Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,751 - 2,760 (kaikkiaan 3,133)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Kurki

    Kuule Jesse ne ”kiinni ottavat” taimet eivät kasva koskaan kunnon puiksi.

    Kyllä se näin vaan on että, jos koivikon alikasvustona on männyn ja kuusentaimia, ne männyn taimet eivät kasva siihen malliin, että ylispuiden poiston jälkeen niistä olisi kasvatettavaksi.

    Kuusen ja männyn sekaistutuksissa, jos kuusi jostain syystä (halla)  jää pituuskasvussa jälkeen männyntaimista vaikka 1,5 niin kyllä kuusi  männyt kiinni ottaa.

    Perko

    Onko Puukilla  kokemusta varjostuksesta ja heinittymisestä muualla kuin > aukoissa?   Mie oon hieman silmämääräisesti  seuraillut erilaisia tiheyksiä.

    A. J.  varmaan tietään itse lääkkeen hirviongelmaa. Miusta paras apu tulee Lapualta.  Siemenpuun haitan saa pois kun jättää sopivat puut niiksi ikihongiksi niin ei karahtele aukoksi seuraavallakaan suvulla.    Haittoja ratkoessa on  on hyvä ymmärtää se ”Honkjoen syy ja seuraus , mistä ne täit johtuvat.”   Tulee huomenna kai TV:stä .   Samaa voi kysyä umpeen kasvatetusta kuusikosta , missä se syy on?   Sellaista on kohta selvitettävä.

    Puuki

    Täällä ei ole heinittymisestä isompaa haittaa juuri muualla kuin metsitettävillä pelloilla.  Varsinkin jos tehdään laikkumättäitä, ei heinät ehdi haitolle.    Luont. uudistaminen kuuselle  tosin vaatii  riittävän harvan metsän ja nim.omaan ei pelkkää kuusikkoa vaan sekametsä mieluummin.  Kangasmailla n. 8-11 m² PPA/ha (kasvupaikan mukaan) olisi sopiva jk.ssa mutta myös muut ”asiat” pitää olla kunnossa ennen kuin kannattaa yrittää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jatkuvan kasvatuksen paremmuus on ilmeisesti mielipideasia: kun sitä riittävän monta kertaa toistaa, siitä tuleekin tosiasia? Tällä kertaa asialla metsänhoitotieteen dosentti Yrjö Norokorpi ja valtiotieteiden tohtori Annukka Valkeapää.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008319994.html

    Puuki

    Kun luki  tuon hs:n linkin jutustelun,niin alkoi ihmetyttämään epämääräisten väitteiden paljous kunnes pääsi sivun alareunaan ; astialla olikin jk:n yhdistys Silva;n porukkaa.

    Kaikki on muka paremmin jk:ssa ; ei kuluja , paljon tuloja, ei juurikaan korjuuvaurioita, marjoja ja sieniä paljon,  enemmän tukkipuuta, parempi puun laatu, paras kiertoajan hiilenkeruu.   Voiko mo enempää enää toivoa : täydellinen metsänhoitotapa on keksitty ja jo  tutkittukin noin toimivaksi.

    Ainut ja iso mutta on että juuri mikään linkin kertomista väitteistä ei toimi käytännössä luonnossa kuin kork. hyvin harvoin, teoriassa varmaan kyllä.

     

    aegolius

    ”Puuston hiilivarasto pysyy noin kaksinkertaisena verrattuna avohakkuukäytäntöön, kun tarkastellaan kiertoajan pituista ajanjaksoa.”

    Miten metsänhoitotieteen dosentti kehtaa laittaa nimensä tällaisen valheen alle? Pitäisi varmaan ryhtyä tekemään listaa tieteestä ja totuudesta välittämättömistä helppoheikeistä. Hävettää hänen puolesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarjosin vaihtoehdoksi ”rusinat pullasta” -mallia.

    Tutkimustulosten mukaan (Mönkkönen ym.) metsistä saatavien hyötyjen kokonaismäärä kasvaa, mikäli jatkuvapeitteistä metsänkasvatusmallia lisätään jonkin verran. Peitsa Mikola nimesi sopivista käyttökohteista kaksi kirjoituksessaan ”Harsintametsätalous” (1984): puistot ja suojametsät. Nykyisin sopiviksi luetaan myös ojitetut turvemaametsät vesistöjen ja turpeen hiilivaraston suojelemiseksi. Virkistykselle tärkeät metsät voitanee lukea samaan kategoriaan kuin puistot ja karuimmat mäntymaat samaan kategoriaan kuin suojametsät.

    Sen sijaan normaaleilla talousmetsäalueilla, jossa omistajalla ei ole erityisiä syitä poiketa puuntuotannon tavoitteista, suosittelisin jatkuvapeitteisyyttä vain jos metsässä on valmiina olemassa eri puulajeista ja eri kokoisista puista koostuva rakenne. Alemman latvuskerroksen puilla pitää olla riittävän kasvun aikaansaamiseksi riittävän pitkä vihreä latvus. Männyllä vähintään kolmannes, koivulla puolet ja kuusella kaksi kolmannesta puun pituudesta vihreää.

    Tällaiseen metsään voidaan kyllä monesti tehdä yläharvennuspainotteinen poimintahakkuu kerran tai kaksi kertaa. Näin saadaan alemman latvuskerroksen hyvässä arvokasvussa olevia puita kasvatettua edelleen tukeiksi. Tekisin jatkuvapeitteisen poimintahakkuun kuitenkin vain yhden tai kaksi kertaa ja sen jälkeen avohakkuun.

    Puulajimme eivät kuusta lukuun ottamatta uudistu varjoon kovin hyvin. Kuusellakin pikkutainten vaatiman valoilmaston järjestämiseksi päällä oleva puusto joudutaan hakkaamaan melko harvaksi, ja tällöin puuntuotos alenee optimitilanteeseen nähden. Harvaksi hakattu rehevä metsä alkaa myös heinittyä, jolloin uudistuminen vaikeutuu. Ehdottamallani menetelmällä vältetään edellä mainitut ongelmat ja lisäksi ei tarvitse jättää isoimpia laadukkaimpia kuusia siemenpuiksi. Tämän mallin nimi voisi olla vaikka ”rusinat pullasta” -malli.

    Timppa

    Siis kirjoittajat eivät noteeranneet sitä, että myös jatkuvan kassvatuksen puussa on hiiltä.  Voiko jollain muulla kuin metsäalalla olla noin tyhmää porukkaa?

    isaskar keturi

    Tämä ”jatkuva kasvatus/aukkohakkuu” keskustelu tuntuu kovasti muistuttavan ”kitkarengas/nastarengas” keskustelua. Kitkoilla ajavilla on hirveä tarve todistella kitkojen (jatkuva kasvatus) ylivertaisuutta ja pyrkiä kieltämään toinen vaihtoehto. Kun taas nastoilla (aukkohakkuu) ajavat pyrkivät puolustamaan nastojen etuja omaan tarpeeseensa ja hyväksymään muiden valinnat…tosin hiukan epäillen ja ihmetellen (mitä järkeä ottaa riskejä, kun on turvallisempi vaihtoehto olemassa?).

    Tälläkin palstalla useimmat aukkohakkuun kannattajat näyttävät hyväksyvän jatkuvan kasvatuksen ja itsekin sitä kokeilevan joissakin kohteissa. Mutta tiedättekö ketään jatkuvan kasvatuksen kannattajaa, joka hyväksyisi aukkohakkuun? Saatikka käyttäisi sitä jatkuvan kasvatuksen rinnalla?

    Kurki

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008319994.htm

    Hyviä kommentteja.

    Ihmetellä täytyy, että Yrjö Norokorpikin (onko jo eläkkeellä) .

    Olisiko syy tässä?

    https://www.booky.fi/tuote/erkki_lahde/hyva_metsanhoito/9789529254163

Esillä 10 vastausta, 2,751 - 2,760 (kaikkiaan 3,133)