Keskustelut Puukauppa Gallup, mitä saadaan puolivälitarkastelusta?

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
  • Gallup, mitä saadaan puolivälitarkastelusta?

    Tuossa edellä kirjoittelin sahatavaran tuotannosta. Hallitus aikoo luoda 200 000 uutta teollista työpaikkaa. Epäilemättä metsäsektoria tarvitaan näissä talkoissa. Kuten tiedetään, hakkuumahdollisuuksia ei käytetä läheskään täysimääräisesti hyväksi. Sekin tiedetään, että metsäteollisuus lobbaa armotta hallitusta. Varmasti jotain ”saadaan”. Seuraavassa kommenttejani.

    1. Pinta-alavero tuskin tulee. Se rapauttaisi veropohjaa ja pysäyttäisi siirtymävaiheessa puukaupan teollisuuden kannalta katastrofaalisin seurauksin.
    2. Kiinteistövero tulee, toivottavasti määräaikaisena. Sitä on helppo perustella MHY-maksun poistamisella ja valtiontalouden tasapainottamisella. Sen ohjailuvaikutus puukauppaan lienee kuitenkin vähäinen. Eihän MHY-jäsenmaksutkaan vaikuttaneet.
    3. Verosta vähennettävä metsänomistajamaksu tulee. Se porrastetaan esimerkiksi 3 tasoon metsävarakeilauksen perusteella. Maksun puukauppaa kiihdyttävä vaikutus on ilmeinen ja pysyvä. Tarjonnan lisääntyminen pudottaa hintoja, mikä parantaa teollisuuden kilpailukykyä. Tietysti työllisyys lisääntyy ja sitä kautta kestävyysvaje pienenee.
    4. Yhteisövero laskee. Vastaavasti poistuu yritystukia. Onko Kemera niiden joukossa on arvoitus. Luulen, ettei ole, koska uskotaan, ettö se parantaa työllisyyttä.

    Odottelen muiden veikkauksia.

  • tamperelainen tamperelainen

    Tuossa alla Kokoomuksen ryhmänjohtaja Petteri Orpon haastattelu MT:ssä 15.2.13.Siinä Timpan veroennustukset eivät saa kannatusta

    <<<<>>>>>>>>>>>>>>>

    putte

    tamperelainen:
    >>Toisaalta metsänomistajamaksu-nimikkeellä on helpompi syyllistää omistavaa kansanosaa ja määrätä meille taas uusi ryöstövero kansakunnan parhaaksi <<

    Tästä puuntuottajat kyllä saavat syyttää paljolti itseään. Väitänpä edelleen, että edes ajatusta moiselle maksulle ei olisi tehtykään ellei puuntuottaja itse ja sitä myötä koko ympäröivä yhteiskunta jatkuvasti korostaisi sitä itsestäänselvyyttä, että puuntuottaja omistaa metsänsä.Minkään muun ammattiryhmän toimintaa ei samalla tavoin korosteta omistamisen kautta.

    Rane

    Mitä ”putte” sekoilee.Metsänomistajien omaisuuttahan käsitellään julkisuudessa sen kautta miten muut kansalaiset voivat sitä käyttää ilmaiseksi virkistykseen ja jopa kerätä osan elintarvikkeistansa sieltä edelleen ilmaiseksi.

    Timppa

    Ei niissä hallitusneuvotteluissa taidettu sopia MHY-jäsenmaksusta. Sen poistamisen varjolla voidaan halutessa perustella sitä kiinteistöveroa. Minusta olisi viisainta säästää poistamalla Kemera-tuet, jotka, kuten tiedetään, monesti vain johtavat huonoon taimikonhoitoon. En usko kyllä, että näin kävisi. MHY-jäsenmaksun säilyttäminen olisi luonnollisestikin koko matsämomistajakunnan kannalta järkevä toimenpide, jos sitä verrataan kiinteistöveroon. Elinvoimaiset MHY:t omalta osaltaan edesauttaisivat puun tuloa markkinoille. Siksi Kujalan Brysselin-kortti taitaa olla todellinen karhunpalvelus metsänomistajille ja jopa metsäteollisuudellekin.

    Toisessa ketjussa kuvaamani sahatavaratuotannon muutos, on teollisuudelle sellainen valttikortti, että nykytilanteessa hallitus todella joutuu tekemään jonkun maksun, jolla yritetään saada pysyvää eloa markkinoihin,. Kuinka hyvin se sitten tehoaa, jää nähtäväksi.

    Puun takaa

    Olen Timpan kanssa samoilla linjoilla. Uusi laki metsänhoitoyhdistyksistä ja metsälain uudistuksen kokonaisvaikutus esitetyissä muodoissa eivät palvele Suomen metsätalouden ja puuntuottajien etua pitemmällä tähtäimellä. Onneksi lakivalmistelussa nämä seikat on nyt huomattu. Ei ole järkevää antaa suomalaisia metsiä häikäilemättömien pelureiden pelikentäksi, ja ajautua ennenpitkää samankaltaiseen tilanteeseen kuin määrämittahakkuiden ja harsinta-ajan lopussa. Nämä pelurit ovat taitavasti käyttäneet hyväkseen tiedotusvälineitä ja uusmetsänomistajien kokemattomuutta ja jopa hyväuskoisuutta. Onneksi operaation perimmäiset tarkoitusperät ovat alkaneet valjeta suomalaisille metsänomistajille ja lakimuutoksia valmisteleville virkamiehille.

    tamperelainen tamperelainen

    Timppa:Kyllä dynaamiset ja elinvoimaiset MHY:t menestyvät uudessa kilpailutilanteessa.Valtionhallinnoossa,MK- ja MHY-kentässä on myös passiivisia toimijoita,jotka vain aiheuttavat lisäkustannuksia metsätalouteen.Ainoastaan passiivinen metsänomistaja kärsii,mutta täällähän on monesti ilmoitettu,että puuhapalstoja ja harrastumetsiä ei tarvita.
    Sahateollisuutta ei yksin kantohinnan alennus auta, sillä ongelma on liian suuressa ja kertautuvassa kulurakenteessa.Tilanne on kuin sikataloudessa,tuottahintaa ei nostettu vuosiin,mutta kaupassa lihanhintaa nostettiin lähes kuukausittain,ostajat vähenee

    Timppa

    Siinä olen kyllä Tamperelaisen kanssa samaa meltä, että siellä valtionhallinnossa on turhaa väkeä metsäalalla. Esimerkiksi Kemeran tarkastajia, jotka käyvät niitä kantoja laskemassa.

    Toki hinnanlasku auttaa puunostajaa. Oleellista on kuitenkin varmuus sen tukin saannista. Silloin uskaltaa investoida ja lisätä tuotantoa. Runsas tatrjonta tuo myös muita etuja. Ei vällttämättä tarvitse haalia puita kovin pitkien ajomatkojen päästä. Ja sitten laatukysymys. Nyt maksetaan tukista kuin tukista lähes samaa hintaa. Jos tarjontaa olisi runsaasti, kilpailtaisiin edelleen laatutukeista. Vataavasti huonolaatuisesta maksettaisiin selvästi nykyistä vähemmän. Silloin pärjättäisiin paremmin huonopilaatuisen puutavaran markkinoilla.

    Kyllä asiat Suomessa on hoidettu todella huonosti, kun vertaa esimerkiksi Saksaan, jolloin eroa ei voi selittää valuuttakursseilla. Tai tietysti siten, että velä ei kustannusajattelussa ole päästy eroon siitä, että devalvaatiot hoitavat. Tietysti tämä koskee niin palkansajapuolta kuin firmojen johtajiakin.

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)