Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 711 - 720 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Puuki

    Minkkiverkkokehikko  omenapuiden ympärillä estää rusakkojen ja kauriiden latvusten syöntiyritykset .  Ra-koivutaimien suojaus voisi toimia samalla tavalla.  N. 250 kpl/ha koivua päätehakkuuseen asti kasvatettuja riittää, jos on tarkoituksena esim. kaksijaksoinen ko-ku-kasvatus.  Niiden suojaaminen taimina tosin aiheuttaisi sekin  n. 1000 €:n alkukustannukset .   Hirvilupavaroistahan niitä taimikkotuhoja  korvataan, miksei myös jo tuhojen estämistä ennakkoon kannattaisi korvata (?).

    oksapuu

    Metsäkauris-pukilla on vastustamaton halu hangata sarvillaan rankakokoisesta koivunkyljestä parkit pois…

    Ei korvata hirvivahinkona, joku vakuutus pitää ottaa…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joskus luin että metsäkauris menee keväällä koivikkoon murkinalle kun koivuun tulee lehdet. Samaan aikaan siellä lienee jo ruohojakin syötäväksi joten tuhojen yleisyydestä en tiedä tarkemmin. Ainakin viljelykset ovat toukokuussa vasta alulla joten olisiko tuo vaihtoehtoista ravintoa kun ei ole muuta tarjolla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jatkan vielä. Tulisi kyllä halvemmaksi aidata kauriit sisään kuin aidata kaikki valtatiet ja taimikot.

    Puuki

    Sitä hirvien aitaamista ”metsästysreservaatteihin” ehdotin joskus aiemmin. Kuulemma ei  onnistuisi vaan suurin osa pitää vain ampua. No ei ole onnistunut sekään ainakaan suurimmassa osassa maata.

    Minkkiverkkohäkki estäisi myös hirvien taimien syöntiä, kun tehdään tarpeeksi korkea häkki. (Tai nostetaan häkkiä taimen kasvun mukaan ylöspäin.)

    sitolkka

    Luontaisen koivun metsätaloudellinen arvo on mielestäni vähäinen. Kylvökoivikko pitää jo hyvin pienenä harventaa istutustiheyteen. Muuten lumi tuhoaa kaiken ja kasvu kärsii. Ei siitä ole apua hirvituhoihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäkauriin ja hirven kanta on saatu lähes kaikkialla pidettyä metsästämällä aisoissa, joitakin paikallisia poikkeuksia lukuun ottamatta (Lounais-Suomi ja Ahvenanmaa etunenässä). Suurin ongelma on valkohäntäpeura joka on meillä vieraslaji. Kaatolupamenettelyä sen kohdalla perustellaan sillä että sen avulla saadaan tietoa kannanhoidon tueksi. Mitään tietoa ei tarvita sen jälkeen kun laji julistetaan haitalliseksi vieraslajiksi (poistetaan tavattaessa) ja sitä saa kasvattaa vain aitauksessa.

    Kumikettu

    Bambit ovat vissiin syöneet miun suokuusistani latvoja. Eilen perkasin ja tupsuja oli monta.

    sitolkka

    On suorastaan naurettavaa, että maassamme ollaan huolissaan kurtturuususta ja lupiinista kun metsissä rellestää koko ajan voimakkaasti levittyvä vieraslaji, jonka kanta on jo paikoin aivan hurjissa lukemissa. Alkuperäisestä suomalaisesta luonnosta ei voi enää puhua siellä missä valkohäntäpeurakanta on tiheä. Mitä tekevät luonnonsuojelijat? Miksi ympäristöministeri ei jo herää!

    Kumikettu

    Mikäli tilanne jatkuu taimikossani, syömme hyshyspeuraa seuraavat talvet huushollissani.

Esillä 10 vastausta, 711 - 720 (kaikkiaan 883)