Keskustelut Tekniikka Husgvarna 550 XPG MARK2 jumissa

  • Tämä aihe sisältää 226 vastausta, 36 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta sitten AvatarSakkeus toimesta.
Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 226)
  • Husgvarna 550 XPG MARK2 jumissa

    Ostin joulukuun loppupuolella otsikon mukaisen sahan. Olen tehnyt sillä hakkuutöitä 20 ja puoli päivää. Saha on toiminut tähän päivään asti moitteettomasti, myös kovilla pakkasilla. Ei ole ollut mitään käyntiongelmia. Tänään tilanne kuitenkin muuttui kerralla. Olin sahannut neljä tankillista , tankkasin ja viilasin sahan ja pidin ruokatauon. Ennen taukoa tankki oli loppunut kesken karsinnan. Menin siis samalle puulle ja nykäisin sahan käyntiin, lähti pyörimään normaalisti. Olin sahaamassa toista paksua oksaa, kun saha sammui. Yritin tietysti käynnistää uudelleen, mutta käynnistinnaru ei tullut nykäyksessä kuin parikymmentä senttiä ulos, saha oli täysin jumissa. Koitin vielä varovasti vauhtipyörästä ja ei liikkunut siitäkään. Moottori on siis leikannut kiinni. Vein sahan illalla takuukorjaamoon. Nyt odotellaan mitä ilmenee ja milloin. Onkohan savotta tehty varasahoilla, ennen kuin tuota työmaata varten ostettu saha palaa huollosta?

  • Pavekka

    Aggressiivisuus siinä varmaan eniten silmiin pistää mutta kyllä asiaosaamisessakin ollut ihan perustason ongelmia. Vanhoja juttuja ja toisten kertomaa omina kokemuksina. Sijaiselämää ja muisteloita.

    Kyllä tuo 550 markkinoiden parhaimpia tai paras  saha luokassaan on. Ainahan huskussa lastentauteja on ollut eikä huski muutenkaan stihlin tavoin pyri suoraviivaisuuteen ja luotettavuuteen. Enemmänkin ergonomiaan ja maksimaaliseen tuottavuuteen. Vaikka huski on vähän parempi käyttää ostaisin  silti 261:en jos tuossa luokassa sahaa etsisin.

    Marjametsä

    Oma henk.kohtaisen kokemuksen mukaan 261:ssä on kaikki muu parempaa paitsi käsiteltävyys. Käynnistyy todella varmasti, tunnoton pakkasille ja puuterille, laippa parempi ja ketjut parempia. Valitettavasti se käsiteltävyys on sen verran kovalla painoarvolla että  käytän nykyään lähes tulkoon koko ajan huskua. Stiilissä keskipakoisvoimat huomattavasti kovemmat, varsinkin kuusen pyyhkäisykarsinnassa pitää sitä vääntämällä vääntää kyljelleen. Johtunee varmaan sahan painopisteestä. Silloin kun sahailee muutaman tankin, ei mitään merkitystä, mutta kuudennesta tankista eteenpäin korostuu erot  jos ja kun kädet väsyy.

    AMMATTIMIES AMMATTIMIES

    TIILI261 HUIPU URAKA MIEHEN,SAHA ON LUONTENTAVA LÄHTEE A1NAN KUN,PALMUN PUUN ALTA.SEKÄN LÖYLY RIITÄÄ ON,TEHTYN MONET VANERIKIN SAVOTATKIN.URAKALA KUN PAINETAAN NIIN VOI,TULTA VILU SEKÄN NÄLKÄ JOS EI KUN,SAHA OLE LUONTENTAVA.SEKÄN JOS EI,OLE LÖYLYÄ.TIILIN LA1PAT ON,MARKINOITEN VAHVINMAT.MIKANTERI OLETKON KUNTOSA.

    Jätkä

    Marjametsä. Nuo mainitsemasi hyrrävoimat ovat ainakin silloin isommat, jos koneessa pyörii iso ”hiulu”, esim vauhtipyöränä taikka kampikammioon ov väsätty isot raskaat tasapainot pyörimään. Vrt hyrräkompassi.

    Pavekka. Sinun agressiivisuutesi ei minua kaiherra, mutta se, että kuvittelet osaavasi ja tietäväsi kaiken – ja ihan kokemuspohjalta, on kyllä sinun luuloasi. Kyllä vaatimukset opettajilla – alasta riippumatta, ovat sellaiset, että niidentietojen ja taitojen hankkiminen ei onnistu kantapään kautta. Lisäksi on omien aiheiden päivittämiseen jopa velvollisuus, jonka takia työnantajalla on oikeus määrätä vähimmäismäärät päivistä, jotka on käytettävä tietojen / taitojen päivittämisen.

    Esim isäntälinjan kouluttajilla pitää olla valmiudet käytännössä kaikkiin metsäalan aiheisiin, eikä niitä ole vähän.

    Siellä joku itseoppinut agressiivinen kotikorjailija helposti ”pakenee vuorille”, kun pitäisi ottaa vastuu emäntien Rs-käyttökurssista ja paikalle tulee 20 terhakkaa naista kahdenkymmenen erilaisen – oman raivurinsa kanssa ja kysymyksiä on valmiina jokaisella useita, mutta aikaa on vain muutama päivä.

    arto arto

    Muutamat kurssit vetästy naisille. Kivaa touhua. Viilaus opetus veti hiljaseksi kun eräs nainen tuumasi. Työnteletkö muullakin mulla on hiukan tylsä….

    eero heikki eero heikki

    Kerran Mhy metsäpäivillä oli ohjelmassa raivurin teränviilaus opetusta,niin tulipa teriä kävijöiden mukana,koko päivän niitä kunnostelin,no mikäpäs siinä kun hyvää palautetta tuli jälkeenkinpäin !

    eero heikki eero heikki

    Jk/lipsahti tuo viilaus,kuuluu että teroitus !

    Jätkä

    arto. Varsinkin silloin, kun joukko koostuu vain naisista, on oltava tarkkana, ettei kiinnitä liikaa huomiota yhteen – tai pariin henkilöön. Naiset sellaisessa porukassa helposti innostuvat Flirttailemaan ja jos siihen vastaa. niin vastauksen pitää kyllä saada ihan tasaisesti jakautumaan. Tämä silloin, kun kyseessä on useampi kuin yksi päivä.

    Olli Salli

    On muuten kierrosherkkä saha. Eikä oo liian painava. Ja tuntuu 543xpg aikamoiselta nuhapumpulta pätkinnässä tähän nähden.

    Vähän pitempi laippa ja ketju tarvii kyllä vielä hakea viikolla, ni sujuu ens viikonlopulla kaatosahaukset isompiikin tyviin hiukka suoraviivaisemmin

    Jätkä

    Jos isoja puita joudut kaatelemaan ja lunta on paljonkin, niin lapioiminen vähenee huomattavasti, kun terä yltää puun läpi. Isoissa puissa karsintakin tuntuu paljon mukavammalta, kun ei tarvitse kurkotella rungon takakulmalta oksia – ja alapuolellakin yltää työntämään kaikki oksat poikki. (Myös kiveensahaus onnistuu paljon helpommin, ainakin kärjellä)

    Henkilökohtaisesti suosin 18 tuuman laippaa 13 tuumaisen rinnalle. Ja 7-hampainen rissa, niin ei tunnu nuhapumpulta!

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 226)