› Keskustelut › Metsänhoito › Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 56 57 58 … 60 61 62

  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Sent on: 9.2.2017, 18:30

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 28.5.2017, 16:36

    Tolopainen 25.5.2017: ”Kaikki kolarit yleensä johtuvat kuljettajien tekemistä ajovirheistä, kuolonuhrien määrään vaikuttaa ratkaisevasti ajetaanko kolari uudella vai vanhalla autolla. Nykyautoissa matkustajat todennäköisesti säilyvät hengissä kolaritilanteissa. Toinen ratkaiseva tekijä on ajoneuvojen massojen ero törmäystilanteessa, kevyemmälle yleensä käy heikommin.”

    Oliko tuo vastine esimerkkiini? Jos oli ja jos se kuvaa ihmisten ajattelutapaa yleisemminkin, on tiedemiesten aivan turha tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Ei ihme, että moni on huolissaan vaihtoehtoisen totuuden noususta, Trump on sen ilmiön keulakuva.

    Reima Ranta 28.5.2017, 19:30

    Mitä ihmeen käsi kädessä Gla. On tietysti hyvin ongelmallista investoida vuosikymmenien päähän tuntemattomaan tulevaisuuteen. Lyhyellä aikavälillä investointi on tappiollinen takuuvarmasti (näin markkinat osittavat), pitkällä aikavälillä tuotto hyvällä paikalla saattaa olla 4%. Talouden lainalaisuudet pätevät oli tarkasteltavana kuvio tai mikä muu metsäkokonaisuus hyvänsä.

    Sinun Gla työnantajasi investoinneilla on kovin vähän tekemistä ko. asian kanssa. Suorastaan hämmästelin tuollaista kommenttia sinulta.

    Kun metsätalous on taloudellista toimintaa niin vain metsää tarkastelemalla ei voi tietää, mikä olisi taloudellisin toimintatapa. Esim. hakkuukypsyys määräytyy jokaisella toimijalla eri tavalla. Yksin metsää tarkastelemalla sitä ei voi määritellä. Metsästä voidaan päätellä vain asian toinen puoli. Toinen puoli määräytyy aivan muualla kuin metsässä, esim ko. metsänomistajan pankkilainan korkona. Sama pätee kaikkeen metsätaloudessa.

     

    Reima Ranta 28.5.2017, 19:54

    Tykkään metsätaloudesta ja metsänhoidosta kuin hullu puurosta ja kärsin siitä, kun viimeaikoina on niin vähän ehtinyt siellä puuhastella. Enkä todellakaan vastusta kenenkään ”hyvää” metsänhoitoa, mitä se sitten onkaan. Päinvastoin, hoidettuja metsiä on mukava katsella. Yhden puulajin kuusipuupelto nyt ei minusta kovin miellyttävältä ympäristönä vaikuta.

    Minua häiritsee se yksisilmäisyys, jolla asiaa yleisesti markkinoidaan. YKSIN METSÄÄ TARKASTELEMALLA EMME VOI TIETÄÄ MIKÄ KO. METSÄNOMISTAJALLE OLISI TALOUDELLISESTI VIISASTA! Emme voi tietää sitäkään vain metsää tarkastelemalla, pitäisikö harjoittaa jatkuvaa vaiko jaksollista kasvatusta. Siksi meidän tulisi olla avarakatseisia ja tarkastella asiaa molemmat silmät avoimina. EI OLE OLEMASSA YHTÄ TOTUUTTA! Varsinkaan kun emme mitenkään voi tietää metsätalouden tulevaisuutta kymmeniä vuosia etukäteen ja ratkaisevat päätöksetkin syntyvät maailmanlaajuisilla areenoilla.

    Reima Ranta 28.5.2017, 20:29

    Tietenkin voimme ajatella myös juuri edesmenneen presidenttimme tavoin. ”Jos emme varmuudella tiedä kuinka tulee käymään, niin  olettakaamme, että käy hyvin.”

    Visakallo Visakallo 28.5.2017, 21:51

    Reima Rannan mielipiteet ovat ristiriitaisia. Toisaalta hän painottaa koko ajan metsätalouden yksilökohtaisuutta, mutta omii ajatuksen vain itselleen. Sitä voisi nimittää jonkinasteiseksi ylimielisyydeksi. Metsänomistajia on paljon, ja heistä jokaisella on oma lähestymiskulmansa miten metsän kanssa toimitaan.

    Gla Gla 28.5.2017, 22:09

    Tuottojen ja kulujen tarkastelulla käsi kädessä tarkoitan sitä, että investointi vaikuttaa kulujen lisäksi tuottojen suuruuteen. Esimerkiksi aukon uudistamisessa oikaisu saattaa tuottaa huonon leimikon, josta ostaja joko ei ole kiinnostunut tai tarjoaa alempaa hintaa kuin laadukkaasta leimikosta. Jäihän Jessen luontaisesta energialeimikostakin kolmannes korjaamatta, kun ostajaa lakkasi kiinnostamasta. Mikä mahtaa olla kustannus tuonkin kunnostamiseen. Kun kaikki tällaiset käytännön elämässä realistiset vaikutukset huomioidaan, teoreettiset säästöt saattavatkin saada pian uuden etumerkin. Tällaisten asioiden tunnistaminen on avarakatseisuutta. Kirjaviisauden ja oman ideologiansa puolesta saarnaaminen ei ole. Oletuksia pitää joka tapauksessa tehdä runsaasti, mutta todennäköiset miinat on syytä kiertää kaukaa. Ja kun yleisesti ottaen kehitys kulkee koneellistuvaan suuntaan ja tällöin tehokkuuden edellytyksenä on suoraviivainen toiminta, se kannattaa huomioida kasvatusketjun suunnittelussa.

     

     

     

    Reima Ranta 29.5.2017, 10:33

    Sellaista yhden totuuden avarakatseisuutta Gla – surullista luettavaa.

    Onneksi uutta metsälakia säädettäessä sentään järjen valo voitti. Vanha laki oli noitavainojen ajalta ja räikeässä ristiriidassa mm. perusoikeuksien kanssa.

    Gla Gla 29.5.2017, 17:10

    Minusta todennäköisten karikoiden kiertäminen ei ole yhden totuuden avarakatseisuutta. Samaa mieltä olen siitä, että lakiuudistus oli hyvä, vaikka se tarjoaakin mahdollisuuden huonoon metsänhoitoon. Lakiuudistuksen hyvyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhan lain mukainen metsätalous olisi huonoa.

     

    Reima Ranta 30.5.2017, 09:15

    Gla edustaa sellaista näkemystä, että puuntaimien istuttaminen metsään täällä karussa Suomessa on tuottoisin investointi mitä maailmasta on löydettävissä. Investointi, josta kymmenen vuoden kuluttua on erittäin haasteellista saada edes omiaan pois, korosta puhumattakaan.

    Kaikki metsänistutusta paremmat investoinnit kun luontaisesti syntyneen metsän kanssa yhdessä antavat yksiselitteisesti taloudellisesti enemmän.

    Kun näin on, olisi perusteltua suhtautua asiaan hieman nöyremmällä mielellä ja avarakatseisemmin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.5.2017, 09:39

    Kuten RR huomauttaa, metsänomistajan kokonaistilanne vaikuttaa siihen katsotaanko istuttaminen järkeväksi (tarvitaanko rahat muualle, tarvitseeko lainaa pankista, onko lapsia jne.). Emme tiedä varmasti tulevaisuuden puun hintatasoa. Kalliiksi tulee myös uudistamisen epäonnistuminen, jos maa-alue jää pois tuottavasta käytöstä. Istutus parantaa onnistumistodennäköisyyttä, joten riskiä karttava ihminen istuttaa mieluummin kuin sellainen, jota heikko uudistuminen ei pelota.

    Suomessa istutetaan nykyisin lähinnä kuusta, jolla menestys luontaisessa uudistamisessa ei ole ollut kovin hyvä, paitsi jos on aikaa odottaa, kuusi tulee lehtipuuston alle lähes aina. Jos kasvupaikka on rehevä, eli OMT – MT plus, tämä investointi on kannattava –  riippuen tietysti halutusta korkokannasta. Jos kasvupaikka on MT miinus tai juurikääpäkohde, tilanne on jo hankalampi, muun muassa heinittymisen vuoksi. Juurikääpäkohteiden käsittelystä oli juuri juttu Aarre-lehdessä. Sekapuusto luontaisesti tai istuttaen tai molempia hyödyntäen olisi ehkä varmin valinta: jotain jää, jos kääpä tai hirvi tuhoaa osan puustosta.

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 620)
1 2 3 … 56 57 58 … 60 61 62