Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,581 - 7,590 (kaikkiaan 10,095)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Luonto tahtoo myös omalta osaltaan järjestää yllätyksiä. Näin äskettäin usean hehtaarin kokoisen männyn siemenpuualueen, johon ei käytännössä ollut syntynyt lainkaan männyntaimia, mutta sitä vastoin täysin kattava lehtipuutaimikko, vaikka maapohja ja muut olosuhteet olivat 100% männylle sopivia, eikä lähistöllä näkynyt lainkaan siementäviä koivuja eikä muita lehtipuita. Alueella oli aikaisemmin ollut puhdas männikkö.

    Perko

    Puuki kirjoitti toisaalla, metsää tulee käsitellä hoitotarpeen/myynti mukaan eikä hakkaajan halujen.  Just’ noin!  Puunostajallakin on monenlaisia verukkeita hintaan tehty  joilla  houkutellaan epäedulliseen kauppaan.  Korjuukoneistossa ja menetelmässä on  paljon  korjaamisen tarvetta.  Aikanaan nekin tulevat korjautumaan kun  on pakko keventää kalustoa ja lisätä älyä käsittelyyn.

    suorittava porras suorittava porras

    Jos vähänkin käytetään älyä ,ei kalusto tästä kevene, ei ainakaan jk-metsissä. Järteitä pitää vehkeiden olla jo pelkässä puiden poiminnassa ja ajokonekin sellainen monsteri ,että puuta mahtuu kunnolla kyytiin ,jotta ei tarvitse montaa kertaa samoja piiiitikä ajouria könytä.

    Metsiä toki voi yrittää käsitellä mo:n halujen mukaan ,mutta läheskään aina se ei onnistu. Ketjussa on koko joukko muitakin toimijoita ,joiden vaatimukset on otettava huomioon. Jos ei ole tähän valmis , saattaa jäädä markkinoiden ulkopuolelle metsiensä kanssa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Taimikon voi pilata liialla tiheydellä (vrt. koivun kasvatuskeskustelu). Siksi onkin hämmentävää kun hiilinielujen vuoksi kehotetaan kasvattamaan metsiä paitsi pitempään myös tiheämpinä. Tiheäkasvatus tuo muassaan riskejä, sekä tuotokseen liittyviä että tuhoriskejä. Luonnonvarakeskus voisikin täsmentää, minkälaisiin metsiin tiheyttä voitaisiin lisätä.

    Jos jiikoo kovin yleistyisi, jouduttaisiin vuosittain hakkaamaan isompi pinta-ala saman puumäärän hankkimiseksi. Toisaalta jiikoo-metsän uudistumisen varmistamiseksi se joudutaan hakkaamaan välillä todella harvaksi tai tekemään pienaukkoja. Gla sanoo että uudistuvia ja uudistumattomia metsiä ei voi luokitella. Minäkin uskon että ei ainakaan pysyvästi. Kuitenkin siinä kohtaa kun päätetään metsän käsittelystä, juuri sen hetken arviota voi käyttää hyväksi valinnassa avohakkuun ja jiikoon välillä.

    Jovain

    Tiedä oikein mihin perustuu tuo ”hakkaamaan isompi pinta-ala saman puumäärän hankkimiseksi”. Käsittelyjen välit ovat yleensä siinä 10-20-30 vuotta ja myös jk päättyy usein avovaiheeseen. Samoista puumääristä on kysymys ja puolensa on molemmissa. Kuten sen hetkinen tilanne, joka ei tietenkään ole pysyvä, mutta ei myöskään ole viisasta lähteä uudistamaan jk metsää, jos edellytyksiä ei ole olemassa. Vajaatuottoisuus lisää metsien kasvun taantumaa ja hiilivajetta.

    Rukopiikki

    Tiheänä kasvatus on sitä  että harvennetaan useammin. Puiden laatu elinvoimaisuus ja kestävyys ei siinä kärsi. Maan tuottokyky tule paremmin käyttöön samoin kuin auringonvalo.

    Hyvässä jatkuvan kasvatuksen metsässä ei tarvita koskaan kovempia hakkuita. Se on tasaista poistoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jiikoosta on ilmestynyt uusi opaskirja nimeltään ”Muuttuva metsä”.

    https://www.jatkuvakasvatus.fi/post/uusi-opas-auttaa-alkuun-metsan-jatkuvassa-kasvatuksessa

    Perko

    Korjuuketjun suorittavalla asenne oppimiseen ja kehitykseen on  vanhahtavaa hallintoa.  Evoluutio  ja jatkuvakehitys tulee sitäkin korjaamaan,  €  on hyvä konsultti.  Markkinointiin tulee kiireesti etsiä uutta ilmettä.

    Jk  tuottaa saman saldon euroja rahaa  jopa vähemmällä ajolla  kuin aukonteko kaikkine  jälki rypemisineen, rästeistä puhumattakaan.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Perko on asian liepeillä. Työmoraalinsa kadottanut nykyajan rötvänuoriso ei halua tampata vaikka se kännykkä kädessä saattaisi onnistuakin. Myös luonto kaipaa enemmän pysyvyyttä. Muoti muuttuu, mutta metsissä hitaasti.

    Siirtymat jaksollisesta jk:hon ei aina ole ihan yksinkertaisia. Luulen, että tahtotila lisääntyy vähitellen.

    Ei Kytäjän rapiat 3400 ha ihan keskenään soittelemalla mennyt, tiedän. Suuntaus tuossa oli selkeä, tiedä sitten mitä tulee.

    Martti

    Visakallo Visakallo

    Laakkoset taisivat saada tarpeekseen niistä Kytäjän Natura-alueiden kiistoista?

Esillä 10 vastausta, 7,581 - 7,590 (kaikkiaan 10,095)