› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,201 - 1,210 (kaikkiaan 10,065)
1 2 3 … 120 121 122 … 1 005 1 006 1 007

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 4.8.2021, 12:53

    ”…sata vuotta aukot huilii hoidossa..”..” tuloa kilahtaa kaksi kertaa 200:ssa vuodessa…”

    Jo on propakandaa.

    aegolius 4.8.2021, 12:57

    >Sekapuuston vaikutuksesta ei liene faktaa?

    Sekapuuston vaikutusta kirjanpainajaan en tule helposti uskomaan. Aikuisella kuoriaisella kun näyttää olevan siivet ja se niitä metsässä sujuvasti käyttää. Tarjouksentekotarkoituksessa kiertämissäni Lounais-Suomen kuusikoissa jokainen huomaamani kirjanpainaja-alue on lähtenyt liikkeelle tuulenkaadoista ja jos tuhoalue on päässyt isommaksi, saattaa hehtaarin alueelta löytyä useitakin kymmeniä yksittäisiä pystyssä olevia kirjanpainajan käsittelyssä olevia runkoja. Ei näissä oman havaintoni mukaan ole ollut apua runsaastakaan lehtipuusekoituksesta.

    Juurikääpä on luonnollisesti eri juttu. Siinä lehtipuusekoitus aivan ymmärrettävästi hidastaa leviämistä. Itse kokeilin tänä keväänä muutamiin juurikääpäpesäkkeisiin jättää kuusentaimet laittamatta ja ainoastaan kylvin mäntyä. Jos lahon aiheuttaja onkin männynjuurikääpä, ei tämä auta lainkaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.8.2021, 13:16

    Jossain muistan nähneeni väitteen, että lehtisekapuusto sotkisi kuusiporan suunnistusta hajuillaan. Lähdettä tähän väitteeseen ei ole nyt tarjota.

    Ilmeisesti on niin, että kun kuusiporia on tarpeeksi paljon liikkeellä, terveenkään puun pihkantuotanto ei enää riitä torjumaan hyökkäystä. Tällaisen tilanteen todennäköisyys on nousussa. Ruotsissa ollaan jo käsittääkseni paikoin menty em. rajan yli.

    aegolius 4.8.2021, 13:30

    Kuulostaa erikoiselta ja myös merkityksettömältä, koska sekapuustossakin sitä kuusipuuherkkua riittää, vaikka suunnat vähän sekaisin olisivatkin. Tutkimus kiinnostaa, jos sellainen löytyy.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.8.2021, 14:31

    Professori Jarkko Hantula:

    Jatkuvalla kasvatuksella on paikkansa esimerkiksi arvokkailla luontoalueilla sekä asutuksen ja vapaa-ajan rakennusten lähistöllä, minne se sopii lähinnä maisemallisista syistä, sekä turvemailla vesistö- ja hiilipäästöjen hillitsemiseksi. Mutta se ei sovi Etelä-Suomen talousmetsiin eikä ole metsätuhojen leviämisen ehkäisemisen kannalta paras vaihtoehto.

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/professori-jarkko-hantula-kanadan-viime-vuosien-mittavat-metsatuhot-vaaran-metsanhoidon-seurausta-jatkuva-kasvatus-riski-metsatuhojen-kasvulle?publisherId=4627873&releaseId=69874787

     

    Gla Gla 4.8.2021, 14:38

    Itse luulen, että sekapuuston merkitys on metsän terveydessä. Valoa riittää, neulaset ovat elivoimaisia, karike hyvälaatuista, sienilajisto monipuolinen, ravinnekierto tehokasta jne. Kuusen vastustuskyky riittää siihen, ettei poralauma kiinnostu heikentyneestä yksilöstä.

    Tämä siis 100% mutua, enkä kiistä sekapuuston hajutekijän vaikutusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.8.2021, 14:49

    Another future option for bark beetle management could be the application of the Semiochemical Diversity hypothesis, where host location is disturbed by non-host odour anti-attractants (Zhang and Schlyter 2003). Blends of the anti-attractants are available in synthetic form identical to those from leaves and bark of non-host trees.

    Consistently high dampening effects of artificially increased semiochemical diversity were found by experimental application of anti-attractant blends in both I. typographus and D. ponderosae. The increase of natural semiochemical diversity is likely to be a contributing factor to the increased resilience of mixed conifer-broadleaf forests during outbreaks (Kärvemo et al. 2016).

    http://efi.int/sites/default/files/files/publication-bank/2019/efi_fstp_8_2019.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.8.2021, 14:51

    Kärvemo, S. et al. (2016) Local colonization-extinction dynamics of a tree-killing bark beetle during a large-scale outbreak. Ecosphere 7: e01257.

    Zhang, Q-H. & Schlyter, F. (2003) Redundancy, synergism and active inhibitory range of non-host volatiles in reducing pheromone attraction in European spruce bark beetle Ips typographus. Oikos 101: 299–310.

    Gla Gla 4.8.2021, 14:59

    Tuohan on kiinnostava juttu. Vahvistaa ajatustani siitä, että sekapuustoa kannattaa kasvattaa. Kiitos!

    Puuki 4.8.2021, 15:03

    No joka tapauksessa lehtipuusekoituksen suosiminen vähentää kuusiporan tuhoja selvästi kuusikoissa  joten kannattaa siitäkin syystä.  Tuoksuvaikutus (feromonit?) on olemassa ja varmaan kuusten terveyteenkin on vaikutusta lehtipuilla.   Ei ainakaan tuhoudu kaikki puut   vaikka jostain syystä kaikkiin kuusiin iskisikin tuholainen , jos on myös koivuja palstalla.

Esillä 10 vastausta, 1,201 - 1,210 (kaikkiaan 10,065)
1 2 3 … 120 121 122 … 1 005 1 006 1 007