Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,231 - 6,240 (kaikkiaan 6,490)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Heh, minähän voisin nyt väittää olevani jk-kasvattaja, kun edellä mainittuihin koivikkoihin on kehittynyt lähes kattava alikasvos-kuusikko. Ei muuta kuin toimittajat ja kuvaajat paikalle ja juttu, kuvat ja videot tiedotusvälineisiin! Siitähän saisikin mehukkaan tarinan, kuinka nuori jk-kasvattaja hurahti ensin jaksolliseksi tehometsänraiskaajaksi, mutta vanhoilla päivillään parantui ja palasi jk:n pariin!

    Gla Gla

    En pidä koivun siemenpuuasentoa peitteisenä. Männikkökin on siinä ja siinä. Ei se oikeasti peitteinen ole varsinkaan, kun siemenpuut hakataan pois. Mutta kuka asian mitenkin tulkitsee.

    Gla Gla

    Visakallon esimerkkiin liittyen kuvistani käytiin viime talvena yli 80 kommentin mittainen keskustelu. Kaksijaksoinen ei ole jatkuvaa, vaikka toki sellaisena kuvion hesarin juttuun saisikin myytyä.

    Metsän kasvatusta pidetään pitkäjänteisenä hommana. Harmi, ettei arvostelijoilla näkemys riitä nykytila pidemmälle. Metsän sukkessio etenee ja tilanteet muuttuu. Mutta alikasvoskuusikon vartuttua meillä taitaakin olla monimuotoinen suojelukohde, jota ei saa hakata aukoksi. Ei varsinkaan, kun seassa on muitakin puulajeja, kuten leppää, haapaa ja mäntyä, kenties jokunen järeä koivukin vielä päällä ja naapuripalstan pellon ja metsien kuivattamiseksi kaivetun valtaojan reunalla pelottavan näyttävä lepikko.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain: Jos on tarpeen metsänhoidon luokituksen uudistaminen, jako voisi olla esim. luontaiseen ja vastaavasti keinolliseen uudistamiseen tähtäävät.

    Luontaiseen uudistamiseen tähtäävät saadaan kai jo erilleen nykyisessä metsänkäyttöilmoituksen luokituksessa, jossa on valittavissa siemenpuuhakkuu ja kaistalehakkuu?

    Itse en näe tarvetta luokituksen uudistamiseen muulta osin kuin että metsänkäyttöilmoituksissa voisi olla erikseen ’jatkuvan kasvatuksen hakkuu’. Poimintahakkuutkin tehdään kai valtaosin pysyvästi peitteisessä metsässä, mutta osa näistä voi olla muita kuin ”talousmetsää”, esimerkiksi vesistöjen suojakaistoja.

    Pitäisikö termiä ’jatkuvapeitteinen’ välttää ja käyttää vain termejä ’jatkuva kasvatus’ ja ’jaksollinen kasvatus’? Tarvitaanko termiä ’peitteinen’ lainkaan; ehkä niin että kun hieman hävetään avohakkuuta niin ”peitellään” sen tekemistä termillä ’peitteinen’? Metsähallitus ainakin saa tilastonsa näyttämään paremmilta, kun luokittelee hakkuitaan peitteisiksi entistä enemmän.

     

    Gla Gla

    Ei tarvita. Poimintahakkuu terminä riittää muiden harvennusten ja uudistushakkuiden rinnalla. Koko jk on vain joidenkin mielikuvituksen tuote.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Korjattu laskelma.

    Visa voi ennakoida koivikkonsa tuottoprosenttia laskurilla. Jos saisi alkusijoitukselle 1500 euroa päätehakkuutuloa esimerkiksi 22000 euroa per hehtaari 40 vuoden päästä, bruttotuotto olisi noin 7 % vuodessa, plus jo saatu harvennustulo.

    https://fiksukuluttaja.fi/korkoa-korolle-laskuri/

    Jovain

    Olen aina pitänyt kasvatushakkuina ja peitteisenä metsänhoitona hakkuita, joilla uudistetaan metsää luontaisen uudistamisen kautta. Riippumatta siitä ovatko jaksottaista tai jatkuvaa metsänhoitoa. Kysymys ei kuitenkaan ole ns. ”jk-hakkuista”, jatkuva kasvatus poikkeaa näistä. Jaksottaisen ”jk-hakkuut” ovat sotkemassa, siihen viittaa mm. Metsuri motokuski tuossa edellä. ”Jaksottaisessa kasvatuksessa on myös peitteistä metsänkasvatusta”.

    Metsänkäyttöilmoituksella jatkuvan kasvatuksen hakkuita ei ole luokiteltu, se on puute. Luokitus ei täsmää muutenkaan. Luokituksen runkona käyttäisin kasvatushakkuut, avohakkuut ja jatkuva kasvatus. Kasvatushakkuisiin kuuluisivat myös nämä ”peitteiset avohakkuut” ja avohakkuisiin viljelyn kautta uudistettavat, tuhoalueet ja luontaisesti uusiutumattomat. Voi olla myös jatkuvan kasvatuksen ns. lakirajat, ”uusiutumattomat”, joita joudutaan parsimaan usein avohakkuilla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luokituksen ja metsälain valvonnan runkona ovat kai nykyäänkin kasvatushakkuut, uudistushakkuut ja poimintahakkuut (jatkuva kasvatus).

    Reima Muristo

    EDIT

    Kurki

    EDIT

Esillä 10 vastausta, 6,231 - 6,240 (kaikkiaan 6,490)