› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 661 - 670 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 66 67 68 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Sent on: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 27.6.2019, 17:25

    <<<Tuossa luvussa ei ole vielä mukana kuusen kasvatuksen ongelmat eli sen istutus alueille, joilla tulisi viljellä mäntyä tai koivua.<<<

    Liekö mukana kuusen kasvatuksen hirviogelmakaan? Minulla on metsäpalstoja ympäri Kainuuta ja hirvet syövät kuusentaimien latvat siinä missä mäntyjenkin joka palstalla, että jäisivät  1,5m pituisksi, ellei ruiskuta Tricoan tai käytä sähköaitaa. Yhdellä palstalla on tilanne, että koivun vesakko ei tahdo kelvata, mutta kyllä männyt ja kuuset kelpaa.

    On aivan naurettavaa puhua jostain 8% hirviongelmasta taimikoissa. Minulla joka taimikkoa syödään 100%:sti. Hirvikanta todellakin sinne 1..2 hehtaarilta eli talvikanta 20 000..30 000 yksilöön.

    Tästä järjettömyydestä pitäisi päästä eroon ja nopeasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.6.2019, 18:17

    Juu, riittäisi tuo eteläänkin, mutta susireviireillä ei enää riittäisi metsästettävää vaan (ainakin mikäli Riistakeskuksen arvioita on uskominen), kaikki tuotto menisi susien suihin. Minua tuo ei haittaa mutta metsästäjiä varmaan häiritsee. Meillä päin on riesana hirvien lisäksi kauriit ja vieläpä jotkut haluaisivat siihen päälle villisiankin. (Joka on oikeasti vaarallinen eläin.)

    Ruotsissa on jo saatu aikaan eräänlainen yhteiskuntasopimus, jossa sanotaan että taimia pitää jäädä 70 prosenttia kehityskelpoisiksi ja lisäksi hirvien suosikkilajien pitää pystyä kasvamaan puiksi. Lajit Ruotsissa: pihlaja, haapa, raita ja tammi. Meillä voisi olla tammen sijaan koivu. –  Sitä ihmettelen eikö pyökki ole eteläisessä Ruotsissa hirvieläinten taholta uhattu, kun sitä ei listassa mainita.

    Tuossa voisi olla mallia meillekin. Alueellisesti voitaisiin riistaneuvostojen alueilla sopia metsätalouden tavoitteet tai laatutaso joka taimikoiden tulee täyttää. Jos tavoitetasoon ei päästä kannansäätelyllä, pitäisikö vuokramiehet  jopa velvoittaa aitaamisiin?

    suorittava porras suorittava porras 27.6.2019, 18:39

    Muistutuksena ,että hirvieläinkanta Ruotsissa on kaksinkertainen Suomeen verrattuna ,joten siitäkö pitäisi ottaa oppia???

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.6.2019, 19:11

    Suorittava, lukemisen ymmärtämisessäsi on parantamisen varaa… Mutta leikki sikseen, mitä mieltä olet sopimuksesta – onnistuisiko meillä? Käytännössä homma menisi ehkä niin, että alueelliset riistaneuvostot määrittäisivät sidosryhmien kanssa tavoitetasot mihin pyritään.

    jees h-valta 27.6.2019, 19:52

    Pieni tietoisku myös hybridihaavan suhteen. Hirvi tottakai on iso ongelma mutta kuten Aarre-lehdessä tänään juuri mainitaan ei kannataisi aivan kohtuuttomasti siihen vedota kasvatushaluttomuudessa. Se nimittäin korjaa jopa kaksimetrisenä puolesta välistä poikki taitettuna jo yhdessä kasvukaudessa vamman. Jopa itselläni viisi-kuusikin kertaa taitettu vielä uudesti tekee kasvua uudella vuosikasvaimella. Tämä on kenttäkokeissa vahvistettu muuallakin kuin minun viljelyksilläni. Ja sen kasvunopeutta on saatu kasvihuoneolosuhteissa jopa biomassan suhteen 80%:ia ja tilavuuskasvua 50%:ia. Eli kyllä siellä kohta euca alkaa saada kovan kilpailijan täällä pohjoisen olosuhteissakin. Puuteollisuuden raaka-aine saadaan haavalla paljon pienemmältä alalta kuin nyt. Lisää Aarre-lehdessä (1,5 aukeaman juttu.) Minun kaltaisia nyt viljelijöitä varoitettiin pitämästä turhaa kiirettä hakkuulla. Hyvää pöhinää haavan ympärillä on nyt ilmassa. Itse olen tätä jo kotvan ”haistellut”.

    suorittava porras suorittava porras 27.6.2019, 20:27

    Annelille vastaan ,että ei onnistu. Hirvillä on jalat ja niiden vuosittainen vaihtelu eri alueilla on voimakasta. Esim. yksittäistä seuraa eikä edes rhy:stä voida saattaa vastuuseen hirvikannan tasosta . Tavoitteet on olemassa jo nytkin ,mutta niihin päästään  vaihtelevalla menestyksellä. Tosin huomattavasti paremmin ,kun metsänomistajat pääsevät tavoitteisiin metsien hoidossa. Keskimäärin metsästyksellisiin tavoitteisiin päästään yli 80%:sti ,metsänhoidollisiin nipin napin yli 50%:sti.

    Joku on sitä mieltä ,että 5 hirveä /1000ha on sopiva määrä. Jesse puolestaan pitää sopivana nuoren metsän tiheyttä 5000runkoa/ha.  Kumpikin on mielestään oikeassa.

    jees h-valta 27.6.2019, 20:31

    Minä teen sen omissani vain itselleni. Hirvikantaa sensijaan kasvatetaan koko suomen metsänomistajien riesaksi vähintään sen 5/1000ha. Siinä suorittava pieni ero vahingossakin.

    Visakallo Visakallo 27.6.2019, 20:33

    Hybridihaavasta aiotaan valmistaa ruiskutettavia kasvinsuojelumyrkkyjä. Jesse on varmasti siinä kehitystyössä innokkaana mukana.

    puunhalaaja 27.6.2019, 20:37

    Tavoitteet on olemassa jo nytkin ,mutta niihin päästään  vaihtelevalla menestyksellä. Tosin huomattavasti paremmin ,kun metsänomistajat pääsevät tavoitteisiin metsien hoidossa. Keskimäärin metsästyksellisiin tavoitteisiin päästään yli 80%:sti ,metsänhoidollisiin nipin napin yli 50%:sti.

    Tässä on nyt se sama näkökulmavääristymä suorittavalla kuin mistä on ennenkin puhuttu. Eli yksittäinen metsänomistaja voi ihan itse vaikuttaa siihen miten hyvin hän pääsee maillaan metsänhoidon tavoitteisiin. Jos ei taimikonraivaus napostele, niin se on ihan oma ongelma. Sen sijaan metsänomistajalla ei ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten suuri hirvimäärä hänen metsissään tai alueella ylipäätään pyörii.

    Annelille vastaan ,että ei onnistu. Hirvillä on jalat ja niiden vuosittainen vaihtelu eri alueilla on voimakasta.

    Arveletko, että homma ei onnistu Ruotsissakaan? Vai ovatko hirvet vain Suomessa erityisen liikkuvaisia?

    pihkatappi pihkatappi 27.6.2019, 20:37

    Varhaishoidon jälkeen 5000 mäntyä hehtaarille on hyvä määrä, siinä on taimien väli keskimäärin 1,5 metriä ja tilaa kehittyä taimikonhoitoon noin 5 metriseksi. Ja kun tuosta puolet menee hirville, niin aina jotain jää. Taitaa firman metsissä olla hirvi alueilla männikön varhaisperkaus pelkkä lehtipuiden poisto ja runkoja voi jäädä vaikka yli 10000 hehtaarille, ei mene kemerasta läpi.

Esillä 10 vastausta, 661 - 670 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 66 67 68 … 87 88 89