Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,171 - 7,180 (kaikkiaan 9,560)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    ”..Kysymyshän ei ole joko tai vaihtoehdosta vaan molemmista. Molempia, vaikka hoitomuodot jostain syystä pidetään erillään..”

    ”..Ei vaikuta kovin edistykselliseltä, jos samassa metsässä toteutetaan kahta erillistä metsänhoidon menetelmää…”

    Kysymys kuuluu taas kerran: mitä tuossa yritetään tolkata??

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Määrittele Jovain ”metsä”. Tarkoitatko metsällä kokonaista metsäkiinteistöä eli tilaa vai metsikköä eli yhtä metsäkuviota. Jos tarkoitat metsikköä, niin kyllä siinä on valittava tehdäänkö jaksollista vai jatkuvaa kasvatusta. Jos et kykene sitä päättämään niin et tiedä mitä tehdä seuraavaksi.

    Metsuri motokuski

    Ei kai kukaan voi väittää että tänä päivänä on metsänkäsittely vaihtoehtoja liian vähän tarjolla. Metsiä voi käsitellä ihan niin kuin haluaa kunhan viimeistään uudistamisesta pitää huolen. Joten tapoja on huomattavasti enemmän kuin jatkuva tai jaksottainen, jotka ovatkin ns päälinjat. Niitähän voi lomittaa niin paljon kun haluaa. Hyvä esimerkki oli taannoin kun jatkuvan kasvatuksen tavalla uudistettu männikkö joka poikkeuksetta kylvettiin taimettumisen varmistamiseksi. Näitähän voi soveltaa mieltymyksen mukaan. Eri asia on sitten miten paras taloudellinen tulos saavutetaan.  Siihen on huomattavasti vähemmän tapoja.

    Jovain

    Samaan suuntaan kuin Metsuri motokuski, olen valmis jopa kärjistäen. En halua puuttua tapaan, miten tällä hetkellä metsiä hoidetaan, mutta ajatuksia ja myös kokemukseen perustuvia. Metsistä joita on vielä vähän jäljellä. Jos haen yhdenvertaisuutta näistä keskusteluista, niin lähinnä RR toteuttaa hoitotavoista riippumatonta metsänhoitoa ja Perkolla on omansa, niin otaksun.

    Eihän ennen jk sulkua edes tunnettu erikseen jaksottaista ja jatkuvaa kasvatusta. Hoidettiin metsää sen mukaan mitä vastaan tuli. Kaikkea sitä, mitä näissä nykyisin eriytetyissä hoitomuodoissa vastaan tulee ja sopivat samaan metsään, ilman mitään erillään pitämistä tai eriyttämistä. AJ: Jos nyt kertoisin, mitä tarkoitan, heti käydään pilkkomaan ja eriyttämään.

    Tietenkin nykyinen logistiikka asettaa haasteen, mutta ei ole syytä uskoa myöskään siihen, että Suomen metsien hoidossa viljelymetsätalous on se ainut ratkaisu metsien hoitoon, kyllä siihen molempia tarvitaan.

     

    mehtäukko

    Eli Joovain saa ja voi esittää toisistaan päinvastaisia väitöksiä, joita ei tarvitse perustella?! Ja kohta tähän iskeekin sensuuri, kun vastauksen sijaan purkautuu oksennus.

    R.Ranta

    GLA:n hyvä tapa hoitaa metsää – missä kontektissa? Kiire ja kiire.

    Aika on tässä yhtälössä mielenkiintoinen tekijä.

    Jos olen hakkinut metsää ja hakannut sieltä ostohinnan uudistus- ym. kuluineen, niin taloudellinen riskini on olematon. Aika alkaa menettää merkitystään.

    Jos taas olisin tehnyt metsiin isoja investointeja ja omaa ja vierasta sijoitettua pääomaa olisi paljon kiinni, niin riski alkaisi huolestuttaa ja aika muuttuisi oleellisen tärkeäksi.

    Verotuksen kokonaisuus on metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta aivan keskeinen kysymys. Sen kiharaisuus vaatisi kyllä yksinkertaistamista, varsinkin kun kyseessä on ylisukupolvisesta toiminnasta. Luonnonvalinnalla on tässä oikeudenmukaisuudenkin näkökulmasta aivan kohtuuton rooli.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se Jovainin systeemi on kai sitten ”vapaa kasvatus” – tehdään aina se mikä kulloinkin parhaalta tuntuu. Tietenkin järjen käyttö ja soveltaminen on sallittu. Ei menetelmärajat ole ehdottomat kiellot. Paitsi ehkä E. Lähteellä on.

    Gla Gla

    RR: ”GLA:n hyvä tapa hoitaa metsää – missä kontektissa? Kiire ja kiire.”

    Mitä tarkoitat, mihin viittaat metsieni hoidon kiireellä? En kerta kaikkiaan ymmärrä kommenttisi sisältöä.

    ”Jos olen hakkinut metsää ja hakannut sieltä ostohinnan uudistus- ym. kuluineen, niin taloudellinen riskini on olematon. Aika alkaa menettää merkitystään.”

    Ei ajan merkitys muutu. Sinulla on edelleen pääomaa kiinni metsässä ja kannattavuuteen liittyy aika ihan kuten muillakin. Tietysti investoinnit rasittaa kannattavuutta, mutta mekanismi ei poikkea mitenkään.

    ”Luonnonvalinnalla on tässä oikeudenmukaisuudenkin näkökulmasta aivan kohtuuton rooli.”

    Miten luonnonvalinta liittyy verotuksen monimutkaisuuteen?

     

    Visakallo Visakallo

    Mitä monimutkaista nykyisessä metsäverotuksessa on?

    mehtäukko

    ” Jos olen hakkinut metsää ja hakannut sieltä ostohinnan uudistus- ym. kuluineen, niin taloudellinen riskini on olematon. Aika alkaa menettää merkitystään..”

    Gla:n hyviin kysymyksiin vastausta odotellessa lisää: kun olen hankkinut metsiä ja hakannut sieltä ostohinnat uudistus- ym. kuluineen, minun ei tarvitse semminkään kiirehtiä mihinkään. Hoidetut kuviot puskevat puuta, ja ne vuorollaan saavat vaikuttavan hoitotoimenpiteen vuoden-kahden jopa kolmen tarkkuudella. Missä muussa hommelissa on niinkin paljon valtaa ratkaista h-hetki?! Ja ajan merkitys korostuu laatu-ajan lisääntymisenä.

Esillä 10 vastausta, 7,171 - 7,180 (kaikkiaan 9,560)