Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,241 - 6,250 (kaikkiaan 6,490)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Pitäisi ns. ”jk-hakkuut” saada ratkaistua mihin ne kuuluvat, kun ovat päällekkäisiä hoitomuotojen välillä. Luokitellaanko kasvatushakkuiksi vai uudistushakkuisiin. Poiminta ja pienaukko luokitellaan kasvatushakkuiksi, mutta ovat yhtä hyvin myös uudistushakkuita, väljennetään ja vapautetaan taimistoja (pienaukko). Tähän kohtaan liittyy kuitenkin peitteisyys. Peitteisiä ovat myös jaksottaisen uudistamiseen tähtäävät hakkuut, kuten siemenpuut. Yleensä peitteiset luokitellaan  kasvatushakkuisiin ja niitä ei ole syytä sotkea avohakkuisiin.

    Jatkuva kasvatus tulisi ottaa metsänhoidon luokitukseen. Tällä hetkellä jatkuva kasvatus (poiminta) on puutteellisesti määriteltynä ja puutteellisesti huomioon otettuna, sotketaan ns. ”jk-hakkuisiin”. Tai voitaisiin jo näillä perusteilla sulauttaa muuhun metsänhoitoon, sinne minne kuuluukin? Lähtökohta kuitenkin on, että jatkuva kasvatus kuuluu luokitella omana avohakkuutomana vaihtoehtonaan omassa luokassaan.

    mehtäukko

    Sitähän voi noilla nimityksillä sotkea ja saivarrella vaikka maailman tappiin. Teot metsissä ratkaisevat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Itse en kaipaa luokitteluihin muutosta, kun ajattelen jatkuvan kasvatuksen olevan väliaikainen olotila metsässä ja se päätyy joka tapauksessa aina aukkoon, vähintään pienaukkoon.

    Tavallaan kaikki käyttämämme hakkuutavat muodostavat jatkumon, aivan niin kuin luonnonmetsän uudistumisessakin. Aukko on aina vähintään yhden (harvennuksessa) poistettavan puun kokoinen, mikä vastaa luonnonmetsässä itseharvenemista tai vanhan ison ylispuun kuolemista. Pienaukko vastaa luonnonmetsässä pienialaisen kulon, hyönteis- tai sienituhon tappamaa aluetta. Kaistalehakkuuta ja avohakkuuta vastaa luonnonmetsässä ns. suuren häiriön aiheuttava tuho eli laaja metsäpalo, tuulituho tai hyönteistuho. Luonnonmetsässä isoonkin aukkoon yleensä jää puita pystyyn vaihtelevia määriä, eli lopputulos on enemmän tai vähemmän peitteinen.

    Jovain

    Jos jatkuva kasvatus nähdään avohakkuina, eikö jatkuva kasvatus ole syytä sulauttaa metsänhoidon luokitukseen. Tässä on käymässä niin, että ns. jatkuvan kasvatuksen elementit koplataan ja on jo hyvin pitkälle koplattu jaksottaiseen metsänhoitoon ja mitä siitä sitten jää jäljelle?

    Sukkessio on ymmärrettävä asia luonnonhoidossa, tuskin sitä järjestystä on syytä mennä muuttamaan. Mutta tuskin myöskään jaksottaista metsänhoitoa sen perinteisessä muodossaan on pidettävä riittävänä. On sinne mahduttava peitteisen metsänhoidon (jatkuva kasvatus) parhaat puolet, jos yhtenäisohjeita käydään luomaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jää jatkuvalle vaihtoehdolle jäljelle paljonkin pinta-alaa: kaikki ne alueet joita ei mistä tahansa syystä haluta hakata aukoiksi. Lisäksi ne alueet jotka ovat juuri sillä hetkellä toimivassa jatkuvassa kasvatuksessa. Näiden yhteismäärä voisi olla vähintään 20 % metsämaan pinta-alasta.

    Jovain

    On jäämässä paljonkin pinta-alaa, vaikea kuitenkin jatkuvaa kasvatusta on nähdä puistoihin, maisemaan, suojavyöhykkeille, suojeluun jne. on oma maailmansa ja yhdenlaisesta koplaamisesta on kysymys tässäkin. Jos metsänhoitoa voidaan käyttää hyödyksi ”suojelun” järjestämisessä, hyvä on, mutta jatkuva kasvatus on tarkoitettu, on yleisesti hyväksytty ja käytettävissä oleva vaihtoehto metsänhoidossa. Ei kuitenkaan erillään pidettävänä (eriytettynä), vaan metsänhoitoon sopeutettuna. Tämäkin on vaihtoehto.

    Tiedä tuosta kiintiöittämisestä 20-30%, joka on menossa ”suojeluun”. Mutta varsinaisesti tuskin on tarvetta metsänhoitoa lähteä kiintiöittämään, kun ei tiedetä minkälaista metsänhoitoa ja missä määrin ollaan toteuttamassa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain: Ei kuitenkaan erillään pidettävänä (eriytettynä), vaan metsänhoitoon sopeutettuna.

    En edelleenkään tiedä mitä Jovain tarkoitat eriyttämisellä.

    Metsälain valvontaa varten tarvitaan lakirajat joiden alle ei saa pohjapinta-ala mennä tai lankeaa uudistamisvelvoite. Nuo rajat ovat niin alhaiset että varmasti eivät estä taloudellista metsänkasvatusta. Jos niiden alle menee tai lähelle niitä, maapohjasi on jo vajaakäytössä.

    Mielestäni se nykyisen metsälain antama mahdollisuus että metsää voi käsitellä poimintahakkuin jatkuvapeitteisenä sen aikaa kuin se on järkevää on juuri sitä hakemaasi sopeuttamista. Vaihdellaan metsänhoitomallia tilanteen mukaan.

    Ei sitä voi etukäteen kiveen hakata että tätä metsikköä käsitellään täältä ikuisuuteen jatkuvapeitteisenä, yllätyksiä tulee matkan varrella. Tällaisen päätöksen voi toki tehdä jos kyse on muusta kuin talousmetsästä. Esimerkiksi ojitetuilla turvemailla mahdollisuutta avohakkuun eri muotoihin sen sijaan ei pitäisi rajoittaa etukäteen.

    Visakallo Visakallo

    Jovainin maailmaan ei oikein tahdo päästä sisälle. Juuri kun luulee ymmärtävänsä siitä jotain, häneltä tuleekin uusi näkökulma asiaan. Niin kävi aiemmin puunkorjuun ja puukaupankin kanssa. Joko alkaisi olla aika siirtyä johonkin kolmanteen aiheeseen?

    Jovain

    Eriyttämistä on myös jaksottainen metsänhoito sen perinteisessä muodossaan. Samoin kuin jatkuvan kasvatuksen avohakkuuton vaihtoehto. Siihen väliin jää harmaa vyöhyke, jota koplataan sitten puoleen jos toiseen. Paikallaan olisi yhtenäisohjeet, jotka toteutuessaan edellyttävät kyllä luokituksen uudistamista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsänhoitotöiden ja hakkuiden päätöksenteko on kyllä astetta helpompaa, kun eriytetään mallit ja tiedetään mihin pyritään. Jovain varmaan ystävällisesti kertoo millaiset ohjeet olisivat paremmat jos mielessään on sellaiset.

Esillä 10 vastausta, 6,241 - 6,250 (kaikkiaan 6,490)