Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,481 - 6,490 (kaikkiaan 10,115)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Suorittavan linjalla.

    Ymmärrän energian korjuun hakkuutähteistä.

    Puuki

    Esimerkkilaskelma ei tietenkään tarkoita, että aina pitäisi tehdä e-puuharvennus. Joskus se on aiheellista ja hoidetussa metsässä kannattavaakin nykyään.

    Samaan lopputulokseen olisi tultu mutta vähän myöhemmin vertaamalla jk-ketjua viljelyketjuun  (toisen?) normiharvennuksen jälkeen tai koko kiertoajalla vielä selvemmin.

    Kyseessä oli optimiolosuhteet eli keskimääräinen vuosikasvukin voisi olla jk-kuusikossa sen 5 mottia/ha.    Samoin lähtötilanne optimoituna;  75 mottia/ha kuusikko jossa kuusten keskikoko n. 115 l .  15 v:n päästä korjuussa tukki% 63 , poistuma 75 mottia/ha.      Päätehakkuun parempi tulo alussa otettu huomioon.

    mehtäukko

    Tarkennan. Ymmärrän energian korjuun hakkuutähteistä ja ns. ostopalstastan kuviolla se  hoitotoimien laiminlyönneistä johtuen voi olla  järkevä korjausliike.

    Jos bioenergian hintapolitiikka olisi tällä tasolla vakaasti, se olisi aina valinnoille helpompi…

    Timppa

    Laskin huvikseni optimaalisen jk:n kuusikon tuottoa 20 v:n periodilla suhteessa tasaikäiseen päätehakattuun (275 mottia/ha) metsään.  5 %:n korolla ja 5 mottia/ha vuosikasvulla laskettuna jk voittaisi tasaikäsen metsän kasvatuksen n. 575 €:lla /ha mutta vain jos tasaikäiseen metsään ei tehdä energiapuuhakkuuta v. 20 .   Silloin on tuloksena suunnilleen tasapeli mutta jatkossa jk häviäisi koska viljellyn metsän vuosikasvu paranee jatkuvasti, kun taas jk – metsän kasvu hyytyy suhteessa.

    On joskus tullut harjoitettua motomittausta entisiin harsintametsiin, joissa on on syntynyt tilanne, ettei harvennusmahdollisuuksia ole ollut, koska puuta ei olisi sitten jäänyt mitään jäljelle.  On siis kasvatettu kaikki mahdolliset puut.  Kasvuluvut alkoivat 3:lla.  Ja sitten on tietoa 60 vuotta harjoitetusta jaksollisesta, jolla on päästy paljasjuuritaimista alkaen tasolle 6,5 m3/ha/v.  Ja jatkossa vielä parempaan parempien taimien ja alkukasvatuksen ansiosta.   Taloudellisessa vertailussa kannattaa lähteä siitä, että jaksollinen kasvaa 100 % paremmin.

    Asia valkenee myös aikanaan lähdettämästäni kuvasta, jossa myrskyn tekemä aukko ei ollut taimettunut 16 vuodessa.

    Puuki

    Jk on herkkä epäonnistumisille monesta eri syystä.  Pienaukkojen heikko taimettuminen on yksi syistä.   Väärä kasvupaikka on ehkä yleisin . Kuusi ei sovi kuivahkolle kankaalle eikä sitä kuivemmille kasvupaikoille.

    Valmiiksi erirakenteiset turvemaat on sille sopivinta aluetta. Kangasmaille ei oikein muuta syytä käyttää jk:a löydy kuin ehkä maisemalliset tekijät.   Mutta  kun on valinnavapaus, niin sitten pitäisi valita sopivimmat kohteet , jos kellä ei ole taloudellista estettä harrastukselle.    Niitä on tuoreet sekapuustoiset kankaat keskisessä Suomessa ja rehevillä mailla kuusikot E-Suomessa joissa voi kokeilla.

    Visakallo Visakallo

    Tuli 30 vuotta sitten tehtyä pienaukko, tosin sitä nimeä ei tainnut vielä olla suomenkielessä. Harvennettiin silloin nuori kuusikko, jonka keskellä oli vanhempi puuryhmä. Ne päätettiin kaataa, ja ajattelin, että syntynyt pieni aukko metsittyy itsestään. Eipä ollut vielä eiliseen mennessä niin tapahtunut. Ihmisen korkuista heinää ja pari hirven syömää haapaa ja pihlajaa siellä oli.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Korpisuot voisivat olla käyttöalue koska soille ennustetaan ilmaston muuttuessa kuivumista, ja menetelmät joissa ojia ei tarvitse perata voisivat näin ollen toimia kuuselle paremmin.

    Puuki

    Jo yli 30 v. vanhoista pienaukoista on kokemusta itsellänikin.  Heinää ne kasvaa hyvin, alkuvuosina kasvoivat kyllä vattuakin.    Ilman laajentamista ja viljelyä ei ole mitään toivoa puun kasvatukselle niillä plänteillä.

    Poikkeuksena edelliseen pitää mainita itsekseen taimettunut turvemaanotko (korpi) jossa sekapuuston lähelle on tullut n. 30 vuodessa ( harvennushakkuun jälkeen ) kelpo kuusitaimikko.

    PS tarkemmin ajateltuna, se taimettuminen alkoi vasta korpijuotin niskaojan tukkeutumisen jälkeen n. 20 v. sitten.

    Timppa

    Korpisuot voisivat olla käyttöalue koska soille ennustetaan ilmaston muuttuessa kuivumista, ja menetelmät joissa ojia ei tarvitse perata voisivat näin ollen toimia kuuselle paremmin.

    Sopivissa oloissahan korpisuolle tulee kuusta turkkinaan.  Jos se sattuu kasvamaan karhunsammalta, ei sitten yhtään.  Näin on tilanne yhdellä kuviolla Saarijärvellä.

    Meillä on mäntykankaiden keskellä muutama korpisuo, joiden laskuoja ei johda vesistöön.  Kasvavat hyvin naveromätystyksellä.

    Katseltiin viime syksynä paria muuta kuviota Saarijärvellä.  Epäiltiin, ettei jatkuvan kasvatuksen puut pysy pystyssä.  Talvella aukoiksi.

    Metsänkasvatuksessa kannaattaa aina pitää mielessä kaksi vaatimusta: Pitää olla riittävästi kasvavia uusia taimia ja jätettyjen puiden pitää pysyä pystyssä.

    Perko

    Ei ne puut kaadu kun et kerro; ”ettei jatkuvan kasvatuksen puut pysy pystyssä.”  Tuskin puu muuten ymmärtäisi heitäijä pitkälleen.

Esillä 10 vastausta, 6,481 - 6,490 (kaikkiaan 10,115)