› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 62 63 64 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Sent on: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsä_Tyyppi 14.7.2018, 23:24

    Törmäsin  viime syksynä peuranvasaan VW pololla. Konepelti hiukan vääntyi ja toinen etulyhty + vilkku hajosi. Merkkikorjaamo veloitti 4000 euroa. Näin laskun, kun se tuli vakuutusyhtiöltä tiedokseni.

    Jos kuvitellaan, että jokainen peurakolari aiheuttaa samankokoisen korjausmenon, vuosikulu on noin 20 miljoonaa euroa. Aikas kallista peuranlihaa – tuo A. Jalkasen esittämä aitausvaihtoehto alkaa tuntua hyvältä.

     

    Anton Chigurh Anton Chigurh 30.5.2019, 21:03

    a jalkanen esittää ymmärtämätöntä tuolla toisessa ketjussa (Ruotsissa sopimus hirvituhoista), tämän aloitukseni luetun ymmärtämisen jälkeen toivottavasti valaistuu asian suhteen (sama koskee MTK:n metsästysvaltuuskunnan puheenjohtaja tiirolaa ja metsästystalousministeri leppää).

    Järjestämässämme Korholan metsäseminaarissa (jalkanen toimi sihteerinä) kävi kaikille mukaan uskaltautuneille (tiirola ei uskaltanut, mutta Matti Kärkkäinen uskalsi) selväksi, että sahalan paroonin metodeilla (pääsimme tutustumaan niihin paikanpäällä itse paroonin opastuksella) harrastettu metsätalous tuottaisi 180 miljoonaa kiintoa laadukasta puuta vuodessa.

    Gla Gla 31.5.2019, 00:53

    Miten muuten motokuskit taipuvat noihin 180 miljoonan kuution oppeihin? Jos olen oikein ymmärtänyt, koivun alla kasvatetaan siellä kuusta ja se pitäisi olla Suorittavan portaan mukaan erittäin huono asia korjuun onnistumisen kannalta.

     

    harrastelija harrastelija 31.5.2019, 05:40

    Aika hurjalta nousulta tuntuu tuo  110 > 180 milnoonaan kuutioon /v? Mikä valtava työmääräkin pitää olla, jotta saadaan hoidetuksi alusta alkaen metsä max.tuottokuntoon! Rautalammella kyllä puun kasvu on aika hyvää, ehkä kumminkin koko maata ajatellen se ei ole km;n noin hyvää? Työllisyyttä se kyllä lisäisi hyvinkin siihen 75 %:n tavoitteeseen 🙂

    Meillä mummun kanssa nuo pienet metsätilat tuottavat eniten mäntyä. Muutenkin muistiaikana Kainuun kankaille suositeltiin mäntyä – kaikki kuuset pois! Kunnan metsätetnikolla oli ohje, kun kävin vuoden aikana kotitilan 66 ha läpi. Männyn taimia istutin 8 500 kpl, vesurilla raivasin nuoret metsät ohjeen mukaan- Myyntipuuta mitä tuli, pokasahalla teko ja hevosella ajo pinoon.

    Hirvituhoista olen kerran hakenut korvausta 1,4 ha:n alalta. Se oli istuttamani päätehakkuukuvio, josta lähetin eka kesän jälkeen kuvanjin palstalle. Istutustaimet olivat hirville niin mieluisia, mutta sekin alue sai mättäisiin kyllä luonnon taimet!

    Nuo hirvituhot ovat hirvien talvilaitumilla pahat, mutta vasomisalueella ei juuri ole tuhoja – sekin kannattaa ottaa huomioon.

    Ivanofrank 5.6.2019, 12:53

    <h1 class=”page-title page-title–profile”>Anton Chigurh we can speak Russian or Ukrainian?</h1>

    mehänpoika 5.6.2019, 20:49

    Riskialtista näkyy olevan myös kuusenistutus sellaisilla alueilla, missä runsaammin hirville sopivaa ravintoa, eli männyntaimikoita, ei ole uskallettu perustaa ollenkaan.

    Kävin noin viikko sitten tarkastelemassa heinäämistarpeita kesällä 2018 istuttamallani viljavan maan parin hehtaarin kuviolla. Toinen puoli alueesta oli kuusentainten osalta hirvien systemaattisesti latvomaa. Yli puolesta taimia oli syöty myös sivuoksat. Joitain pikkusilmuja näkyi taimien tyngissä, joten täytyy heiniä edelleen ja katsoa seuraavana keväänä tilanne uudelleen. Hirvenjälkiä ja tallattuja taimia näkyi runsaasti.

    Taimet olivat istutettaessa 1 vuotisia pakastettuja kuusentaimia. Taimet kasvoivat kesällä 2018 15-25 cm lisää pituutta, joten toiveissa oli silloin taimikon onnistuminen kesän 2019 heinäämisen avulla. Toisin kävi!

    Kyllä kaikki hirvieläimet pitäisi vapauttaa vapaasti metsästettäviksi ilman turhia pyyntiluparajoituksia. Haitat ovat kansantaloudelle ja hiilinielulle todella mittavat. Liikenteessä ihmisten turvallisuus on unohdettu kokonaan.

    Hirvikärpästen ja punkkien isätäeläiminä hirvieläimet levittävät borrelioosia ja muita vaikeasti hoidettavia kivuliaita sairauksia. On suoranainen ihme, että harrastuksen tukemiseksi on uhrattu ihmisten terveys, metsänhoitotyön tulos ja hiilinielun kartuttaminen.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.6.2019, 21:57

    Nuo edelliset ja jatkoksi vielä runsaan sorkkajalkaisten kannan suorittama lehtipuiden ja ruohokasvien laidunnus joka kaventaa monimuotoisuutta.

    sitolkka 6.6.2019, 09:16

    Kurtturuusukin kiellettiin. Milloin kielletään valkohäntäpeura, jonka haitalliset vaikutukset luonnollemme ovat suuret ja vielä arvaamattomat.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 6.6.2019, 13:51

    Sahalan paroonin metodi on hyvin yksinkertainen: hirvet poistetaan puuntuotantoalueelta.

    Sahalassa istutetaan tuoreille kasvupaikoille ainoastaan rauduskoivua (joka kasvaa tuplaten kuuseen verrattuna) ja kuiville paikoille mäntyä (joka tuottaa vastaavalla paikalla kuuseen verrattuna viisinkertaisen sadon).

    Metsuri motokuski 6.6.2019, 15:46

    No onneksi AC:n oppi-isä ”sahalan parooni” ei päätä Suomen luonnon eläinkannasta. Mielipiteitä voi toki julkaista, mutta eiköhän tuohonkin löydy joku järkevämpi ratkaisu kun yhden eläinkannan hävittäminen. Uskon että aika moni metsänomistaja toimillaan on vähentänyt merkittävästi monenkin eläin populaation kantoja ja toisaalta myös lisännyt niitä suhteettomasti. Saaden selkeätä epätasapainoa luonnon eläinkantoihin.  Minusta korjaus voisi lähteä vaikka siitä että tunnustetaan reilusti omat virheet. Monelle se on vaikea paikka ja mieluimmin hoidetaan asia niin että haittaa tekevä eläin hävitetään kokonaan.

    Ymmärrän hyvin nämä ylitiheät hirvieläinkannat ja niiden hoitaminen tulee hoitaa jotenkin. Hyvä esimerkki taitaa olla viimeinen susikannan arvio jossa kannan suurin tiheys oli Länsi – ja Varsinais Suomessa. Siellähän on kaikista tihein valkohänta ja kauris kannat.

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 62 63 64 … 87 88 89