› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,211 - 1,220 (kaikkiaan 9,903)
1 2 3 … 121 122 123 … 989 990 991

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 4.8.2021, 17:28

    Itse luulen, että sekapuuston merkitys on metsän terveydessä. Valoa riittää, neulaset ovat elivoimaisia, karike hyvälaatuista, sienilajisto monipuolinen, ravinnekierto tehokasta jne. Kuusen vastustuskyky riittää siihen, ettei poralauma kiinnostu heikentyneestä yksilöstä.

    Olen aiemminkin kirjoittanut tutkimuksesta, jonka mukaan mäntyjen ympäröimät kuuset kasvoivat paremmin  kuin kuusten ympäröimät.  Olettaisin, että erittäin merkityksellinen tekijä on, että harvassa kasvavat kuuset saavaat laajemmalta  alalta ravinteita ja vettä, koska eivät joudu kilpailemaan paalujuurensa syvään työntävien mäntyjen kanssa.

    Myös valoisampi metsä kasvaa paremmin.

    Jovain 5.8.2021, 08:53

    Metsänhoidon menetelmät soveltuvat metsänkasvatukseen. Näin pitäisi olla myös kustannusten osalta. Ainakaan omalla kohdalla ei ole tullut vastaan tilannetta, että jk  korjuun kustannukset tai puunhinta olisivat olennaisesti vaihdelleet verrattuna jaksottaisen hintoihin. En ole päässyt nauttimaan ilmaisesta metsänviljelyn tai hoidon kustannuksista. Ei ole tullut vastaan tilannetta, että oletetulla jk:n alemmalla hinnalla tai kaliimmilla korjuun kustannuksilla, olisi hyvitetty jaksottaisen kustannuksia. Jos säästöjä on tullut, ne ovat olleet todellisia, ei olettamusten varassa olevia. Normaali kassavirtaperiaate riittää.

    Onhan tämä huonoa mainosta vaihtoehtoiselle metsän kasvatukselle, jota jk:n arvostelijat voivat epätosilla väittämillä pitää yllä ja kontrolloida. Mutta on myös vahvuustekijä, jk antaa myös selvän edun, niin kuin on kerrottu. (korj. kieliasua klo 17:10)

     

    aegolius 5.8.2021, 10:42

    >Ainakaan omalla kohdalla ei ole tullut vastaan tilannetta, että… puunhinta olisivat olennaisesti vaihdelleet.

    Vähän löyhästi enää liittyy otsikkoon tämä, mutta kysyn nyt kuitenkin. Oletko pyytänyt useampia tarjouksia vai myynyt kilpailuttamatta? Kokemuksesta voin sanoa, että puun hinta vaihtelee yli 10 % jopa saman tarjouskilpailun eri tarjouksissa.

    Puuki 5.8.2021, 10:50

    Käytännön esimerkki olemassa olevasta tapauksesta :  Mä luont. uudistusala, ikä 27 v.  Taimikonhoito tehty v. 10 jälk. taimettumisen, e-puuhakkuu v. 2021 ;  lopputulos/kuutio =  bruttona 22,36 €/m3 .  kertymä = 41,5 m3/ha.      Sitä voi verrata jk:n metsään  :  olisi jätetty uudistusvuonna 80 m3/ha puuta pystyyn , keskikantohinta 80 x 22,50 €/ m3 = 1800 €/ha .  4 %:n korko ; 27 v –> 2,88 x 1800 = 5190 € .

    Tasaikäinen metsä ,menot : äestys 150 € x 2,88 = 432 €  + ( 1,95 x 170= 331 €) = 763 € .    Tulos v. 27 ;  928 € – 736 € =  + 192 €  .

    Jk; Kasvu n. 5 m3/ha x 27  = 135 + 80 = 215 m3/ha.   Korjuutulo ; 135 x 28,25 € ( tukki/kuitu 6/4,  a 47 € /16 €) = 3814 € .      Tulos v. 27 ; 5190 € – 3814 € = – 1376 €.

    Ei siis mennyt 100 vuotta ilman tuloja ”tamppaamalla” uudistamisen jälkeen.   Ja e-puuhakkuun jälkeen jäi tähteelle hyvä 2 khl:n metsä tulojen lisäksi.

    Onko kysyttävää ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.8.2021, 11:26

    Pitäisikö metsässäkin tulojen ja menojen (kassavirran) lisäksi jotenkin huomioida puuston pääoma-arvon muutos, onhan sekin tuloa tai menoa. Samalla lailla kuin osakkeissa pääoman arvo voi nousta tai laskea ja osingot ovat kassavirtaa, ja asuntosijoituksessa vuokrat ovat kassavirtaa ja asunnon arvon muutos myös tuloa/menoa.

    Panu Panu 5.8.2021, 11:41

    Tuoton kannalta kassavirralla ei ole mitään merkitystä. Itsekin aina ihmettelen miksi laskelmat keskityvät kassavirtaan. Kassavirtaa saa aina halutessaan hakkuilla tai palstan myynnillä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.8.2021, 11:49

    Ehkä tuossa ovat ne ääripäät, toinen laskee vain kassavirtaa ja toinen ei ollenkaan. Metsässä on kuitenkin tehtävä hoitotöitä ja hakkuita tuotantokoneiston kunnossa pitämiseksi, joten kassavirtaa ei oikein voi välttää. Asunnossakin on oltava mielellään vuokralainen. Osakerahastoissa osingot jäävät rahastoon ja ne sijoitetaan edelleen. Metsässä tätä menettelyä vastaisi ehkä puustopääoman kasvattaminen: tulee korkoa korolle, mikäli ikä ja puuston tiheys on sellainen, että kasvu ei ole vielä hiipumassa.

    Puuki 5.8.2021, 13:54

    Onhan sillä kassavirrallakin merkitystä, kun siitä riippuu miten paljon tai vähän on kulloinkin pelimerkkejä käytettäväksi.   Puuston pääoma -arvon muutoksen voi hyvin laskea mukaan vertailuun, jos haluaa,  ja onnistuu arvioimaan sen suht. hyvin etukäteen. (Sama ongelma on tietysti jotenkin mukana kaikessa ennustamisessa ).

    Tuossa ed. esimerkissä olisi jk:n metsän nykyarvo sama kuin aiemmin  n. 1800 €/ha koska puun kantohinnat ei ole juuri muuttuneet.  Tasaikäisen  metsän puuston arvoa voisi miettiä vaikka  nuoren 02-khl:n metsän puuston taulukkoarvojen mukaan . Saattaisi olla suunnilleen sama n. 1800-2000  € . Maapohjan arvohan pysyy samana molemmissa vaihtoehdoissa  ( odotusarvolisät päälle mutta nekin on suunnilleen samat molemmissa).      Ainut suurempi mutta on tuossa vertailussa, että miten hyvin/huonosti olisi jk-männikköön tullut uusia taimia lisää ja miten olisivat kasvaneet.   Metsässä kun ei ollut 27 vuotta sitten ennen kaistalehakkuuta taimia valmiina eikä männyn taimet alikasvoksena kasva kovin hyvin,  ja kuuselle maapohja on pääosin liian karua.

    PS. prosentteja laskettaessa kannattaa huomata, että esim. 4% korkokanta tarkoittaa sitä, että ”sijoitus” 27 vuotta sitten on tuottanut tähän mennessä 4%:n lisän( tai oik. menojen ollessa kyseessä olisi tullut menojen verran tappiota sillä korkokannalla laskettuna ) + tämän vuoden tuotto .

    Kurki 5.8.2021, 17:59

    Puuki. Mikä tässä ( 1,95 x 170= 331 €) tuo 170 e on?

    Puuki 5.8.2021, 19:46

    ^ 170 € /ha on th-kulu kemeran jälkeen v. 10 .    (Jk:ssakin tulee yleensä th-kuluja mutta tuossa esimerkissä niitä ei ole laskettu mukaan koska pienelle osalle alueesta tuli ennakkoraivauskuluja ennen e-puuhakkuuta jonkin verran. )

Esillä 10 vastausta, 1,211 - 1,220 (kaikkiaan 9,903)
1 2 3 … 121 122 123 … 989 990 991