Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Gla Gla

    Varsinais-Suomessa on tehty kysely valkohäntäpeurasta. Sen tuloksena 61,1% metsästäjistä pitää nykyistä kantaa sopivana tai liian pienenä.

    14,7% on valmis vapauttamaan lajin kaatolupakäytännöstä.

    6,8% ei ylläpidä talviruokintaa.

    Huono on siis ennuste halukkuudesta pienentää kantaa.

    https://riista.fi/wp-content/uploads/2018/02/Raportti-Valkoh%C3%A4nt%C3%A4peurakysely-Varsinais-Suomi.pdf

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Täystyrmäys. Kiitos Gla linkistä.

    Joko metsästäjät eivät hahmota vhp:n osuutta punkkiongelmassa tai eivät välitä.

    ”I REALLY DON’T CARE, DO U?” (Melania Trumpin takki).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    MT:n paperiversiossa pohjanmaan pojat kirjoittivat että hirviä on liikaa ja osa joudutaan säästämään susille ruuaksi. Ei susille kannata jättää ylimääräisiä hirviä ruuaksi. Petojen kantaa säätelee ruuan määrä ja niiden oma tiheys. Kun ruokaa on ylen määrin, niiden pentuekoko kasvaa eli kukin emo saa isompia poikueita. Jos hirviä säästetään susille, niitä tulee koko ajan lisää ja lopussa häämöttää tilanne, jossa hirvien metsästys täytyy lopettaa kokonaan ja sudet hoitavat täysin hirvien kannansäätelyn.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Todellisuudessa susilta ja karhuilta ei jää yhtään ylimääräistä hirveä metsästäjille (holtittomille sorkkaeläinlaiduntajille).

    Uutiset ja blogit osiosta löytyy asiasta uutinen, jonka takana on maa ja metsästystalousministeri leppä: ”…Vahvistunut karhukanta kestää verotuksen, jota tarvitaan nyt kannan kasvun taittamiseksi…  …Kiintiötä suurentamalla halutaan osaltaan tukea myös Pohjois-Karjalan alhaisen hirvikannan elpymistä”, sanoo maa ja metsätalousministeri Jari Leppä ministeriön tiedotteessa.

    Ministeriössä samoin kuin sorkkaeläinlaiduntajapiireissä tiedetään, että jaloa harrastusta eivät uhkaa muut kuin suurpedot. Metsänomistajat ovat niin vätyksiä, että 100000 (satatuhatta) holtitonta (muunlaisia ei olekaan) sorkkaeläinlaiduntajaa pyörittää metsänomistajia (740000) kuin lammasta narussa (ihan miten tahtoo).

    Tuo uutinen on on julkaistu 28.6.2018 15:06

    On todella erikoista, että vaalikaudesta toiseen holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat saavat solutettua metsätalousministerin tehtävään vähintään yhtä holtittoman ja avuttoman metsästystalousministerin. Alkaa olla viimeiset hetket metsätalousministerille tässä maassa.

    kitsas

    Joko metsästäjät eivät hahmota vhp:n osuutta punkkiongelmassa tai eivät välitä.

    Osa metsästäjistä välittää ja osa ei. Itselle on tämä punkkien yhtäläisyys peurojen kanssa tullut tietoon vasta vuosi pari sitten. Omassa metsästyspiirissä ei juurikaan ole punkit ja peurat olleet samassa lauseessa. On aiheesta tainnut olla Metsästäjä-lehdessä tai jossain, mutta juuri äsken lukaisin Annelin blogista aiheen tiimoilta tutkimusta muutaman sivun ja tuo kyllä hieman herätti ja valaisi lisää. Ehkä tuota punkkiseurannaisuutta olisi syytä viestittää päättäjillekin? Eiköhän nuo tavoitekannat kpl/1000ha siellä pääkallon paikalla aseteta – ei seuroissa.

    Oman alueemme kokemuksena valkohäntäpeurakannan säätelyyn voin sanoa seuraavan esimerkin. Peurankaatolupia on seurallamme ollut ehkäpä vuodesta 2002, jolloin lienee ollut yksi tai kaksi lupaa. Nykyisin n. 20kpl. Meidän seuran alueella on peurat pääosin keskittyneet melko pienelle aluueelle. Tästä johtuen haimme useita lupia juuri sen alueen kannan vähentämiseksi – siinä onnistumatta. Perusteluina oli pinta-alaltaan isohkon seuramme jäävä peurakanta / pinta-ala.  Saadaksemme seuraavalle syksylle tilanteen vaatiman kaatolupamäärän, jouduimme laatimaan perustellut selvitykset keskittymästä. Näin menetellen saimme haluamamme määrän ja sen määrän myös kaadoimme.

    Lupaviranomaisille tulee saada heitä ohjaavaan lakiin sellainen tavoitehaarukka, joka rajoittaa näiden punkkienkin esiintymää. Syy ei aina ole metsästäjissä.

    Gla Gla

    Mikä laki ohjaa valkohäntäpeurojen kaatolupien määrää? Tällä hetkellä kantahaarukka on yli kymmenkertainen (muutamista yksilöistä yli 50 yksilöön), joten tiheämmän kannan alueilla ei voi olla minkäänlaista perustetta rajoittaa yhdenkään luvan myöntämistä, koska liian suurta kaatolupamäärää ei yksikään metsästysseura pysty käyttämään.

    Kannattaisi pohtia sitä, että vapautettaisiin laji kaatolupajärjestelmästä. Samalla tuettaisiin sitä, että kaupallisuus lisääntyisi. Kun saataisiin mahdollisuus myydä liha nykyistä useammin ravintoloille tai muille käyttäjille, ehkä ahneus lisääntyisi ja kaatojen määräkin alkaisi kasvaa. Kysehän on haitallisesta vieraslajista.

    Tällä hetkellä ylläpidetään henkeä, että ruokinnalla pitää saada kantaa kasvatettua. Se on monessa seurassa jopa edellytys porukkaan pääsyssä.

    suorittava porras suorittava porras

    Voisihan sen vhp:n metsästyksen kokeeksi vapauttaakin jonkun riistakeskuksen alueella , niin kaikki näkevät ja kokevat millainen härdelli tomenpiteestä aiheutuu . Kauriskin on vapaa rajoitteista , mutta kanta kasvaa siitä huolimatta….tai sen ansiosta.

    Mitä em elukoiden ruokkimiseen tulee , saalismäärät  tulevat putoamaan roimasti jos ruokinta lopetettaisiin . Valtaosa saaliista saadaan väijymällä ruokailupaikkojen lähistöllä.

    Ruokintapaikkoja ei perusteta ilman maanomistajan suostumusta. Jos joku naapuri haluaa maillaan ruokkia riistaa , ei siihen toisella naapurilla ole nokan koputtamista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos nimimerkille ”kitsas” mukavasta palautteesta! Kyllä viestiä on viety ahkerasti päättäjille, muun muassa MTK:n johto ja Suomen Riistakeskus ovat jo hyvin tietoisia punkkiongelmasta. Metsästäjä- ja Jahti-lehdissä on ollut punkkiaiheisia kirjoituksia. Yleislehdissäkin alkaa viesti mennä läpi. Parina viime vuonna ruotsinkielisisessä lehdistössä myös (mm. Hufvudstadsbladet). Kansanedustajia pitäisi lobata tästä aina kun on mahdollisuus.

    Kauriiden ja peurojen ruokinta voitaisiin rajoittaa metsästyskauteen, jos se on tarpeellinen apu kaatoihin.

    Kaupallisuus on kaksiteräinen miekka, jota voitaisiin kokeilla, mutta joka ei ehkä johda toivottuun lopputulokseen. Jos tulot lihanmyynnistä menevät metsästysseuroille, niillä on ehkä kannuste päinvastoin kohottaa sorkkaeläinkantaa, jotta lihanmyynti kävisi mahdollisimman helposti. Näkisin varmemmaksi ratkaisuksi sopimusmetsästäjät, jotka pitäisivät kannan maanomistajan haluamalla tasolla ja lihanmyynnistä saataisiin osa korvauksesta metsästäjille.

     

    Gla Gla

    Suorittava porras: ”Voisihan sen vhp:n metsästyksen kokeeksi vapauttaakin jonkun riistakeskuksen alueella , niin kaikki näkevät ja kokevat millainen härdelli tomenpiteestä aiheutuu .”

    No minkälainen?

    ”Kauriskin on vapaa rajoitteista , mutta kanta kasvaa siitä huolimatta….tai sen ansiosta.”

    Eipähän ainakaan pyyntiluvat vaikuta asiaan, eikä kukaan pääse sanomaan, ettei lupia ole. En tiedä, onko seuroissa sisäisesti sovittu jotain metsästysmääristä. Mutta ainakaan talviruokinnalle ei ole tarvetta, kun kanta kasvaa ja punkit leviää.

    ”Mitä em elukoiden ruokkimiseen tulee , saalismäärät  tulevat putoamaan roimasti jos ruokinta lopetettaisiin . Valtaosa saaliista saadaan väijymällä ruokailupaikkojen lähistöllä.”

    Samoin putoaa elikoiden lisääntyminen. Ruokintahan on ollut sen edellytyksenä vieraslajin menestykselle.

    ”Ruokintapaikkoja ei perusteta ilman maanomistajan suostumusta. Jos joku naapuri haluaa maillaan ruokkia riistaa , ei siihen toisella naapurilla ole nokan koputtamista.”

    Näin on. Valitettavasti kanta kasvaa myös niiden mailla, jotka ei ruokintaa tee. Siksi ruokinta pitäisi saada kuriin jollain tavalla.

     

    Oksanen

    Omien metsien sijaintikunnan alueella kauriinmetsästys on kielletty metsästysseurojen keskinäisellä sopimuksella. Eipä ole kukaan uskaltanut kokeilla mitä hankaluuksia seuraa jos kieltoa rikkoo… Ruokintapaikkojen määrä on lisääntynyt roimasti, samoin liikenneonnettomuudet ja muut vahingot. Toisaalta viimeisimmässä tai sitä edeltävässä Jahti-lehdessä todettiin, ettei kauriista ole vaaraa liikenteessä koska ne pienikokoisena aiheuttavat vain vähäisiä vaurioita ajoneuvoille. En ollut uskoa ammattiautoilijana silmiäni kun tällaista laitetaan paperille.

     

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 883)