Keskustelut Metsänomistus Anton ja teeret

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)
  • Anton ja teeret

    Metsänomistajan matikkapää -ketjussa Anton oli huolissaan teerikantojen vähentymisestä ja esitti sille selityksen. En ihan ymmärrä mitä tekemistä teerillä on metsänomistajien laskutaidon kanssa, mutta linnuista kiinnostuneena esitin Antonille tarkentavan kysymyksen johon hän vastasikin. Nuo tekstit löytyvät mainitsemastani ketjusta.

    Vaikka tämä ei mikään lintupalsta olekaan, haluan nostaa Antonin näkemykset vielä tässä esiin, sillä ne sisältävät nyt kovasti muodissa olevaa alternative facts -tyyppistä todistelua.

    Olen Antonin kanssa samaa mieltä siitä että teerikannat ovat 1960-luvun tasosta vähentyneet olennaisesti, jolleivat suorastaan romahtaneet. Me molemmat perustamme kantamme talvilintulaskentojen tuloksiin, jotka antavat lintukantojen suuremmista muutoksista luotettavan kuvan vaikka Luonnontieteellinen keskusmuseo vähän varoitteleekin mahdollisista virhelähteistä.

    Anton tulkitsee kuitenkin laskentojen tuloksia varsin vapaamielisesti.

    1. Hän ensinnäkin ottaa vertailujensa lähtöluvut vuodenvaihteesta 1962-63. Se on jostain syystä ollut aivan poikkeuksellinen teerivuosi laskennoissa, sillä määrä oli lähes kaksinkertainen vuosikymmenen keskiarvoon verrattuna. Sopivalla lähtöarvoilla lopputulokset vääntyvät haluttuun suuntaan.
    2. Anton kirjoittaa että tämän vuoden (2016-2017) laskennassa koko maasta on löydetty 212 teertä. Oikea talvilaskennan lukumäärä on 1037 lintua.
    3. Anton kertoo että Kirkkonummen Biskopsbölen reitillä on vuodenvaihteessa 1962-63 laskettu 240 teertä. Tuon reitin laskennat on aloitettu kuitenkin vasta 1978. Kirkkonummen muiltakaan reiteiltä ei löydy läheskään moista teerimäärää.
    4. Anton toteaa että ”vuodenvaihteessa 1962-63 on turun torin ympäriltä viiden (5) kilometrin säteellä sijaitsevilta laskentareiteiltä laskettu 138 teertä.” En löydä tietokannasta yhtään noihin lukuihin likimainkaan yltävää turkulaista reittiä.
    5. Antonin mukaan teerikanta on erityisesti alentunut ”holtittoman puupääprofessorivetoisen tappokampanjan (aloitettu 2001) aikana”. Kanta kuitenkin väheni hitaasti 60-luvulta 80-luvun lopulle saakka, mutta romahti sitten äkisti kolmessa vuodessa noin puoleen. Sen jälkeen kanta pysyi 20 vuotta suurin piirtein vakaana, mutta on ehkä 2010 luvulla jälleen hieman vähentynyt. En näe teerikannan vaihtelun ja mainitsemasi 2001 aloitetun ”tappokampanjan” välillä yhteyttä: tapahtuihan äkillinen väheneminen kymmenen vuotta ennen kampanjan alkua.
    6. Antonin mukaan ”kanalinnut viihtyvät hyvin kaupunkiympäristössä ihmisten lähellä (edellyttää kuitenkin ehdottomasti sitä, että niitä ei tapeta eikä myöskään niiden voimakasta lisääntymistä edistäviä myyränsyöjiä)”. Rohkenen arvella cityteerien määrän olevan kuitenkin melko vähäisen. Tai hetkinen, Anton voi ollakin osin oikeassa – onhan se Kuusamokin kaupunki.

    Metsä- ja lintuasioissa jokaisella tulee ilman muuta olla oma mielipiteensä. Mutta jos mielipidettään ryhtyy perustelemaan viittauksilla tutkimustietoon, pitää näiden viittausten olla paikkansa pitäviä. Muutoin keskustelusta tulee osa sitä paljon mainostettua valemediaa.

  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    Laskentaruudusta 666:336 kirkkonummella on laskettu yksi reitti vuodenvaihteessa 1962-63. Siltä reitiltä on 240 teerihavaintoa.

    Laskentaruudusta 671:323 (turun ruutu) on laskettu vuodenvaihteessa 1962-63 yhteensä 18 reittiä joista seitsemältä (7) reitiltä on laskettu yhteensä 138 teertä.

    Kymmenen vuotta aiemmin teerikanta oli noihin vuosiin verrattuna ainakin viisinkertainen.

    Nyt eletään kevättä, tässä ja nyt näkyy edelleen olevan valitettavasti niin, että niitä teeriä on havaittu kokonaista 212 kappaletta koko maan lasketuilta reiteiltä (näkyy juuri nyt olevan 488 niitä laskettuja reittejä).

    sitolkka

    Talvella 2006-2007 teeriä oli Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa entiseen hyvien aikojen malliin. Useiden satojen lintujen parvia näkyi ja metsät olivat paikoin kuin kanatarhoja. Sitten parissa vuodessa tuli runsas pudotus ja viimeisen kahden vuoden aikana teeret ovat lähes kadonneet yhdettömiin. Edes edellisinä huonoina vuosina vuosituhannen vaihteessa kanta ei ollut nain alamaissa.

    Metsuri motokuski

    No Anton on aina aika vapaasti tulkinnut tutkimustietoa ja varsinkin siihen suuntaan mikä hänen oma mielipiteensä on asiassa. Se hänelle suotakoon. On aika yleistä että ihminen muodostaa jostakin asiasta mielipiteen ja omaa kantaansa vahvistaakseen ottaa tukimustuloksista otteita tai lainauksia oman teoriansa tueksi.

    Kaippa se on niin että kanalintukantojen alamäkeen ei ole yhtä selvää syytä vaan seuraukset ovat usean asian yhteensattuma. Osa syinä on metsien pirstoutuminen ja ikärakenteen muutos, ojitukset, petoeläinkantojen lisääntyminen varsinkin vieraspetojen voimakas runsastuminen ja vielä ehkä tärkeimpänä kevään ja alkukesä säät. Nythän tulee yleensä keväällä hyvin lämpimät kelit jota seuraa takatalvi juuri kun poikueet kuorituvat. Kuudes tekijä on varmaan lintukantojen populaation pienuus, joka osaltaan lisää sukusiitos mahdollisuutta ja siten kantojen elpyminen voi olla vaikeaa vaikka muutoin edellytykset siihen olisivatkin.

    Nimetön

    Vastaus Antonille:

    Tuon Kirkkonummen reitin suhteen vuodelta 1962 olet aivan oikeassa. Olen katsonut vuosiluvun väärin: tuon reitin laskenta päättyi 1978 jota väitin aloitusvuodeksi. Pahus kun näiden kanssa pitää olla tarkkana!

    Turun tiedoissa olet sitten yhdistänyt koko 100 neliökilometrin reittien tiedot yhdeksi luvuksi.

    Tämän vuoden osalta ilmoitat talvilaskennan tulosten sijasta kevätlaskennan tuloksen. Tuon helmikuun lopun laskennan tulokset taitavat joka ainoalta laskentavuodelta olla pienemmät kuin vuodenvaihteen lukemat.

    Ei teeritieto tästä mielestäni paljoa tarkentunut, sillä kerrot nyt käyttäneesi keskenään vertailukelvottomia lukuja.

    torppari

    sitolkka

    ”Talvella 2006-2007 teeriä oli Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa entiseen hyvien aikojen malliin”

    silloin ei ollut vielä supikaan levinnyt niin kovasti Pohjois-Pohjanmaalle..minkkejä ollu jo pitkään ja ne kuppaa vesilinnut..  tullu niissä kinkerpiirilöessä metästeltyä / kalasteltua -70 luvun lopusta ja huomannu saman

    http://www.iijokiseutu.fi/uutiset/supikoirasta-tapporaha-6.858.85400.6b6cf0a734

    supi / minkki ei kuulu suomen luontoon, kaikki poes.. ja heleppo homma ei oo.. kettu aena ollu suomessa ja ketun / oravan nahalla ennen elivät.. viimeiseni oravan ampunu joskus -70 luvun alussa mutta kettu/supi ja minkki  rauhottuu aena ku pyssy käen ulottuvilla

    Kalle Kehveli

    Ei pienpedoilla ole juuri osaa eikä arpaa teerikannan romahtamiseen. Metsänhoito, teerien kuvilta metsästäminen soidinpaikoilta, tieltä auton avulla metsästäminen ja kanahaukkojen suuri määrä ovat suurimmat syyt kanalintukantojen heikkoon tilaan. 5-10 vuoden täysi rauhoitus olisi tarpeen.

    sitolkka

    Suurin syy sattuu olemaan vain säät ja puhdas sattuma. Kesä 2006 oli sääoloiltaan ihanteellinen ja myyriäkin oli pedoille runsaasti. Lisäksi pesivää kantaa oli kohtalaisesti keväällä. Supikoiria oli kyllä 2000-luvun alkuvuosina enemmän siellä, kuin tällä hetkellä. Ainakin samat pyyntipaikat tuottivat silloin enemmän saalista. Muutamat lumitalvet ovat verottaneet supeja vähemmäksi. Minkkikannan suurimmat vuodet olivat 1980-1990 luvulla, sittemmin kanta on hieman vähentynyt. Kettu on viimevuosina ollut koko ajan runsastumaan päin, samoin kaikenlaiset haukat.

    Varsi

    Jos oikein muistan metsäkanalinnuista ammutaan 3-7% alueista riippuen. Riekkoa ei viimevuosina ole juurikaan metsästetty ylä lappia lukuunottamatta, kannat ei kuitenkaan ole lähtenyt nousuun. Paikallisesti kuvilta metsästäminen tai voimakas kanalintukoirien käyttö voi olla tuhoisaa. Ei nämäkään selitä valtakunnallisesti nykyisiä lintukantoja. Pienpedoilla on kyllä merkittävä vaikutus lintu kantoihin. Suurin vaikutus kuitenkin alkukesän sää olosuhteilla. Kylmä ja sateinen kesä-heinäkuun alku on myrkkyä. Lintukantojen elpyminen vaatii useamman suotuisan kesä-heinäkuun. Näitä muita tekijöitä on lukuisia, kuten millainen talvi, metsänhoidolliset asiat. Vanhoja metsiä saa etsimällä etsiä Kainuu-Koillismaa-Lappi alueilta. Tätä voisi jatkaa..

     

    sitolkka

    Vanhankansan harsimalla harvaksi hakatut vanhat kitumetsäthän ne olivat parhaita lintumaita. Näitä metsiä ei enään ole. Metsät ovat muutenkin järjestään paljon nuorempia. Olisi edes yli 80 vuotiasta metsää vaan kun ei ole.

    Puuki

    Kanahaukat vie ne vähät kanalinnut, jotka muuten on selvinneet muista  elinpiirinsä hankaluuksista.

    Riekot on vähentyneet metsäojitusten ja varmaan myös kylmien alkukesien säiden takia.

    Harsitut metsät on ainakin pienimuotoisesti tulossa takaisin jatkuvankasvatuksen metsänkäsittelyoppien myötä.

    Mosaiikkimaiset, nuoret metsät on  huonoja alueita metsäkanalintujen kannalta varsinkin, jos on raivattu liian tarkkaan aliskasvokset pois. Mutta ei täysin sulkeutuneissa vanhoissa metsissäkään ole juuri mitään ravintoa riistalle. Esim. ensiharvennetut männiköt on metsäkanalinnuille  parempia, jos niihin jätetään myös suojapaikkoja.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)