Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,571 - 2,580 (kaikkiaan 10,115)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • aegolius

    >Siinä lyhennetty tuotantotalouden kurssi.

    Siinä on Perkon kassavirtakurssi. Tuotantotaloudella tai kannattavuuslaskelmilla ei ole tuon alkeellisen pelkän kassavirran huomioimisen kanssa mitään tekemistä. Näistä on turha keskustella, jos alkeetkaan eivät kiinnosta.

    R.Ranta

    Ihanko totta Aj. ”Jos pitää metsästä saatavaa tuottoa liian huonona, niin ehkä rahat voi sitten sijoittaa muualle.” Tuoko on tutkijan vastaus ongelmaan?

    Uskomatonta AJ. Taloudellisesti metsää kannatta hoitaa tietysti siten, että ottaa vaihtoehtoiset tuotot huomioon. Katsotko AJ, että pikavippikorkoja maksavan kannattaa pitää prosentin kasvavaa metsää pystyssä. Sama koskee tietysti kaikkea metsänhoidossa. Metsää on hoidettava vanhojen kaavojen mukaan, vaikka se olisi taloudellisessa mielessä päin … Kelaa nyt  vähän!

    Jovain

    Aegolius: Pidän metsäviranomaisen näkemystä arvottomana, jos hän edelleen kasvatettavan metsän näkee vajaatuottoisena ja suosittelee avohakkuuta ja metsänviljelyä.

    En minäkään ymmärrä puppua mitä täällä tarjoilet. Mitähän laskelmaa tarkoitat. Sitäkö, kun vanhaan kuusikkoon tehdään avohakkuu ja siihen samaan kuusikkoon tehdään (virtuaalinen) jk hakkuu ja saatua ”jätemetsää” vertaillaan laskelmissa. Eiköhän ne tuottavat jk metsät ole toisaalla, joita vertailla.

    Perko

    Pöllöjä varten tein aukontuotavuuden kuvauksen. Olis näköjään pitänyt olla vielä yksinkertaisempi.  Oletko pöllö jo lukenut Edgar Rice Burroughs : kirjoja?

     

    Gla Gla

    Reima, en minä ekonomien laskentaa kyseenalaista. Kyse nimenomaan on biologiasta eli vastaako metsän kehitys ekonomien olettamuksia.

    Ja edelleen, 30 vuotta ei ole jk:sta puhuttaessa mikään mittari. Minun jälkeeni joku omistaa metsäni ja jos olen 30 vuotta kasvattanut jk-metsiä, seuraava omistaja jatkaa jne. aina tuomiopäivään saakka. Silloin puhutaan jk:sta. Mutta jos seuraava omista toteaa, ettei metsä enää kasva ja tekee päätehakkuun, jk:n kannattavuus ei ollutkaan kuusinkertainen. Mitä Tahvonen siihen sanoo? Ei mitään, koska ei ota laskennassaan tätä huomioon.

    Minusta on turha puhua vaihtoehtoisista kohteista, jos ei ole selvyyttä edes siitä, miten metsä uudistuu ja kasvaa.

    Visakallo Visakallo

    R.Ranta: ”On tavattoman suuri ero saako seuraavat kolmekymmentä vuotta pääomalle posentin vai kuuden prosentin tuoton.”

    ”Eikä meidän tarvitse tietää tuomiopäivään saakka millä menetelmällä jatkossa toimitaan.”

    – Kuka meistä tietää sen pääoman arvon seuraavan kolmenkymmenen vuoden ajalta?

    – Näyttäisi siltä, että toisinaan R.R:lle ajalla on merkitys ja toisinaan ei.

    mehtäukko

    Jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta tutkinut tohtori Lennart Eriksson Ruotsin maataloustieteiden yliopisto SLU:sta: ”Tiedon puute on skandaalimaista”.

    ”Tutkittujen vaihtoehtojen suhteen tulokset ovat yksiselitteiset”, sanoo Eriksson. ”Jatkuvan kasvatuksen nettotuotto nykyrahassa on paljon pienempi. Vähimmillään metsänomistaja menettää yli tuhat ja enimmillään yli 7500 euroa hehtaaria kohti.”

    ”Mutta siitä Eriksson on varma, että jatkuva kasvatus on tappiollista touhua. Se saattaisi olla kannattavaa, jos sitä harjoittaa pienmetsänomistaja, joka tekee työt itse omilla koneillaan – eikä laske itselleen työpalkkoja ja maksaa koneet joillain muilla kuin metsän tuotoilla.”

    Siis hiilensidonta ja jk-kasvatus ovat nurinkurista.

    Kun minä olen nähnyt omin silmin kymmenien vuosien aikana mikä taimettuu ja mikä ei, onkait siitä voinut tehdä johtopäätökset?! Jk-höyhötys on ja pysyy pienialaisten tilkkujen mahdollisena kasvatusmuotona. Ja kun tilkkujen paimentaminen on täysin kannattamatonta, pysytään varmoissa menetelmissä.

    Tolopainen

    Nalle W sijoitti aikoinaan Mandaattumiin 250kmk. Valtio maksoi hänelle yhtiöstä Sammon osakkeilla 120 milj Mk. Nyt niiden arvo on lähes 400 milj€. Aika pientä kuitenkin on hänenkin rahantekonsa verrattuna nykyisiin kauppoihin, kun pizan kuljetusyhtiöstä maksetaan 7mrd€. Voiko joku vielä väittää, että rahanarvo ei ole romahtanut viimeisen 10v aikana, kun painokoneet painaa taaloja ja euroja laakerit punaisena. Miksi joku on huolestunut velkaantumisesta, eihän noilla euroilla ole 10v päästä mitään arvoa, jos nykyistä rahapolitiikkaa jatketaan.

    Siinäpä sitä voi ihmetellä puun ja kuoren välissä, onko puuraaka-aineen tuottaminen kovinkaan hyvä bisnes. Minusta se on ajan haaskausta ja kusitolppana olemista nykyisin.

     

    Visakallo Visakallo

    Neuvostoliiton loppuaikoja läheltä seuranneena, tämä EU:n nykyinen kehitys ja rahapolitiikka muistuttavat pelottavan paljon toisiaan. Neuvostoliiton sisäiset ruplavelat sulivat kilotavaraksi, samoin tietysti säästötkin. Metsät kestivät silloin sen myllerryksen suhteessa paremmin kuin moni muu ala.

    Tolopainen

    Venäjällä puunkantohinta on ollut lähellä nollaa, niin kauan kuin sieltä puuta on tuotu. Siellä puusta maksetaan mafialle, että koneita ei varasteta palstalta ym.

Esillä 10 vastausta, 2,571 - 2,580 (kaikkiaan 10,115)