› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,191 - 1,200 (kaikkiaan 9,908)
1 2 3 … 119 120 121 … 989 990 991

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 4.8.2021, 07:49

    Huvittaa vieläkin RR:n 3.8.21 10:11 esittämänsä mts kummallisen kuvatulkintansa arvostelusta saatu pullaan tukehtuminen. Ko. henkilön on syytä kysyä kuvan laatijalta mitä se oikeasti tarkoittaa: metsätilan optimaalista puuntuottoa kl ollessa esitetty.

    Puuki 4.8.2021, 08:02

    Sen khl-kasvuympyrän %- osuudet   on suosituksena , jos metsätila on siihen sopivan suuri ja alkutilanne sopii pyrkimykseen saada jatkuvasti n. kasvun verran myyntipuuta markkinoille.  Muutenkin se on vain yksi malli johon voi pyrkiä. Eikä se sovi kovin hyvin esim. jos on paljon vanhaa metsää tai toisaalta taimikkovaltaisiin metsiin.  Vuotuisen kasvun verran myyntikin on vain  yleisohje, nyrkkisääntö  joka ei sovi hyvin kuin tietynlaisiin metsiin joissain tapauksissa.

     

    Kurki 4.8.2021, 08:03

    Kurkea jäi askarruttamaan siat.

    Minulle ainoat tappiota tekevät metsälohkot ovat ne, jotka eivät kasva riittävästi puuta ja siksi olen laitellut ne kasvukuntoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.8.2021, 09:04

    Tarkennus puuston rakenteen ja kirjanpainajariskin yhteyteen: ”lehtipuuosuuden lisääminen ja kerroksellisuus vähentää kirjanpainajariskiä”. Elikkäs kun metsikössä on vähemmän kirjanpainajalle sopivaa puulajia kuusta vähemmän sopivassa ikävaiheessa, kokonaisriski on pienempi.

    Optimaalinen kehitysluokkajakauma riippuu omistajan tavoitteista. Jos pitää pinta-alaansa paljon keski-ikäisissä metsiköissä, maksimoi puuston kasvun, koska taimikot ja yli-ikäiset tuottavat vähemmän puuta. Koko Suomen mittakaavassa lähestymme ehkä jo tätä tilannetta, ja kasvu on maksimoitumassa (?) – jos vielä saadaan turvemaista tuhkalla tehoja lisää, ja luonnonmukaisesti.

    Metsänomistaja voi haluta optimoida puuntuotannon sijaan tai lisäksi jotain muutakin hyötyä. Jos haluaa tuottaa paljon monimuotoisuutta, pitää vaikka kaiken metsäalansa niissä yli-ikäisissä. Jos haluaa minimoida omaisuusriskit, hakkaa ajoissa aukoksi. Jos haluaa maksimoida tuoton, käyttää hyväksi myös jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet.

     

    R.Ranta 4.8.2021, 09:38

    Siat voivat kyllä kasvaa maajussilla hyvin, mutta homma voi Kurki olla silti tappiollista, No, metsänhoito ei ole tappiollista, jos mieltää sen niin, että voittoa tulee kunhan euron sijoitus tuotta yli euron millä aikavälillä tahansa eli että korko on nolla.

    Kaikki kunnia jokaiselle metsiään hoitavalle. Ilman muuta se saa kaikin puolin ainakin minun arvostukseni – hieno homma.  Anteeksi, että olen ollut ilonpilaaja, kun olen yrittänyt vähän valottaa mitalin toistakin puolta.

    Tuo vanhojen metsäsuunnitelmien kuvio ja sen ala ollut teksti vääjämättä kertoo, että toisen kuvion tuotolla ajateltiin kuitattavan toisen kuvion tappioita. On vaikea nähdä, että kehitysluokkajakautumalla olisi jotakin tekemistä tuoton kanssa. Työt voivat toki jakaantua tasaisemmin. Rajua tappiotahan paljas maa tuottaa pari kolmekymmentä vuotta, kun istutat sinne uudet puuntaimet.

    Kun aikanaan pyrin vähäiseltä osaltani ajamaan metsänomistajan taloudellista toimintavapautta, maksimaalisen puuntuotannon ikeestä, niin närkästys oli aikamoinen. Jos olisin metsänhoitoyhdistykseen mennyt moista valittamaan, minut olisi naurettu pihalle alta aikayksikön. Vieläkin eräät ovat närkästyneitä. Nyt kun on alettu uumoilemaan avohakkuiden kieltämisestä, lähes kaikki ovat alkaneetkin mukisematta hyväksymään metsänomistajan toimintavapauden. Parempi myähään kuin että ei miloinkaan.

    Lupaan ainakin vähäksi aikaa lopettaa tämän ilonpilaamisen, niin kaikki hyvillä mielin hoitavat metsiään.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.8.2021, 09:57

    MT uutisoi että kirjanpainajat lentävät Keski-Euroopassa jopa viisi kilometriä ja ovat hyvin aggressiivisia. Tämä näkymä voi olla totta meilläkin muutaman vuoden kuluessa. Kannattaapi miettiä, olisiko puhtaan kuusikon sijaan kasvatettava sekametsää – tasa- tai erirakenteista.

    Saattaa näkyä tai sitten ei:

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1496503

    Puuki 4.8.2021, 10:11

    Kuusettuminen on melko iso uhka metsänkasvatukselle. Paljon suurempi kuin jokin jk:n harrastaminen vaikka sekin liittyy metsänkasvatuksen jatkumiseen koska yleinen mielipide ja sen ohjaaminen johonkin suuntaan vaikuttaa myös metsänkasvatustapojen hyväksyttävyyteen, tehdasinvestointeihin  ja päättäjiin ym:hun.

    Paljas maa voi tuottaa tappiota pitkän aikaakin; riippuu mm. siitä mitä siellä on tehty ennen kuin se on tullut paljaaksi.   Eli mikä on ko kuvion lähtötilanne .  On eri asia laskea koko metsän tuottoa kassavirtaperiaatteella kuin laskea kuvioittain NNA:ja tai prolongaamalla tulojen ja menojen erotusta.  Se voi olla vähän kuin muna/ kana – ongelma, riippuu näkökannastakin miten halutaan ajatella.  Tai sitten lähtötilanne voi olla niin erilainen, että millään kassavirralla ei voida ajatella laskettavan tuottoa. Tai toisin päinkin ; se sopii toiselle mo:lle ja metsälle ihan hyvin koska eurot takataskupörssissä ratkaisee eniten.

     

    Perko 4.8.2021, 11:14

    Jakob D-A kertoo , että pitää kiireesti toteuttaa muutos koska  käytäntö tutkimuksesta käytännön menettelyyn on hidas.  Näin on.

    Sama on tehtävä metsän  tuottavuudenkin kassa.  Tapa jossa tuloa kilahtaa kaksikertaa kahdessasadassa vuodessa ja satavuotta aukot huilii hoidossa on miun mielestä hidas. Sitä ei nopeuta edes NNA kaava. Pahinta, että se harvoin tavoittaa edes nolla tuloksen useimmiten kolmas palsta on pahasti miinuksella jota ei siedä julkaista.


    @R    . Ranta koita kestää ja kirjoitella ei nämä uskomukset ole ennekään kääntyneet hetkessä. Japanissa tutkija kertoi jonkin harhan kestäneen 300 vuotta ennekuin tolkkupalasi. Semppiä  RR:lle ja kireitä siimoja !

    Annelilla varmaan on tietoa sekä osaamista listata kaikkea  millä  parannetaan nopeutta,  käsittely menetelmiä, esim poistetaan vahinkoeläimiä ja kasvivalikoimia tuottavammaksi.    Saapi  hyvin kuhaa ja rapuja voi tamppaamiset unohtaa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.8.2021, 12:20

    Kiitos Perko luottamuksesta. Ei ole tarkoitus lytätä kenenkään valitsemaa kasvatusmallia, ainoastaan tuoda esiin eri valintojen seuraukset.

    aegolius 4.8.2021, 12:43

    >Sama on tehtävä metsän  tuottavuudenkin kassa. Tapa jossa tuloa kilahtaa kaksikertaa kahdessasadassa vuodessa ja satavuotta aukot huilii hoidossa on miun mielestä hidas. Sitä ei nopeuta edes NNA kaava. Pahinta, että se harvoin tavoittaa edes nolla tuloksen useimmiten kolmas palsta on pahasti miinuksella jota ei siedä julkaista.

    Voisitko Perko ystävällisesti lopettaa kaiken kannattavuudesta kirjoittamisen, koska sinulle jo se itse julkaisemasi kumulatiivisen tappion kuva jäi täysin vaille ymmärrystä. Fakta kuitenkin on, että aivan kaiken yli 10 vuoden sijoitustoiminnan kannattavuuden ja tuoton laskenta vaatii koronkoron laskentaa. Jos se ei onnistu, niin keskustelu jää tyhjäksi jankkaamiseksi. Aion jatkossakin tästä silloin tällöin huomautella, koska joku vieraampi palstalainen saattaa muuten ottaa jonkin tekstisi liian tosissaan.

Esillä 10 vastausta, 1,191 - 1,200 (kaikkiaan 9,908)
1 2 3 … 119 120 121 … 989 990 991