Keskustelut Metsänhoito Avohakkuut historiaan?

Tämä aihe sisältää 151 vastausta, 34 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Remie 1 päivä, 11 tuntia sitten.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 151)
  • Gla Gla

    Periaatteessa olen samaa mieltä puunhalaajan kanssa. Kuitenkin täytyy tehdä eroa siihen, mitä haluaa metsässä tehdä. Jos lähden tavalliselle 1-3 tunnin lenkille tai sienestämään, en kaipaa yhtään vastaantulijaa ja se yleensä aika hyvin toteutuu. Jos lähden vaeltamaan, hiihtämään tms. pidempiaikaiseen liikkumiseen, yleensä kaipaan jollain tasolla järjestettyjä puitteita, kuten latuverkostoa, polkuverkostoa tulentekopaikkoineen yms. Silloin päädyn usein kansallispuistoon tms. alueelle, jossa ihmisten kohtaamiselta ei voi välttyä. Toisaalta noissa ympyröissä ihmiset ovat pääsääntöisesti oikein mukavia ja itseäni miellyttävällä asenteella liikkeellä. Ero toisen tyyppisiin liikuntamuotoihin tai tilaisuuksiin/paikkoihin voi olla selkeä, se vaikuttaa omaan viihtyvyyteen ja tietysti lajivalintoihin.

    Luontoarvoista puhuttaessa täytyy kuitenkin muistaa, että suojelualueiden varaan ei voida jättäytyä. Kun 12% on suojeltu ja alueiden määrän lisäys esim. 50% on utopiaa (12 -> 18%), ja sekin vaikuttaisi vain 6% metsistä. Vaikka suojelualueiden lisäämiselläkin voidaan saavuttaa tärkeitä asioita, talousmetsissä on suurin pinta-ala ja siten myös potentiaali. Avohakkuukieltoa vastustan, mutta huomio pitäisi keskittää niihin mahdollisuuksiin, joita talousmetsissä on jokaisen mahdollista ottaa käyttöön. Lahopuusta on puhuttu jo tarpeeksi ja siinä on nykytilaan verrattuna yksi mahdollisuus. Toinen, mielestäni vielä merkittävämpi on puulajivalinta. Pitäisi saada koivun suosio kuusen sijaan kasvuun, samoin sekametsien kasvatus. Tästä päästäänkin tuttuun aiheeseen, jonka nyt kuitenkin jätän mainitsematta.

    Siihen nähden, että kyse on asiasta, joka hyödyttää sekä luontoa, että suomalaista biotaloutta, hiljaisuus asian ympärillä on huomiota herättävän erikoista. Lienee jotain perua muutamien ryhmien, kuten luonnonsuojelujärjestöjen ja metsästäjien asemasta ja intresseistä yhteiskunnassa.

     

     

    jees h-valta

    Kyllä koivun kasvatusta nytkin voi lisätä jo. Asutusten lähellä varsinkin suojaus on helppo järjestää. Se aitauskin voisi siirtyä taas rauduskoivullakin Riistakeskuksen piikkiin.

    Jovain

    Voisi sitä hirvien kasvatusta kokeilla myös aitauksissa, olisivat pois metsistä pahojaan tekemästä. On vähän samantyyppinen asia kuin ihmisten ohjaaminen kansallispuistoihin ja liikuntakeskuksiin. Metsät alkavat olla jo vieras elementti ihmisille ja eihän ne siihen oikein sovellukaan. Metsät ovat puun tuottamista varten. Mutta se raha, joka puun tuottamisesta pidätetään, voisi sitä käyttää myös metsien ja sen käyttäjien hyvinvoinnin edistämiseen.

    Gla Gla

    Ei metsätalouden ja teollisuuden verotulot ihan mitättömiä ole. Syödään velaksi, mutta kai jokunen euro metsiinkin ohjautuu.

    jees h-valta

    Kyllähän ne metsät puun tuottamista varten ovat mutta siinä voi samalla kyllä tuottaa virkistysarvoja monella tapaa. Marjat, sienet, retkeily, metsästys, ei niistä mikään sulje pois metsien puunkäyttöä. Sen kun vain saisi nuo piiperotkin tajuamaan.

    Reima Ranta

    Turhaa jaarittelua. Ei avohakkuut mihinkään poistu. Se on hyvä asia, että vaihtoehtoja on.

    Markkinat voivat kyllä jossain vaiheessa reagoida avohakkuulla tuotetun puutavaran markkinoihin, mutta se on sitten toinen tarina.

    Rane

    Markkinat eivät pysty reagoimaan avohakkuilla tuotetun puutavaran markkinoihin koska vaihtoehtoa ei ole.FSC-sertifiointi ei pysty tarjoamaan vaihtoehtoa koska sitä hallinnoivat luontojärjestöt kieltäytyvät edes keskustelemasta sen kriteereihin liitettävästä avohakkuukiellosta.

    MaalaisSeppo

    Puuperäisten tuotteiden kysyntä kasvaa sitä vauhtia, ettei kysyntää voida tyydyttää harvennuspuulla. Havupuuvyöhykkeellä näperrellään sertifioinnilla yms ja yritetään lyödä kapuloita metsäalan rattaisiin. Samaan aikaan etelämpänä lisääntyvät puupellot sellun raaka-aineeksi, eikä sertifoinnista ole tietoakaan tai haittaa. Havupuuvyöhykkeenkin puun kysyntä nousee siinä määrin, että raha ratkaisee tilanteen avohakkuiden eduksi. Hyönteistuhoista johtuvat aukkohakkuut kylläkin jarruttavat muita avohakkuita, mutta lienee tilapäinen ilmiö. Raha ratkaisee tämänkin ongelman.

    Jovain

    Metsänomistajatahot voivat vaikuttaa metsien hoitoon ja käyttöön myös omasta tahdostaan. Ei sen tarvitse olla serteihin sidottua, jos pahimpia ylilyöntejä karsitaan. Silläkin on edut puolellaan, jos pahimmat rydöt ja liikkumaesteet metsistä poistetaan. Se ei ole keneltäkään pois, en usko metsien tuoton siitä edes kärsivän.

    Metsillä on myös virkistysarvonsa, luontaistuotearvonsa, luonnossa viihtymisarvonsa, maisema-arvonsa jne. luetteloa voidaan jatkaa. Tuskin ovat metsien hoidosta tai metsien tuotosta pois. Jokainen uusi suojelualue tai metsien käytöstä pois suljettu alue sitä on. Niin tarpeellisia kuin suojelualueet ovatkin, tuskin kuitenkaan tarkoitus on luotoarvoja ja tavan metsänhoitoa eriyttää.

    Metsien hoito ja käyttö ovat kiistatta alansa huippua suomessa. Ei ole syytä epäillä myöskään metsien monimuotoisuutta tulevaisuudessa. Toivoa sopiikin, että metsät voisivat olla  helpommin lähestyttäviä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsillä on myös muuta taloudellista arvoa kuin puuntuotanto. Poimin FB:stä lauseen: ”Luonnontuoteala (marjat, sienet, pakuri, mahla, pihka, kuusenkerkät, lakkakääpä…) on merkittävä tulonlähde, minkä kokoluokka on noin 0,5 miljardia euroa Suomessa vuosittain. Arvo on noin neljännes vuotuisista puun kantorahatuloista.” Tämän lisäksi tulee luontomatkailun, metsästyksen ja muun virkistyksen ja oheispalvelujen arvo, varmaan toinen mokoma yhteen laskettuna. Metsien käyttöä mietittäessä pitää nämäkin huomioida. Ainakin joidenkin marjojen ja sienten osalta jatkuvapeitteisyys olisi eduksi.

    Avohakkuun maisemahaittoja voidaan lievittää alueiden rajauksella ja säästöpuuryhmien tai metsäkaistaleiden sijoittelulla.

    Talousmetsien luonnonhoito ei yksin riitä pysäyttämään lajikatoa metsissä. Etelä-Suomeen tarvitaan vielä lisää tiukasti suojeltuja alueita.

     

     

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 151)