Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 152)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • Gla Gla

    ”Lähes päivittäinhän niitä hirviä täälläkin näkee, vaikka alueen porukalla alkaa olla luvat käytetty. Eipä todellakaan lopu hirvet Suomesta. Sitä ei tarvitse kenenkään pelätä.”

    Ei lopu, eikä kukaan pelkää loppumista. Riistahallinnon mielestä haarukan yläraja on tavoitteen alaraja, haarukan sisään menemistä pelätään ja aletaan jarrutella. Ilmastokeskusteluun käännettynä päästöjen vähentämistä aletaan jarruttaa, kun ollaan pääsemässä tavoitteeseen.

    Tästä tulikin kiero mielikuvayhteys siihen porukkaan, joka elättää itsensä luomalla ympäristöasioista uhkakuvia, koska ilman uhkia ja niiden korostamista porukka olisi tarpeeton. Tästäkö tässäkin on kyse? Ollaan sankareita, kun ammutaan hirviä kolareita yms. aiheuttamasta. Sitten vuoden tai kahden kuluttua kaikessa hiljaisuudessa tarkennetaan arviota jäävästä kannasta 10-15% ylöspäin ja kas näin on taas tarvetta leikata hirvikantaa. Kukapa muu tähän sankarirooliin uhrautuisi kuin räntäsateessa (lue: monopoliasemassa) metsästävät.

    jees h-valta

    Gla aivan oikeassa. Tästähän tässä olen itekkin vuosia-vuosia takaperin jo alkanut ottaa täällä palstoilla keskustelua että on ne kummia metsästäjäsankareita kun vuodesta toiseen ne nostetaan esiin jopa television ykkösuutisissa vaikka tuo hirvien metsästys on heillä huvittelutappamista eikä ole tarkoituskaan edes vähentää tuota heidän sadistista harrastettaan.

    mehänpoika

    Gla on huomannut metsästäjien ”oman häntänsä noston”. Kertovat olevansa luonnonsuojelijoita parhaimmasta päästä. Todellisuus on aivan muuta.

    Nyt tarkoitushakuisissa TV-uutisoinneissa ja dokumenteissaan on tarkoituksella pantu kuvaan joku nätti tyttö tai naispuolinen esiintyjä, jopa asiantuntijan rooliin. Sillä kalastellaan naisia hirvestysharrastuksen piiriin. Ilmeisesti varmistellaan oman harrastuksen asemaa. Onhan eduskunnassakin lähes puolet naisia.

    Kunhan kuusikot alkavat ilmaston lämmetessä muuttumaan päästölähteiksi, tai yksipuolinen puusto vaikuttamaan entistä nopeampaan luontokatoon, voi ilmastopaneeli ja Eduskunta joutua käsittelemään myös toteutettua hirvieläinpolitiikkaa ja sen seurauksia.

    Gla Gla

    ”…hirvien metsästys on heillä huvittelutappamista eikä ole tarkoituskaan edes vähentää tuota heidän sadistista harrastettaan.”

    Tästä olen kyllä eri mieltä. Riistaliha on erinomaista raaka-ainetta ruoan valmistukseen, eikä sen hankintaan liity mitään sadistista. Aivan kuten ei kalastukseenkaan. Siinä poikkeus on ne, jotka pyytävät suuria haukia, ottavat sen syliin valokuvausta/somettamista varten ja sitten päästävät vapaaksi. Mutta ei hirvieläinilmastokeskustelussa tämän enempää kalastuksesta tai metsästyksen eettisyydestä tms. asioista.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Gla:n kommenttiin 5:20 on todettava ,että riistahallinnolla ei ole osaa eikä arpaa siihen ,jos jollakin alueella hirviä on ennakkoarvioita vähemmän ja metsästäjät siitä syystä keskeyttävät jahdin. Viime vuosia ovat sitävastoin patistelleet tehostamaan metsästystä ,jos on oltu kaukana tavoitteesta. Ainakin meillä jahti tyrehtyi vasojen vähyyteen. Lähes kolmannes luken laskelmiin perustuvista vasojen pyyntisuosituksesta on kappalemääräisesti käyttämättä . Aikuisten hirvien kohdalla ollaa vajaan 10:n prosentin päässä laskennallisesta tavoitteesta. Ja kuten edellä totesin ,lupankissa on vielä 19 pyyntilupaa ,joiden saamisen ehtona on seuran kohdalla suosituksen mukaisen vasaosuuden täyttyminen.

    Paikkakunnan vasakiintiö on 60% pyydetyn saaliin kokonaismäärästä . Lisäksi urosten osuus aikuisista hirvistä tulee olla korkeintaan 40%. Jälkimmäisten osuus on tähän mennessä kohdallaan , mutta vasojen osuus on vai 50%.

    Tietysti löytyy porukoita ,jotka ampuvat vasojen puuttuessa uroksen tai kaksi. Näistä tapahtumista alkaa sitten muodostua kannan vinoutumaa ja aikuisten hirvien naarasosuuden kasvua suhteessa uroksiin.

    Aina ,kun hirviä on metsästäjien mielestä vähän  tai kanta hiipuu, aletaan säästellä naaraita. Jokainen voi käydä toteamassa oman hirvitalousalueensa tilanteen kurkistamalla luken reaaliaikaisen verotusennusteen kehitystä eri vuosina.

    Visakallo Visakallo

    Mistä se vasojen vähyys johtuu siellä suorittavan seutuvilla?

    suorittava porras suorittava porras

    Yksi vaihtoehto on , että uroksia on ollut arvioitua vähemmän ja naaraat eivät ole tulleet tiineeksi. Vasattomia naaraita ilman merkkejä imetyksestä on saatu saaliiksi tavallista enemmän. Tosiasia kuitenkin on , että vasoja ei ole metsästettäväksi luken keväisten laskelmien pohjalta tehtyjen suunnitelmien edellyttämää määrää. Niitä pitäisi jättää joku vielä talvehtimaankin. Tilannetta sekoittaa vielä se , että hirvet liikkuvat paljon ja pitkiä matkoja. Alueet voivat olla viikkoja täysin tyhjiä , mutta sitten ilmestyy pieni lauma johonkin pariksi päiväksi ja jatkaa matkaa.

    Havainnot hirvistä ovat vähentyneet lähes kolmanneksen metsästyspäivää kohden verrattuna viime vuoteen. Yli puolella paikkakunnan seuroista havaintoja on kertynyt alle 2/ metsästyspäivä keskiarvon ollessa 2,3/pv. Saalista seurat ovat saaneet kuutena päivänä kymmenestä. Oman seuran kohdalla vähemmän . Joka toisena päivänä on pyydetty tyhjää ja yli kuukauteen ei ole ammuttu yhtään elukkaa.

    ….että aika rauhallisin mielin saa näillä kulmilla uudistaa  metsänsä haluamallaan puulajilla. Tosin näin ovat isommat toimijat menetelleet tähänkin asti ilman suurempia murheita.

    mehänpoika

    Suorittava: ….että aika rauhallisin mielin saa näillä kulmilla uudistaa metsänsä haluamallaan puulajilla. Tosin näin ovat isommat toimijat menetelleet tähänkin asti ilman suurempia murheita.

    Nytkin näyttäisi olevan hirvikannan paisuttajilla lähitulevaisuudessa tarkoituksena lisätä hirvikantoja, kuusettumisesta huolimatta. Pankkilupien hyllyttäminen, naaraiden säästäminen ym. informointi tiedotusvälineissä kertoo kaiken.

    ”Haluamallaan puulajilla” tarkoittaneekin jo pitkään vallinnutta tilannetta, missä istutettava puulaji on tiheän hirvikannan määräämänä kuusi.

    Suorittava katsoo kuusen taimen olevan metsänomistajan ”haluama”, koska hän on joutunut tilaamaan ne hirvitilanteen ja oman ra-koivulle tai männylle käyneen katkeran kokemuksensa mukaisesti. Metsänomistaja onkin silloin mukamas itse halunnut istuttaa alueen kuusen taimilla.

    Isommat toimijat tekevät ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta saman virheen, koska edusmiehet johdossa ovat yleensä hirvikuumetta potevia hirvimiehiä.

    Ehkä sellaisen hirvikannan voisi metsien uudistaminen vielä sietää, että valtakunnan alueelta jäisi vuotuiseksi kaatomääräksi korkeintaan 5000 yksilöä. Muuten voi kuusettuminen ja luontokato talousmetsissä vielä lisääntyä huolimatta siitä, istutettiinko nykyiseen kuusi-istutukseen verrattuna enemmän mäntyä tahikka rauduskoivua.

     

     

     

    mehänpoika

    ”suorittava porras”:ta ei näytä kuusettuminen talousmetsissä vaikuttavan hänen ajatuksiinsa hirvipolitiikasta.: ketju: ”Viiden vuoden päästä”, sivu 3, viesti 3.

    ”Hoitamaton taimikko on tiettyyn pisteeseen asti merkittävä ravintoresurssi hirville. Tämä on fakta eikä syyttämistä. Jos tätä faktaa ei haluta ottaa huomioon ei myöskään ole aihetta syytellä asiasta metsästäjiä eikä riistahallintoa. Jos joku haluaa pitää yllä kyseisen moista ”ruokintapaikkaa”, on oltava valmis kantamaan  myös sen aiheuttamat riskit.

    Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, hirvikanta kääntyy kasvuun ja on jonkun verran suurempi viiden vuoden kuluttua.”

    – Näin ”suorittava porras”, nykyisen hirvipolitiikan kannattajana, näkee asian. Hän ei ota kantaa siihen, mitä ylimääräiset taimikonhoitokerrat tulisivat metsänomistajille maksamaan.

    Toisekseen: Valoa vaativana puuna männyn taimikin tulisi muutamia vuosia aivan hyvin toimeen vesakon varjostuksessa, jos hirvikannan koko pysyisi kohtuudessa.

    Puuki

    Sellufirmoilla ei ole ihan samanlaisia tavoitteita metsiensä hoidossa kuin yksityisillä. Kuitupuun kasvatus ei ole päämääränä yksityisillä talousmetsissä vaan tuoton maximointi yl. tukkipuun kasvatuksella.  Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset  tuo lisää haasteita kuusen kasvatukseen eteläisessä Suomessa varsinkin.  Kuivahkojen kankaiden kasvupaikkojen kuusettuminen aiheuttaa jo ilman vars. hirvituhojakin n. 30 %:n tappion /kiertoaika , jos/kun ei voi kasvattaa mäntyä.

    Th:en tekemisellä tai tekemättä jättämisellä on vissi vaikutus mutta jossain ei riitä sekään estämään hirvieläintuhoja.  Omaa aktiivisuutta tarvitaan tietysti  sitäkin taimikoiden kanssa . Tihentymäalueilla (talvilaidun alueet) ei aina onnistu millään opilla saada täystiheä männyn taimikko aikaan ellei sitten aluetta aidata.  Sama juttu viljellyissä  ra-koivikoissa metsän keskellä varsinkin.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 152)