› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,571 - 7,580 (kaikkiaan 10,113)
1 2 3 … 757 758 759 … 1 010 1 011 1 012

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 26.4.2023, 17:17

    Huomasin , että Mehtäukko-vatula kysyy: mistä olen lainannut evoluutiotekstin.  Pittää vastata.

    No, mie soitin vanhalle kaverille Charles Darwinille, sieltä puhelinvastaaja kertoi englanniksi ( käänsin sen suomeksi ): ” hei, olen parturissa enkä heti voi vastata, jätä viesti niin palaan asiaan myöhemmin, Thanks for your call!”. Mie siinä viestissäni kyselin näitä jk:n-harsinta- ja aukkojuttuja moneltakantilta. Kohta sain tekstiviestin, käännös : Evoluution ymmärtämisellä olisi ollut suuri vaikutus niin sanottuun ”metsänhoitoon”. Sillä on merkitys eritysesti ihmiskunnalle muun muuassa sairauksien tunnistamiseta ja hoidosta, maatalouden kehittämisessä sekä tietokonetekniikassa evoluutioon pohjautuvan evoluutiolaskennan muodossa. Evoluution havainnot ovat vieneet eteenpäin jopa ralliautoilua, monia muita tieteenaloja, kuten biologista antropologiaa sekä evoluutiopsykologiaa, ja yhteiskuntaa kokonaisuudessaan. Evoluutio näyttäisi myös toimivan vastavirtaan, esim. ryzzä ja ryzzän sodankäynti. Best regards C D PS: katso kirjastani Lajiensynty, siinä olen selittänyt evoluution.

    Ennustukset: Boolen algebrassa esittämät tosi ja epätosi väittämät. Tuo nyt nähtävä tapahtunut esimerkiksi aukko on tosi mutta futuurissa oleva ennustus voi olla tosi tai epätosi jollain todennäköisyydellä esim sateenmahdollisuus 60%. Niin, että  ne tulevaisuuden vitsaukset  koittelee  tai ovat hyvinkin tulematta 90% todennäköisyydellä!  Ja väittämää tuhosta ei voi pitää totena.

    mehtäukko 26.4.2023, 18:35

    No nyt sai raatikin käsityksen, mistä monot puristaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.4.2023, 21:09

    Nyt oli Perkolla ainakin tuo loppukappale aika legendaarinen.

    mehtäukko 27.4.2023, 06:38

    Sivun 756 perkon esittämän tekstin osoittautuminenhan tökerösti plagioinniksi, puhkaisi kuplansa. Ei kanna vettyneet siivet ilmassa vaikka kuinka räpiköi…

    Perko 27.4.2023, 10:07

    A J .  Tavallaan legendastahan on kyse.  Bayesin sääntö , a priori ja a posteriori tai ( ennen ja jälkeen). Noita 1600 luvulla keksittyjä havaintoja arvottamalla saadaan ennusteen todennäköisyys.  esim voi laskea räntäsateen todennäköisyyden Vapuksi. Sitä voi kuka tahansa käyttää sillä  IV luokan matikalla. Ei siinä sen kummempaa ole kun laskee vaan vaikka ennusteen  taimikontuholle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.4.2023, 10:52

    Perkolle. Aivan oikein, tuhoille altistavia tekijöitä voidaan tunnistaa. Nykyiset tekoälyt ovat jo sen verran fiksuja että jopa korkean riskin kohdentaminen yksittäiseen metsikköön alkaa tuntua mahdolliselta.

    Perko 27.4.2023, 12:24

    Hirvituho näkyy kertavilkaisulla ja muistista kaivaa kuinka usein taimet on syöty.  Niistä  voi jo laskea kynällä  paperille tuhon todennäköisyys -%:n seuraaville vuosille.     Laskutapa on itsessään helppo mutta toisaalta ovela.  Voi olla turhaa sekin kun eläin  on pyhitetty harrastukselle eikä sitä saa arvostelle. Tuhot ovat minkä ovat!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.5.2023, 10:37

    Jovain:

    Metsänhoidossa hoidon tavat ovat jo valmiiksi päällekkäisiä ja rinnakkaisia. Tuntuisi, että riittäisi jaotus uudistushakkuut, kasvatushakkuut ja erityishakkuut.

    Nykyinen metsälaki tunnistaa nämä. Erikoishakkuiden tekemistä voisi tarkentaa metsänhoidon ohjeissa erilaisille erityiskohteille.

    Ja luokituksessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti metsän uudistumiskykyyn. Uusiutumattomat ja heikosti uusiutuvat metsät tulisi ohjata suosiolla keinollisen uudistamisen piiriin ja jos luontaisia vaihtoehtoja halutaan pitää esillä, niiden vaihtoehto olisi herkästi uudistuvilla ja kasvua ylläpitävillä metsillä. Yksi luokitusvaihtoehto voisi olla esim. uusiutuvat ja vaihtoehtoisesti uusiutumattomat metsät.

    Tämä pitää paikkansa, mutta toisinaan metsässä on vaikea ennustaa kannattaako juuri siinä kohteessa kokeilla luontaista uudistamista. Uudistumiskyvyn merkkejä ovat esimerkiksi taimien olemassaolo ja runsas siementuotanto (männyn tai koivun) siemenpuissa.

    Metsuri motokuski 25.5.2023, 16:22

    Kyllä se ei ole mitenkään vaikea ennustaa uudistuuko metsä luontaisesti vai ei. Tietenkin kaikki riippuu aikajänteestä. Kaikki uudistuu joskus.  Siihen voi mennä toki kymmeniä vuosia.

    Gla Gla 27.5.2023, 05:22

    Ei metsiä voi luokitella helposti ja vaikeasti uusiutuviin. Metsät on jatkuvassa muutoksessa ja se vaikuttaa taimettumisherkkyyteen.

Esillä 10 vastausta, 7,571 - 7,580 (kaikkiaan 10,113)
1 2 3 … 757 758 759 … 1 010 1 011 1 012