Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Tämä aihe sisältää 853 vastausta, 72 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi jees h-valta 2 kuukautta, 3 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 853)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • jees h-valta

    Onneksi piiperouhka muutenkin on taaksejäänyttä tämän hallitusräpellyksen jälkeen. Alamäki on jo alkanut ja Ohilyöntejä ei hyvällä katsota taviskansan eli perussuomalaisen taatelintallaajan tantereilla.

    puunhalaaja

    ”Hupaisempia on kaikenmaailman ihme puskat joita myös on. Yksi lajike on varmaan myös joku puutarhasta karannut kun kukki keväällä valkoisella kukalla”

    Jees, oisko koiranheisi?

    http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/koiranheisi

    Planter Planter

    Ei oikein lähtenyt liikkeelle keskustelu ”Ruotsin mallista” hirvieläintuhojen pienentämiseksi.

    Malli on siinä mielessä oikea, että metsänomistajaa kiinnostavat vain tuhot, ei se paljonko hirviä on.  Jos saavutettaisiin tilanne, että istutetuista taimista vähintään 70% pääsisi ehjinä taimikkovaiheen yli, olisi tilanne todella hyvä, eikä liene kohtuuton vaatimus.

    Tuolla oli mallista väärinkäsitys (”hirvillä on jalat”), että yksittäisille metsästysseuroille asettettaisiin sanktioita, jos sen alueella hirvikanta aiheuttaisi liikaa tuhoja. Ei niin tietenkään voi tehdä. Suomessa on määritelty yli 50 ”hirvitalousaluetta”. Ne on rajattu niin, että alue kattaa kesä-ja talvilaitumet. Eli sama hirvipolulaatio pysyy pääsääntöisesti saman hirvitalousalueen sisällä. Hirvitalousaluekohtaiset vahinkorajat voisi hyvin asettaa.

    Vastuullinen taho olisi alueellinen riistaneuvosto, joka nykyisin asettaa hirvitalousalueille ”tavoitetasot” hirvitiheydelle. Tavoitetaso säädettäisiin vahinkojen mukaan, eikä viilattaisi hirvitiheyspillkkua.

    Riistaneuvoston toimintaa valvoo riistakeskus ja riistakeskusta pitäisi valvoa maa-ja metsästalousministeriö. Ei kuitenkaan valvo. Tähän pitäisi saada muutos. Maa-ja metsästalousministeriö on määritellyt, että yli 4 / 1000 ha hirvitiheys on kestämätön taso ja kuitenkin se sallii alueellisten riistaneuvostojen tehdä päätöksiä, että tavoitellaan hirvitiheyksiä sen yli.

    MMM on hirvikannan hoitosuunnitelmassa määritellyt, että ”hirvikannan noustessa 4/1000 ha suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvynylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihinsekä lisääntyneisiinhirvionnettomuuksiin.”

    Toiminta kertoo hyvin miten ministeriö suhtautuu metsätalouden harjoittajien tulevaisuuteen.  Suomeen tarvittaisiin aivan välttämättä metsätaloutta ymmärtävä päätoiminen metsätalousministeri! ”Hirvitalousalueet” on perustettu.  Olisiko syytä perustaa vastaavat metsätalousalueet, joille asetettaisiin puuntuotantotavoitteet ja askelmerkit miten siihen päästään.

    On aivan turha esittää ratkaisuksi, että hirvikanta oli 2000-luvun alussa paljon suurempi ja nyt on kaikki hyvin. Mäntytaimikoiden määrä on puolittunut siitä ajasta ja talviravinto vähentynyt niin, että laidunnuspaine talvella on historiallisen korkealla ja kasvaa edelleen. Kuusettumiskierteen saa katkaistua vain huomattavalla hirvieläinkannan leikkaamiselle.

    Ratkaisu Suomen ongelmaan ei ole sekään, että Ruotsissa on enemmän hirviä. Ruotsin pinta-ala on kolmanneksen suurempi kuin Suomen ja siellä puhutaan vasomisen jälkeisestä kannasta meillä talvikannasta, joten varmasti ilmoitetut hirvimääärät ovat suurempia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Planter! Hyviä pointteja. Uudistus jossa hirvieläinkannat lasketaan metsämaata kohti  ja sopeutetaan  ravintovaroihin auttaisi kohti kehityskelpoisia taimikoita. Tietyn hirvitalousalueen taimikot ovat metsäkeskuksen tiedossa ja ellei tietoa niiden tilasta muuten saada, olisi hyvä jalkautua inventoimaan.

    Kurki

    Planterilta erittäin hyvä kirjoitus. Hirviongelmasta on päästävä eroon. Toivottavasti Ruotsi näyttää tietä. Asettaisin toivon nyt Ruotsiin, sillä suomalaisten osaamiseen en hirvipolitiikassa luota. Tulisi oikea pakko tehdä sama perässä.

    Metsuri motokuski

    Toivottavasti tänä syksynä asia korjaantuu. Tiedossa on että riistanhoitoyhdistykset ovat patistaneet seuroja hakemaan kaatolupia normaalia enemmän. Myös niitä seuroja jotka eivät niin haluaisi tehdä.

    Asian esille ottaminen on tuottanut tulosta ainakin siinä mielessä että kaatolupia nyt saadaan kunhan vain haetaan. Toivottavasti haetaan ainakin niille alueille joissa ongelmia on.

    sitolkka

    Kyllä me hirvien kanssa vielä toimeen tullaan, mutta kun on vielä lisänä vieraslaji valkohäntäpeura. Sitä riesaa ei käsittääkseni Ruotsissa ole.

    suorittava porras suorittava porras

    Tarkennuksena mmk:n kommenttiin ,että luvat on jo haettu ja ainakin näillä kulmilla lupia on patisteltu hakemaan enemmän jo muutaman vuoden ajan. Käytäntö on osoittanut ,että lupia haetaan edelleen varovaisesti ja käytetään säästellen. Metsästäjät luottavat enemmän omiin havaintoihinsa ,kun riistahallinnosta annettuihin isompiin arvioihin.

    Minusta näiden hirviaktivistien kannattaisi keskittää voimansa juuri niille hirvitalousalueille ,joiden kohdalla asiat eivät ole heidän mielestään kunnossa. On resussien haaskaamista yrittää vaikuttaa siellä ,missä asiat ovat kutakuinkin kunnossa. Siellä voi valittaja törmätä uskottavuusongelmiin eikä valituksiin välttämättä reagoida ,vaikka joskus aihetta olisikin. Tuumitaan vain ,että ne on niitä ”planterin” juttuja ,joista ei tarvitse välittää.

    Metsuri motokuski

    Hyvä huomio suorittavalta. Hirviluvat taitaa olla jo haettu. Ainakin meidän rhy:n alueella kanta on vielä yli tavoitteen ja lupia patistettiin hakemaan.

    Se on totta että vähän liian varovaisesti seurat lupia hakee. Ainakin meidän rhy:n alueella.

    mehtäukko

    Päivän MT: n ”yllätysuutinen”: Ruotsissa hirvet tuhoavat vuodessa n. Äänekosken puun käytön verran (6,4 milj.m3) metsän kasvua.

    Ja suomalaiset seuraavat esimerkkiä kuin pässit narussa?!

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 853)