Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 9,887)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Kaikki myymätön puu ei tietenkään jää odottamaan ottajaansa. Kun luonnon poistuma hoitamattomassa metsässä on n. 40%, hakkuusäästöksi jää tietysti alle sen. Hoidetussa puustossa talteen jää suhteessa paljon enempi.

    Jovain

    Panttaamisesta ei ole kysymys, puulla on kysyntää ja tarjontaan nähden on ostajan markkinat. Korkeintaan pantataan hoitamattomista ja nuorista metsistä, joissa toiminta on kannattamatonta, tai on muita syitä, jotka vaikuttavat kysyntään. Nekin lähinnä myyjän tarjonnan puutteesta ja näkymästä, puukauppaeurot jäävät vähäisiksi.

    Vaikutusta on myös maaseudun elinkeinoilla. Klusterin työpaikat maaseudun asuttuna pitämiseen eivät riitä, on panostettava myös maa- ja metsätalouden elinkeinoihin. Jos vaaditaan maaseutua luopumaan elinkeinoistaan, niin kuin keskittävä ja tulonsiirtoihin perustuva vaatimus yhteiskunnassa on ollut. Voi klusterin metsätyöt olla reservaatti puuntuotannolle, mutta sillä tuskin ratkaistaan maaseudun ongelmia. Tarvitaan perustuotantoa myös metsätalouteen.

    mehtäukko

    ”Panttaus hoitamattomista ja nuorista metsistä kannattamattomuuden takia”, on kummallinen käsite. Kuinka metsät t a l o u s voi yleensäkään toimia jos aikanaan vuoroon tulleita hoitotöitä ei tehdä ja riittävän oikein??! ”Näkymä vähistä euroista” välivaiheena pääsatoon on harhainen käsitys.

    R.Ranta

    Gla: ”Sano sinä, kun otit asian puheeksi. Vai onko sinulla mielipidettä asiasta?”

    En minä tiedä, kun en ole alan asiantuntija ja tieto vain lisäisi tuskaa.

    Jos asuisin metsässä ja joku hävittäisi elinympäristöni, niin olisihan se tietysti katastrofi. Sitä en tiedä miten kusiainen tai änkyrämato sen kokee, kun en ole änkyrämato.

    Hannelius tuolla AJ:n linkissä kirjoittaa kauniisti luonnon uudistumisvoimasta. Sitä tietysti on luonnolla, paitsi ”puilla”, ne on ihmisen toimesta istutettava, ne ei muuten uudistu – eikö niin Gla. Noh, ellei luonnnolla olisi uudistumisvoimaa, niin elämä olisi jo aikaa hävinnyt tältä tellukselta. Sekin lienee selvää, että ihminen voi hävittää luonnon monimuotoisuuden – ainakin joksikin aikaa ( 100 v, 1000 v jne.)

    Jos ihmisen toimesta pyritään maksimoimaan puun tuottamista, keinolla jos toisellakin, niin minusta on itsestään selvää, että jotkut toiset lajit siitä kärsii. Mitkä ja kuinka paljon – en tiedä. Siitä varmaan voidaan kiistellä ”loputtomasti”.

     

    mehtäukko

    Ei ole ollut kysymys siitä, että puuntuottaminen keinolla millä hyvänsä on saatava tappiin. Mo:n tehtävänä on ohjailla parhaan tiedon ja käytänteiden mukaan sadonmuodostusta kaikissa vaiheissa. Kiista loppuu siihen

    R.Ranta

    Nyt sen tiedämme, mihin metsäkiistat loppuvat!

    Mehtäukko sen sanoi: ” Mo:n tehtävänä on ohjailla parhaan tiedon ja käytänteiden mukaan sadonmuodostusta kaikissa vaiheissa. Kiista loppuu siihen.”

    Jokainen meistä ilman muuta tietää, miten tämä saldonmuodostus kaikissa vaiheissa lasketaan.

    mehtäukko

    Ja jos ei tiedä,”kysyvä ei tieltä eksy”.Oikeanlaisiin päätöksiin olisi joku tietämys oltava, mutta se on jokaisen oma asia. Keskustelu kuitenkin avartaa.

    Perko

    Timppa oli jatkanut tutkimuksiaan, muutosta on havaittu parempaan 70 % .  Sehän tekee, että 450 puusta/ha voi vähennellä 294 runkoon.  Tiheys sopii mainiosti  jatkuvaan kasvuun ja myyntiinkin.  Puuki selvittää montako kerrosta eri-ikäistä aluskasvillisuutta on optimi.

    aegolius

    >Timppa oli jatkanut tutkimuksiaan, muutosta on havaittu parempaan 70 %

    Yritin etsiä lukua 70 % ketjua taaksepäin muutaman sivun. En löytänyt. Kerrotko Perko mihin viittaat?

    mehtäukko

    ”Saldonmuodostus kaikissa vaiheissa”, kuten RR peräänkuuluttaa, ei kuulu mehtäukon repertuaariin. Siksi, kun en orjuuta päätäni niin muutosherkkien ja valinnaisvapauksien ohjelmissa laskuilla. Kun tiedät miten on milloinkin toimittava, tarkkuus on luonnon olosuhteisiin riittävä.

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 9,887)