Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • hemputtaja

    Ketjun aiheeseen liittyen osoite: ”https://query.eharava.fi/1893”. Siellä on SYKEn nettikysely, josta metsäläiset saavat taatusti kuulla. Päättyy 30.4.2017.

    En oikein pidä kyselyn hengestä ja siksi olisi hyvä jos metsäläisetkin siihen vastaisivat. Muuten se jää cityvihreän nettikansan perunaksi ja mukavasti kunnallisvaalien alla.

    Pahin uhka on tietysti, että kyselyn perusteella veronmaksajan pylly revitään verille ja – elleivät uhkailut ole menneet perille – merenpinta nousee vieläkin korkeammalle ja lämpiää niin, että silikonisaumat (silikonifylleistä puhumattakaan) sulavat ja kattotiilet halkeilevat.

     

    MaalaisSeppo

    Lehtipuusekoituksen merkityksen arviointi perustuu vanhoihin tutkimuksiin. En ole niihin paremmin perehtynyt, mutta ilmeisesti kysymyksessä ovat olleet enemmän tai vähemmän luontaisesti syntyneet metsät. Istutuskuusikoissa lehtipuustosta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Kuusikon kasvattaminen useiden puusukupolvien ajan samalla paikalla voi tietysti johtaa kasvun taantumiseen (huom maannousema), jolloin eräänlainen vuoroviljely voi olla paikallaan. Tällä vuosisadalla ei tällä ehdi olemaan juurikaan vaikutusta. Kuusia vaan kaikkiin hyväkasvuisiin paikkoihin kasvamaan. Näin minä olen menetellyt jo pitkään.

    Kuusien oksistoon pidättyy tosiaan osa sateesta, joka haihtuu sateen jälkeen suoraan ilmaan. Mutta kun sadanta lisääntyy, lisääntyy myös maahan tulevan veden määrä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos hirvipolitiikkaan ei saada muutosta, kuusta istutetaan edelleen liian karuille kasvupaikoille, joilla se voi kärsiä kuivuudesta, mikä puolestaan altistaa hyönteistuhoille. Kuivumisongelmassa ei auta se lisääntyvä sadanta, joka tulee talven aikana.

    Kiitos hemputtaja paljon linkistä; kävin vastaamassa kyselyyn. Kyselyn lopussa on linkki hankkeeseen, jolla näköjään on mm. webkameroita pitkä liuta, esim. Värriö:

    http://monimet.fmi.fi/index.php?style=warm&page=Cameras&camid=Varrio_Pine_Ground

    MaalaisSeppo

    Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on kuusien istutus kuiville maille marginaalista. Oleellisinta on hyödyntää rehevien maiden kasvupotentiaali täysimääräisesti.

    hemputtaja

    Me kurjat hiilidioksidin suosijat olemme niin yksin, niin yksin. Joitain sentään on. Tässä yksi linkki: ”http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231807-co2-paastojen-osuus-ilmaston-lampenemisessa”.

    Mikä lie setä, mutta kannattaa huomata mm. väite lämpenemisen ja hiilidioksidin suhteesta. Siitä ovat tosiaan jotkut tutkijat väittäneet, että homma onkin päinvastoin eli ensin lämpenee ja sitten nousee hiilidioksidin määrä. Turha kysyä mitkä tutkijat, on ihan mahdollista että heitä ei olekaan. Väitteessä on kuitenkin tiettyä logiikkaa.

    Setä myös väittää, että fossiilisten polton vaikutus on mitätön. Se olisi luultavasti laskettavissa, jotenkuten. Eipä ole sattunut simmuun.

     

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Google-scholar ei tunne tuollaista lauriheimosta. Näkyy olen jonkinlainen helluntaisaarnaaja. Mutta hemputtajan tuntee. Hemputtajan tuotoksiin on viitattu ällistyttävät kaksi (2) kertaa.

    hemputtaja

    Lainaus Anton Chigurh: ”Google-scholar ei tunne tuollaista lauriheimosta. Näkyy olen jonkinlainen helluntaisaarnaaja. Mutta hemputtajan tuntee. Hemputtajan tuotoksiin on viitattu ällistyttävät kaksi (2) kertaa”.

    Älä helvetissä. Näinkö on?

    Jään odottamaan Millennium -palkintoa.

     

     

    jees h-valta

    Kyllä sillä kuusella karussakin paikassa kasvaneena kuitenkin sama kantohinta on ja olenkin antanut kasvaa tukiksi jos on hiukankin vuosikasvua ollut. Monta kertaa näyttää latvus nousevan jopa mäntyjen yläpuolelle. Tuntuu pärjäävän kisassa.

    Puuki

    Istutuskuusikossa kuusen sekametsää parempi kasvu koskee varmaankin  jalostettuja alkuperiä kuusen osalta. Jalostettujen koivujenkin kasvu olisi ~ 30 % parempi kuin luontaisesti syntyneiden myös kuusikkojen sekapuuna. Mutta uudistamisen hinta nousee sitten vastaavasti, kuten se nousee kuusikkojenkin uudistamisessa arvokkaammalla taimiaineksella.

    Riittävän hyväkasvuisille alueille sopii uudistamiseenkin käyttää enemmän panoksia kuin heikon kasvun alueilla.

    Tyvilaho on jo nyt eikä ehkä vasta joskus 100 vuoden päästä sen luokan ongelma, että kuusen kasvatuksessa se on otettava huomioon monella  alueella Suomessa.

     

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Reima Ranta:

    ”Kiistääkö Taneli todella sen, että hiilidioksidin mitattavissa oleva lisääntyminen ilmakehässä ei nosta lämpötiloja, vai mistä on kysymys?”

    Mitähän se Reima poika taas yrittää lisätä toisten sanomisiin.

    Minä kiistän täysin sen että ilmaston muutoksia, puoleen tai toiseen, voisi luotettavasti ennustaa.

    Tuliko Reimalle selväksi?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 620)