› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 7 vastausta, 15,731 - 15,737 (kaikkiaan 15,737)
1 2 3 … 1 572 1 573 1 574

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 14.11.2025, 19:48

    Voin kertoa, että jos esitykset olisivat vakuuttavampia, taimettumiset varmempia ja tuotokset todellisia, harkitsisin oikeasti jk:sta. Ja tuotokset eivät lähde ylährvennuksin jaksollisesta!

    Tuon videon utopiat murensivat taas ajatusta. Esim. Osmo kehtaa kehua nelirattaisen moton ottavan yli kiinnon rungon 10m päästä, ja syöttävän sen ilmassa ollen tyven alistaimikon sisään laatu tietysti varmistettuna, kaatosahaus tasattuna. Latva mätkähtää kuitenkin kanveesiin, ja entä sitten…!!

    Puu Hastelija 14.11.2025, 20:13

    Mitä varten teille tarvitsee mitään todistaa? Kun luettu ja kuvista nähty ei se riitä niin pölkkyynne ei silloin uppoa asia.

    Tehty virallinen mittaus, kasvu  23 mottia/ha

    jk tuottaa silloinkin  8 -12 m3/v   tukkipuun hinnalla 85 €  joka vuosi  

    Luetusta on nyt voitu päätellä,  että jatkuvassa kasvatuksessa kasvu voi pudota 1/3 alle 2vrk. Edelleen on kuitenkin epäselvää, miten alhainen jatkuva kasvu todellisuudessa on.

    Omakohtaisia kokemuksia: Varhaisperkauksessa aukon reunan luonnontaimien laatu käsittämättömän huonoa. Lähtevät kiemurtelevina lyly puina ja ovat jo nyt istutustaimiin nähden jääneet takamatkalle ( vaikka lähtötilanteessa olleet 5x pidempiä). Lisäksi varhaisperkauksessa olen joutunut käyttämään raivaussahaa enemmän näiden luonnontaimien kanssa,  kuin istutetulla alalla. Ovat aivan liian tiheässä.

    Oikeaoppisestihan näitä luonnontaimia, joilla on tuhansien vuosien paikallinen genetiikka ei kuuluisi laatu/tiheysharventaa, jolloin ei tule kuluja ja kaikki kehittyvät tukkipuiksi.

    Toisessa kohteessa, jossa oli näkyvissä luontaisesti syntynyttä kuusentaimikkoa poistin alueen kuuset ja jätin männyt ja koivut.

    Tuosta aikaa ehkä viitisen vuotta. Nyt kävin aluetta tarkastamassa. Toistaiseksi ei ole mitään kasvuteaktiota havaittavissa, eikä valopuiden taimia ole vielä havaittavissa. Täytyisi ottaa relaskooppi mukaan,  niin saisi ppa. Silmämääräisesti harvaa, mutta osaavat nuo toki pettää silmää.

    3. Kohde, jossa vastaavasti tuli koneella poistettua suurimmat kuuset, koska pohja hikevää ja ottaa mukavasti tainta. Lopputulos: kesällä otettiin loput vielä pystyssä olleet kuuset pois (ja kerättiin taas kaikki kaatuneet, 2x aiemmin manuna haettu kaatuneita). Tämän jälkeen kaivettiin ojat,  jotta liika vesi saadaan pois, jotta edes seuraavalla puusukupolvella olisi parempi mahdollisuus pysyä pystyssä.

    Sikäli nuo omat kohteet todistavat,  että jatkuvassa hakkuussa on mahdollista päästä hakkaamaan tukkia vuosittain,  mutta puustopääomat eivät sitä kyllä kestä.

    Perko 14.11.2025, 20:25

    Harvalla historiantiedolla voi ennustaa tulevaa yhtä hyvin kuin puidenkasvulla, tulevan kasvun  ja tuotosta saadun tulon.

    Tämäkin: Harvennusten vähentäminen johtaa suurempaan puuntuotantoon ajan myötä, sillä harventamattomat metsiköt tuottavat viljavilla kasvupaikoilla systemaattisesti enemmän puuta. Tämän tiedon hyödyntämiseksi tulisi välttää tarpeetonta harventamista ja suosia myydessä yläharvennusta, sillä se on tuottavampaa ja pitää metsikön kasvun kannalta tärkeät pienet ja keskikokoiset puut kasvussa.   Näin  on asia selvitetty.

    Aha;  se  ei vieläkään ole puu-päähän tarttunut eikä ainakaan uponnut.   Samaa sarjaa kuin jollekin on polkupyörä etenkin sen nopeus. Aukon reunapuut ovat varmaan jotain  muuta kuin pitkäaikaista jatkuvaa kasvatusta. Niin miksi ovat innostuneet tänne niistä ongelmiaan selittämään.

    Juniori Juniori 14.11.2025, 20:26

    mikäli vesakko raivataan vuosi tai kaksi suosituksia aikaisemmin, työmäärä kutistuu 10-25% verrattuna siihen ,että on toimittu yleissuositusten mukaan.

    Mitä raivausta suorittava tarkoitat vesakon raivauksella? Taimikon varhausperkausta?

    suorittava porras suorittava porras 14.11.2025, 20:40

    Varhaisperkaus ja th rehevillä maapohjilla tiiviimpään tahtiin.. Aloitus aikaisemmin ja seuraava/t raivaus 2- 3 vuoden välein. Viittä vuotta ei kannata odottaa tai urakka käy työläämmäksi ja taimikon kehitys kärsii. Parempi käyttää raivaussahaa intensiivisesti taimikon kasvatuksen  alkuvuosina verrattuna siihen , että joudutaan ahertamaan sahan kanssa nuoren metsän kunnostuksissa ja hakkuita edeltävissä ennakkoraivauksissa.

    Perko 14.11.2025, 20:57

    Pölvästit eivät osaa lukea edes isoilla kirjoitettua palstan otsikkoa,  on ne hölmöläisiä !

    KuneKoski 14.11.2025, 21:13

    Niinpä. Siinä on tuo sana ”käytännössä”

Esillä 7 vastausta, 15,731 - 15,737 (kaikkiaan 15,737)
1 2 3 … 1 572 1 573 1 574