Metsänomistaja Johanna Teräväinen päätti perustaa oman puulajipuiston eli arboretumin, jotta voisi sen avulla vahvistaa luontoyhteyttä ja metsän monimuotoisuutta. Haaveena on myös päästä tekemään vastoja mahdollisimman monesta puulajista.
Lehtipuista jotkut tulevat lehteen jopa kuukautta myöhemmin kuin varhaisimmat. Viimeisenä lehtii saarni, joka kuitenkin pudottaa lehtensä jo ensimmäisenä. Viime vuosina saarnien lehdettömyyden syynä ovat usein olleet myös taudit ja tuholaiset.
Kiinnostus kuusenkerkkiä kohtaan on lisääntynyt viime vuosina, ja niitä on kutsuttu jopa villiyrttien kuninkaaksi. Milloin kerkkiä kannattaa poimia ja kuinka ison kerkkäsaaliin päivässä saisi?
Annelin blogissa seurataan kansallispuumme koivun keväistä kukoistusta. Kuinka monta päivää aikaisemmassa koivun lehteen tulo on vuoteen 1846 verrattuna?
Tervaleppä kasvaa tukkipuuksi noin 25 vuodessa, mutta Suomessa myytävät leppäpaneelit ovat yleensä balttilaista perää. Kåre kertoo blogissaan toiveistaan kotimaisen leppäinnostuksen nostattamiseksi ja millaisia keinoja voidaan hyödyntää tervalepän onnistuneessa kasvatuksessa.
Uudessa blogisarjassamme Suomalaisten puut -kirjan kirjoittajat Kåre Pihlström ja Anneli Viherä-Aarnio nostavat esiin kotimaisten puulajien monipuolisuutta – niiden merkitystä luonnossa sekä ihmisten arjessa ja ajatuksissa kautta aikojen. Ensimmäisessä osassa Kåre pohtii pääsiäisperinnettä ja pajupuun osuutta siinä.
Saunakimppu on erilainen mökkituliainen tai vaihtoehto perinteiselle vastalle. Saunakimppuun voi valita kasveja sen mukaan mitä vaikutuksia niillä toivoo olevan. Mitä toivoo itselleen tai mitä haluaa toivottaa tuliaisen saajalle.
Tällä kertaa pyysin mukaan tähän kiky-loikkaan myös perheemme nuorison, sillä ajattelin, että hänelle tekisi hyvää oppia hakkaamaan halkoja. Se kun ei ole taito, joka tulisi äidinmaidosta tai jonka voisi ladata kännykkään.