Klapikone, se on meillä normaaleilla metsänomistajilla ongelma, se kannattavuus. Harjavallassa, Antonilla ja Visukellon kotitilalla kaikkien tutkimuslaitosten kasvatusmallit jää 140% jälkeen. Ne kun on niin eteviä puuntuotannossa. Se 140% tulee siitä että taimet on 40 cm jo ennen istutusta..

Pääsääntönä näiden palstan keskusteluja elämänsisältöinään pitävien jutuissa voidaan pitää ns. 30% omakehuvakiota. Kerrottuun kiertoaikaan lisäät 30% ja mainituista kuutioista vähennät 30%. Silloin ollaan aika lähellä todellista tilannetta. Tämä laskutoimitus koskee niitä jotka tuntevat prosenttikäsitteen.

”Homman ydin: kuluttaako ihminen ensin kaikki resurssit ja kuolee sitten ’niille sijoilleen’?”

Tuohan kuulostaa ihan metsän kiertokululta: Vahvimmat puuyksilöt kuluttavat kaikki resurssit, ja loupulta metsäpalo hävittää metsän niille sijoilleen.

Ehkä näin voi käydä isommassakin mittakaavassa? Tosin, epäilen kuitenkin. totuus on vähän toisenlainen, samoin metsän kehitys harvoin menee luonnostaan ihan tuolla tavalla.

Ihminen on ”viisas” ja hyvin sitkeä. Suuri määrä muita lajeja kyllä katoaa ja jonkinlainen romahdus ihmispaljouteenkin on väistämätön, ainakin tällä väestökehityksellä.

Voi olla että vahvimmat yhteiskunnat lopulta kärsivät ilmastonmuutoksesta yllättävän paljon, kun globaali talous tökkii ja vahvat yhteiskunnat ovat niin vieraantuneita luonnosta. Viidakossa asuva heimo ei paljon välitä siitä, että jos teollinen yhteiskunta ajautuu kaaokseen.

Mitä jos ei tulekkaan metsäpalo, vaan myrsky, joka kaataa vahvat valtapuut, mutta heikot alikasvoskuuset jäävät?

Ei järeästä normaalista puusta ole pulaa, vaan 200-vuotiaasta järeästä puusta on. Sellaista joudutaan usein tuomaan niin kaukaa, että hinta voisi vierestä ostettuna olla paljon yli 100 euroa kuutiolta. Ennen sitä sai samalla normaalilla tukin hinnalla valtion vanhoista metsistä kun vain osti ja haki pois. Nyt sellaista puuta ei enään ole Suomessa. Venäjältä haetaan ja se maksaa.