Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 2,131)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • Petkeles Petkeles

    ”Petkeles: metsälajien uhanalaisuuskehitys lienee kuta kuinkin pysähtynyt.”

    Jep, tilanne on tasoittunut kuin kuolleen aivokäyrä.

    #aavistushakkuu #omaisuudensuoja #kansatietää

    Kurki

    Lähetin Seppo Vuokolle alla olevan viestin.

    Vastauksena sain, että aikoo paneutua hiilinielu-asiaan, kunhan ehtii.

    Hänellä on nyt meneillään vastauksen antaminen juuri tähän aiheeseen ”Suomen elinympäristöjen uhanalaisuus -mietintöön”, jota vihreät ja Modig ovat käyttäneet lyömäaseenaan.

    Seppo Vuokko taisi jo kommentoida julkisuudessa punaisen kirjan uhanalaisista metsätyypeistä, että miten mustikkatyypin metsät voivat olla uhanalaisia, kun niitä kaikista metsistä on lähes puolet.

    Hei.
    Suomen metsien hiilinielu on suurempi kuin kaikki Suomen päästöt, kun otetaan huomioon Suomen metsien maapohjiin sitoutunut hiilivarasto. Esimerkiksi viimeisten 20 vuoden aikana metsien runkopuumäärä on noussut 500 milj.m3 ja samalla maapohjaan on sitoutunut hiiltä, jonka määrä korreloi maanpäällisen osan kasvun kanssa. Vuonna 2000 Suomen metsissä oli runkopuuta 2000 milj.m3 ja nyt 2500 milj.m3.

    Puun biomassan tilavuusosuudet ovat runkopuu 58%, muu maan päällinen osa (oksat, latvus yms) 20% ja juuret (maan alainen osa) 22%.
    Linkin (LUKE Ilvesniemi alla) mukaan laskien (metsän hiilestä on 40% maan pinnan yläpuolella ja 60% maan pinna alapuolella) metsien hiilinielu oli viime vuonna hakkuusäästöstä 29 milj.m3 laskien n. 2,4*29= – 69,6 milj.CO2-tn.
    ( Ilman maapohjan hiilikertymää hakkuusäästön 29 milj.m3 sitoma CO2 ilmasta olisi 1,3*29= n. – 38 milj.CO2-tn/v.)
    Kun siihen lisää EU:lta Suomelle saatu hiilinielukompensaatio -10 milj.CO2-tn metsäisenä maana, niin hiilinielu vuonna 2020 oli

    -69,6 -10= <b>n. – 80 milj.tn

    Suomen kaikki päästöt olivat viime vuonna n. +48,5 milj.ekv-tn/v.

    <div>Suomelle riittää jo 21 milj.m3/v hakkuusäästö, joka vastaa 50 milj.CO2-tn/v sidontaa,että metsien hiilinielu olisi suurempi kuin kaikki päästöt.

    Suomen metsät ovat lisänneet kasvuaan jo 1960 luvulta n.1 milj.m3 /v.
    Tämä vuotuinen kasvunlisäys on saatu aikaan avohakkuilla ja uudistamalla ne kasvamaan paremmin muokkaamalla maa, ojituksilla ja jalostetluilla taimilla.
    Näin jatkaen Suomen metsät kasvavat 10 vuoden päästä 118 milj.m3/ nykyisen 108 milj.m3/v sijaan.

    Linkki; https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9

    mehtäukko

    Kyllä Kurki täytyisi Taalaksen ohella saada pyöreisiin pöytiin takomaan viherhuijareitten kalloon järkeä!

    Mehtäukko voi omin kustannuksin lähteä antamaan ne iskut, kun täsmennätte mihin kohtaan ne on paukastava….  🙂

    Petkeles Petkeles

    Minä voin kysellä onko Veikkaukselta jäänyt varastoon vanhoja lottokoneita, tehdään sitten pallojen numeroiden perusteella yhtälöitä 🙂

    hemputtaja

    Näkyy puhuttava tuo pläjäys: ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja”. Hyvä, että puhuttaa. Saisi puhuttaa hiukan laajemmalti kuin täällä.

    Mielestäni kirjanen on näyte tieteen kaapuun naamioidusta huijauksesta ja veromaksajien varoin. Kurjinta on, että sitä käytetään metsäalan pieksentään  eikä pelkästään kotimaassa.

    Läheltä pitää, että laatijat ja maksanut virasto pitäisi laittaa vastuuseen vaarallisesta raskaamman luokan huijauksesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    EU-parlamentti teki linjauksen että avohakkuita pitäisi välttää. Jotain tällaista pelkäsinkin. Paljon on vielä vääntöjä edessä.

    Kurjelle kysymys hiilinieluketjussa.

    isaskar keturi

    AJ:n kommentti eiliseltä sisältää koko tämän suojelukeskustelun ongelman ytimen. Vaikka tehtäisiin kuinka hyvää tutkimusta lopputulos on aina sama.

    Puuta on enemmän kuin koskaan => Puut on entistä pienempiä ja vanhaa metsää ei ole!

    Luonnonhoitotoimet parantaneet useiden lajien elinoloja => Kaikki häviää heti, jollei suojella lisää!

    Sertifioinnit edistää luonnon huomioimista metsien käsittelyssä => Metsätalous tuohoaa kiihtyvällä tahdilla viimeisiä luonnon rippeitä!

    Suomessa on tiukasti suojeltua enemmän kuin muualla. => Suojelualueita tarvitaan lisää!

    Ja sitten lopuksi pöljimmät taivastelee, että metsissä on enemmän puuta ja ne kasvavat nopeammin keskisessä ja eteläisessä Euroopassa. Voi tavaton ihanko paremmissa olosuhteissa nopeammin ja isommaksi kasvavat puut kasvavat enemmän kuin meidän karujen maiden hitaasti kasvavat puulajit lyhyellä kasvukaudella??

    Scientist Scientist

    Tähän 30% suojelualueeseen voisi sisällyttää Suomen vielä ojittamattomat suot, soita on 28% Suomen maa-alasta. Tästä ojittamatonta 40% –>  11,2%. Jo suojeltuja metsiä lienee noin runsas 10%, tosin siinäkin ehkä hieman soita mukana. Näillä päästään jo yli 20% tasolle. Toki suojelusta on maksettava yksityisille omistajille, ei maita voida noin vain sosialisoida.

    Itse IUCN:n suojelukriteerit on tarkoitettu alunperin valtiota laajemmille alueille. Suomi on ensimmäisiä valtioita joka on soveltanut sitä vain valtion alueelle. Luokitus on sikäli vinoutunut, että positiivisella puolella on vain yksi luokka ”elinvoimainen”. Sen sijaan negatiivisella puolella ”silmälläpidettävä”, ”vaarantunut”, ”uhanalainen”, ”erittäin uhanalainen” ja lajostosta ”kadonnut”. Kun katsoo vaikka Lintuatlaksen yhteenvetoa huomaa, että lisääntyviä lajeja on suurinpiirtein yhtä paljon kuin väheneviä. Tilanne ei ole niin huono kun annetaan ymmärtää, mutta uutisointi tukee sellaisia rahankeruuorganisaatioita kuin WWF. Sillä on intressi pikkuisen liiotella, jotta ihmiset lahjoittaisivat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suojelupinta-alan laskentaan tulee vielä täsmennyksiä komissiosta, mutta luulisi laskennan olevan luontotyyppikohtainen. Mitä nämä olisivat? Ainakin suot, metsät, tunturit, meren saaristo. Suojelu tarkoittaa meillä yleensä aika tiukkia käyttörajoituksia, paitsi Natura-alueilla on vapaampaa.

    Tolopainen

    Metsien suojelualueista Euroopassa puolet on jo Suomessa. Ehkä muutkin maat voisivat kantaa kortensa kekoon. Kolmasosan suojelu on hatusta temmattu luku. Eikä tule koskaan toteutumaan. Euroopassa on jo aivan liikaa väestöä ja lisää tulee Afrikasta. Suojeluasiat yritetään ratkaista aivan liian nopeasti, ne  vaatii aikaa vuosikymmeniä.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 2,131)