› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 1,641 - 1,650 (kaikkiaan 1,684)
1 2 3 … 164 165 166 167 168 169

  • Ilves ja muut suurpedot

    Lähetetty: 17.10.2023, 10:01

    Merkitty: 

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • Gla Gla 4.12.2025, 08:58

    Menee samaan sarjaan kuin rauhallinen ok-talo järven rannalla keskustassa.

    Juurisyyhän on ihmisten tietämättömyys. Ei ymmärretä, millainen työmäärä on taustalla asioissa, jotka ovat kunnossa. Kun selviää, että kunnossa oleviin asioihin liittyy esim. eläinten tappamista tai muuta ikävää, unohdetaan kokonaisuus ja aletaan vaatia kunnossa olevien asioiden edellytysten romuttamista. Ei ymmärretä enää sitä, miten nykytila on saatu aikaan. Oletetaan niiden olevan itsestäänselvyyksiä ja tilannetta voi kehittää luopumalla ikävistä asioista.

    Olen koittanut kysellä kritiikkiä esittäneiltä, miten asiat heidän esittämillään tavoilla hoituisi. Tässä vaiheessa suut sulkeutuvat, mutta mielipiteeseen se ei tunnu vaikuttavan. Oli kyse eläinten tappamisesta tai metsänhoidosta. Idealismi jyrää realismin.

    suorittava porras suorittava porras 4.12.2025, 10:14

    Petokantojen ” yllättävän” suuri kasvu perustuu samoihin asioihin, mitä tapahtui hirvikannan ja valkohäntien ennakoimattoman suuren kasvun suhteen. Seuranta petti. Kun alettiin perehtyä paremmin tilanteeseen huomattiin,  että kehitys oli menossa kovaa vauhtia kohti hallitsematonta tilaa. Onneksi oli valmis organisaatio ja keinot olemassa, joilla kehityksen suuntaa voitiin muuttaa. Hirvikanta puolitettiin ja valkohäntien kohdallakin tilanne alkaa vakiintua. 70 000:n yksilön saalismääristä on tapahtunut roima pudotus ja kovasti näyttää siltä, että kuluvalla kaudella saalismäärät jäävät jo alle 40 000 yksilöön. Tämä ei ole tapahtunut itsestään. On pitänyt tarttua aseisiin monta kertaa.

    Petokantojen kasvua ei nykyolosuhteissa ole voitu hillitä. Tilannetta pahentaa vielä se, että aina, kun on saatu määritettyä sopiva tavoitekanta ,” maalitolpat” siirtyvät yllättäin kauemmas. Karhujen ja susien kohdalla asetettu tavoitekanta on käytännössä tuplattu ja saatu kehitys joillakin alueilla ylittämään paikallisten asukkaiden sietokyky.

    Pedot lisääntyvät nykyään todella tehokkaasti. Susinaaras synnyttää vuosittain 2-7 pentua ja karhuemon kintereillä kirmailee yleisesti 3-4 pentua. ”Vanhoina hyvinä aikoina” vain yksi. Valkohäntäpeurojen kannan kehitys alkoi viidestä yksilöstä . Vasatuotto max. 2 vasaa/ naaras. Ei kulunut kovinkaan monta vuosikymmentä, kun elukoita oli yli 100 000 yksilöä. Tämä siitä huolimatta ,että metsästys oli mahdollista. Petojen kohdalla ollaan jo siinä pisteessä ,että tilanne karkaa käsistä, jos nyt ei saada kannanhoidollista metsästystä pikaisesti alulle.

    PS. Norjassa susia 59-66  yksilöä. Jahti ,jonka yhteydessä on mahdollista kaataa 27 yksilöä, alkaa vastavoimien valituksista huolimatta. Miten käy Suomessa?

    Kitsas 7.12.2025, 11:46

    Suomella on vielä liikaa rahaa käytettävissä tällaiseen turhuuteen.

    Jos kaikki susista ja suurpedoista aiheutuvat kustannukset laskettaisiin yhteen, niin siitä saattaisi tulla liki 50milj. eur.  summa. Yhtenä esimerkkinä poliisien ”karkotus”-tehtävät, joissa jätetään murtovarkaat ja muut nistit ryöstelemään veronmaksajia rauhassa ja partio ajelee huutamaan susilaumalle, että Hus tiehenne. Onko joku oikeasti sitä mieltä, että tässä menee poliisien työaika toteen? Oikeusasteissa kalliit tuomarit naputtelevat päätöksiä päivätolkulla. Aikuisten ihmisten työaikaa valuu hukkaa aika paljon.

    Toivottavasti emme kuitenkaan koe uudelleen tilannetta, että rahaa haettaisiin ministereiden toimesta lakki kourassa kaukomailta asti 90-luvun alun tapaan. Jos näin kuitenkin käy, niin silloin aletaan jo etsimään säästöjä oikeistakin kohteista.

    Numppi 7.12.2025, 12:01

    Poliisit siirtävät kiitettävästi näitä tehtäviä metsästäjille.  Kuten silloin kun vhp kanta päästettiin räjähtämään ja kolarit kasvoivat. Vanhaan hyvään aikaan poliisit ehtivät vallan mainiosti hoitaa riistakolarit, koska niitä oli murto-osa nykyisestä. Aiheuttavat esim peurakolarit edelleen valtavasti töitä poliisille, vaikka eivät paikalle tule. Jokaiselle soittavat ja tekevät ilmoituksen, josta vakuutusyhtiö saa jäljennöksen.

    En tiedä mistä olet 50 miljoonan arvioosi päätynyt, mutta peurat ja hirvet aiheuttavat paljon enemmän onnettomuuksia ja kuluja kuin suurpedot. Jos poliisilla on kiireisempi tehtävä piikissä, jäävät susitehtävät odotukselle.  Eli huolesi murtovarkaiden vapaasta touhusta susien takia on aiheeton.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.12.2025, 12:14

    Muun muassa se selvisi Hesarissa keskusteluista (ei toimitetuissa artikkeleissa), että kannanhoidollisen metsästyksen yksi tavoite olisi susikannan tasaisempi jakautuminen. Sitä voitaisiin tavoitella myös kauriiden kantaa edelleen alentamalla, koska tiheä kauriskanta lisää tehoa susien ja muidenkin suurpetojen lisääntymiseen ja luo petojen tihentymiä.

    Sekin on selvää, että hirvien metsästyksen ongelmia koirien avulla ei ymmärretä tai oteta vakavasti suuren yleisön parissa.

    Perassic Park Perassic Park 7.12.2025, 12:50

    Sinänsä mielenkiintoista on täydellinen ero metsästysmuodoissa Pohjois-Amerikan ja Suomen välillä. Suomessa suhtaudutaan jyrkän kielteisesti ravintohoukuttimen käyttöön, jopa kaurapelto rinnastetaan karhunmetsästyksessä ravintohoukuttimeen.

    Pohjois-Amerikassa valtaosa mustakarhuista metsästetään ravintohoukuttimen avulla. Käytetään usein hunajasyöttiä ja asennetaan mobiili passiteline lähipuuhun.

    Perinteinen koirametsästys täällä tapahtuu pysäyttävällä hirvikoirarodun koiralla. -perinteisesti karjalan karhukoiralla nykyään myös itä-siperian laikalla tai jämptillä. Sellainen on puolestaan ilmeisesti kokonaan kiellettyä jenkeissä.

    Itse pidän suomalaista tapaa enemmän oikeana metsästyksenä. Koirakulttuuri on täällä korkeatasoista.

     

     

     

    Kitsas 7.12.2025, 13:11

    Onko Numpilla tiedossa millainen prosessi yleensä edeltää karkotuspäätöstä? Se ei tapahdu käden käänteessä, eikä sillä silti saavuteta mitään.

    Nykyisen kaltainen toimimaton järjestelmä aikaansaa kielteisen kuvan susien puolustajista. Puolustajat kategorioidaan tiettyyn ryhmään ja vastakkainasettelu voimistuu entisestään.

    Viime vuosituhannen loppupuolella eläessämme aika harva meistä tunsi elämämme ja eilinympäristömme olevan vajavainen vaikka maassamme oli susia tusinan verran. Nyt kun niitä on 500, tuntuu, että monelle kerrostaloasukkaalle olisi katastrofi, jos susikantaa leikattaisiin viidenneksellä.

    Ennen kaikki oli paremmin – tai ainakin susitilanne.

    suorittava porras suorittava porras 7.12.2025, 13:31

    Kuinkahan mahtoi Kauhajoen viikko sitten ihmisvoimin toteutettu hirvijahti tuottaa tulosta? Ko. ratkaisuun päädyttiin, kun koiraa ei voitu haastavan susitilanteen takia käyttää. Eri puolilla maatamme on jo vastaava tilanne tai ainakin kovaa vauhtia kehittymässä siihen suuntaan.

    Kannattaisi laskea ihan kuonoa kohti ne aiheutuneet petovahingot ja niistä seuranneet kokonaiskustannukset. Pelkän porotalouden kohdalla vahinkoja maksetaan yli 10 miljoonaa vuodessa ja väittävät ,että kyseessä on vain 20% kokonaisvahingoista. 80% jää ilman korvausta, kun näyttöä on hankala osoittaa.

    30 vuodessa vahingot ovat kymmenkertaistuneet huolimatta siitä ,että vahinkoja aiheuttamia petoja on voitu poistaa. Kun otetaan huomioon etelämpänä tapahtuneet vahingot, päästään varsin korkeisiin lukuihin vahinkojen kehityksen kohdalla. Sitä ei valitettavasti oteta huomioon, mitä varautuminen petovahinkoihin maksaa ,ja mihin tilanne kehittyy. Pelkkä pelko ohjailee jo toimintoja niilläkin alueilla ,joilla välitöntä vaaraa ei ole ilmennyt.

    Some on ollut viimeajat tulvillaan vihapitoisia viestejä ,joissa kannustetaan kaikin keinoin estämään petoihin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys. Valitettavasti näistä postaajista ei löydy selkärankaa vastaamaan seurauksista. Ei ole löytynyt tähänkään asti ja tuskin löytyy tulevaisuudessakaan.

    Numppi 7.12.2025, 14:15

    Esimerkkinä viime kesältä. Suurpeto hakeutui ihmisasutuksen pihaan viime kesänä eräänä iltana. Jo seuraavana aamuna oli poliisilta tiedote, että riistanhoitoyhdistys voi eläimen lopettaa mikäli hakeutuu uudestaan pihoihin. Ei vaikuta kovin byrokraattiselta. Käytännössä paikalla käynyt partio soittaa päivystävälle komisariolle, joka voi määräyksen antaa.

    Makarov 7.12.2025, 16:56

    Aika pieniltä summat kuulostaa verrattuna hirvien aiheuttamiin (n.200 milj.)Aiheuttamiin vahinkoihin.

Esillä 10 vastausta, 1,641 - 1,650 (kaikkiaan 1,684)
1 2 3 … 164 165 166 167 168 169