa jäsenmaille velvoittavat tavoitteet uusiutuvien energioiden osuudeksi energian kulutuksesta vuoteen 2020 mennessä.

Hallituksen esitys on Suomen osuus prosessissa. Esityksen mukaan Suomi nostaa uusiutuvan energian osuuden vuoden 2005 28,5 prosentista vuosikymmenen kuluessa 38 prosenttiin.

Esitys on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Lopullinen velvoiteohjelma julkaistaan lähiaikoina. Lisätietoa esityksen sisällöstä on saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön internet–sivuilta, osoitteesta www.tem.fi.





Mitä aloittelijan pitäisi tietää metsäenergiasta?



Ensimmäiseksi kannattaa selvittää, mistä löytyy ammattiapua. Sitä tarjoavat metsänhoitoyhdistykset, yksityiset metsäpalveluyritykset, metsäyhtiöt ja metsäkeskukset. Asuin- tai metsän sijaintipaikkakunnan metsäkeskus auttaa alkuun yhteystietojen hakemisessa.

Tärkeitä kysymyksiä ovat myös, mitkä yhtiöt ostavat energiapuuta, kuinka energiapuukauppa tehdään, mitä vaikutuksia energiapuun korjuulla on muuhun metsätalouteen ja millaisia taloudellisia vaikutuksia energiapuun myynnillä on.

Usein myös se kiinnostaa, onko korjuun yhteydessä saatavissa polttopuuta omaan käyttöön.





Onko energiapuutoimijoiden korjuujälkiä vertailtu?



Metsäkeskukset tarkastavat puunkorjuun jälkiä ja raportoivat energiapuun korjuun tulokset. Havaintoja korjuun laadusta ei kuitenkaan julkisteta toimijoittain.. Metsänhoitoyhdistyksissä lienee ”näppituntumaa” eri korjaajien työn laadusta.





Mikä on energiapuun virallinen mittaustapa?



Energiapuun mittaus tapahtuu joko massan mittauksena tai hakkeen tai murskeen mittauksena.

Massan mittaus soveltuu energiapuun tuoremassan tai kuorellisen kiintotilavuuden määrittämiseen. Sitä voidaan käyttää harvennusenergiapuun, latvusmassan ja kantojen työ- ja luovutusmittauksessa. Energiapuun tuoremassa mitataan lähi- tai kaukokuljetuksen yhteydessä esimerkiksi kuormainvaakaa käyttäen. Mittauserän tuoremassa voidaan muuttaa kiintotilavuudeksi tavaralajikohtaisten muuntolukujen avulla.

Hakkeen tai murskeen mittausmenetelmässä mitataan erän kehystilavuus, joka voidaan muuntaa hakelajin tai murskeen muuntokertoimella kiintotilavuudeksi.

Menetelmä soveltuu metsähakkeen ja murskeen kehys- ja kiintotilavuuden mittaukseen. Menetelmää voidaan käyttää työ- ja luovutusmittauksessa.

Mittausmenetelmä sovitaan kaupan asiakirjoja tehtäessä.





Puuttuuko booria?

Voiko kuusen hakkuutähteiden korjuu aiheuttaa boorin puutosta tulevalle puusukupolvelle? Eräällä palstallani on viitteitä tästä. Olisiko tilanne yhtä paha, jos risut olisi jätetty metsään?



Ilman uuden puusukupolven neulasnäytteiden perusteella tehtyä ravinneanalyysiä boorin puutosta ei voi varmistaa. Ravinneanalyysin tekoon ja terveyslannoitukseen on saatavissa kemera-rahoitusta.





Paljonko energiapuun arvellaan työllistävän



Suomen bioenergiayhdistys on arvioinut, että EU:n asettamiin uusiutuvan energian lisäystavoitteisiin pääseminen toisi Suomeen ainakin 7 000 työpaikkaa.

Tutkimusten ja kokemusten perusteella on arvioitu, että jokainen 6 000 megawattituntia metsäenergiaa synnyttää yhden ympärivuotisen työpaikan puun hankintaketjuun.





Mistä energiatietoa metsänomistajille?

Milloin metsänomistajat saavat biologisen ja taloudellisen tietopaketin metsäenergian kasvatuksesta? Tietoa kaivataan esimerkiksi siitä, milloin puu korjataan ja miten. Myös edut ja haitat euroiksi muunnettuina.



Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio julkaisi hiljattain uudet energiapuun kasvatusohjeet, jotka on tarkoitettu täydentäjiksi hyvän metsänhoidon suosituksille.





Paljonko lannoitetta?

Kuinka paljon joudutaan laittamaan typpilannoitetta, jotta saadaan korvattua aukkohakkuun jälkeen risujen ja kantojen korjuun aiheuttama ravinteiden menetys?



Typpeä poistuu, kun hakkuutähteitä korjataan. Nuorten taimikoiden kasvun ei ole todettu alentuneen. Uudistusaloille ei pidä levittää typpeä. Pienet taimet eivät sitä pystyisi hyödyntämään, mutta heinäkasvillisuus reuhahtaisi entistäkin hankalammaksi.

Ravinnehukan välttämiseksi vähintään 30 prosenttia hakkuutähteestä ja vähintään 25 kantoa hehtaarille on jätettävä hakkuualueelle. Hakkuutähteet tulisi myös kuivattaa hakkuualalla, jotta neulaset varisevat metsään. Energiapuuta ei pidä korjata kohteilta, jossa vaarana on ravinteiden puutos tai eroosio.





Miksi taimikon perustamista viivytetään?

Energiapuuta ja kantoja säilytetään 1-2 kesää aukoilla. Näin viivästytetään taimikon perustamista.



1-2 vuoden varastointiin ei ole tarvetta. Riittää, että hakkuutähteet saavat hakkuun jälkeen kuivua kevään ja alkukesän lämmössä kuukauden pari. Samalla runsaasti ravinteita sisältävät neulaset varisevat ja jäävät metsään. Kannot ajetaan tienvarteen samalla kertaa kun hakkuutähteetkin.

Viljavien maiden aukoilla hakkuutähteet pyritään ajamaan heti hakkuun jälkeen tienvarteen, jotta muokkaus ja istutus saadaan tehdyksi heti hakkuun jälkeisenä keväänä.





Koskeeko hyönteistuholaki myös risujen ja kantojen varastointia?



Laki koskee vain havupuupinoja, joissa puolet pölkyistä on läpimitaltaan yli 10-senttistä. Viranomaiset suosittelevat, että hakkuutähteen ja kantojen osaltakin noudatettaisiin lain säädöksiä.





Mikä on risujen ja kantojen keskihinta?



Energiapuun hintoja ei tilastoida, joten kattavia keskihintojakaan ei ole. Tavallisesti kantoja ja risuja ei hinnoitella erikseen, vaan niiden arvo lisätään leimikolta myytävän runkopuun hintaan.

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeestä kerrottiin, että hakkuutähteiden luovuttamisesta saa euron lisää ainespuun kantohintaan. Kannoista hyvitetään toinen euro. Lisäksi kantojen nostoaloille saa maksutta erillisen maanmuokkauksen.

Näin esimerkiksi 300 kuution päätehakkuuleimikolla hakkuutähteiden ja kantojen luovutus toisi 600 euron lisätulot ja arvoltaan 200-400 euron maanmuokkauksen, kun hakkuualan kooksi oletetaan hehtaari.





Paljonko energiapuusta jää katetta?

Miten suuri on metsänomistajan kate alv:n ja korjuun jälkeen, jos hän myy energiapuut pystykaupalla?



Ensin pari kommenttia kysymykseen. Kun puu myydään pystykaupalla, metsänomistajalle maksetaan puusta kantohinta. Korjuukustannuksia ei vähennetä kantohinnasta, vaan ostaja korjaa puut omalla kustannuksellaan. Kantohinta ei sisällä arvonlisäveroa, jonka ostaja tilittää myyjälle sovitun puukauppasumman lisäksi, joten sekään ei vähennä puun myyntituloa.

Energiapuun hinnat vaihtelevat voimakkaasti eri puolilla maata. Keski-Suomessa ensiharvennusleimikolla kantohinta kohoaa 5-10 euroon, kun kuljetusmatka isoille voimalaitoksille on enintään 50 kilometriä. Pystykaupalla ostaja pitää tällöin kaikki kemera-tuet.

Hakkuutulo kohoaa parhaimmillaan paremmaksi kuin kuitupuuta myyden, koska hakkuukertymä on selvästi suurempi kuin kuitupuuta korjattaessa.

Hankintakaupalla karsitusta rangasta maksetaan metsänomistajalle 15-20 euroa kuutiolta. Tämän lisäksi hän saa kemera-tuet itselleen. Ne tuovat lisätuloa noin 11 euroa kuutiolta, joten energiapuun tienvarsihinta tukineen kohoaa parhaimmillaan yli 30 euron, josta tukien osuus on verotonta.

Todettakoon, että Keski-Suomessa energiapuusta maksetaan kovan kysynnän vuoksi todennäköisesti keskimääräistä korkeampia hintoja.





Kuka valvoo korjuujälkeä?



Metsäkeskusten viranomaistoimi valvoo puunkorjuun, myös energiapuuhakkuiden korjuujälkeä.





Muutakin kuin energiaa?

Eikö risuista voisi tehdä erilaisia nesteitä - esimerkiksi spriitä, öljyä tai terveysalan tuotteita - mieluummin kuin energiaa?



Näin todennäköisesti jatkossa tehdäänkin. Ensimmäisenä näköpiirissä lienee risuja ja muuta jätepuuta raaka-aineenaan käyttävä biodieselin tuotantolaitos. Lähiajan tavoitteet uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi todennäköisesti jarruttavat jätepuun muuta kuin energiaksi jalostamista.