› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 861 - 870 (kaikkiaan 9,838)
1 2 3 … 86 87 88 … 982 983 984

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 9.6.2021, 18:47

    Myös Hiroshimassa meni kaikki nuoret  sekä vanhat samanlailla kuin Vesivehmaan jenkassa.  Selvitä siitä syy ja seuraus kun on syöksyvirtaukset aukonlaidassasi ja runtelee temppelihongikkosi. Veikkaan, että  Ranelta syyn kuvaus jää ontuvaksi.

    Metsäukolle sen verran,  kun tietää possessiivisuffiksin niin asia selviää.   Tätä vain harvoin näkee VC: seinäkirjoituksissa.

    Puuki 9.6.2021, 18:59

    Äijän käppänöillä ei ole esittää ensimäsistäkään  faktaa eikä laskelmaa. 

    On toki montakin faktaa ja laskelmaakin olemassa mutta ne ei kelpaa yhdellä äijän kävylle vaikka mikä olisi.

    Laskin esim. toteutetun lehtomaisen kankaan uudistamisen jälkeen kuusikon NNA:ja 3 ja 4 %:n korolla.   Oletuksena oli että myös jk olisi voitu toteuttaa vaikka se olisi ollutkin siinä (kuten monissa muissakin kohteissa taloudelliselta kannalta on) mahdotonta, kun ei ollut valmiina alikasvosta.   Kävi niin että tasaikäinen , laikkumätästetty kuvio ja siirtohyödyn edun  kanssa & jalostetetut  taimet viljellen  oli kannattavampi kuin jk olisi ollut sen opitimitapauksessa samalla kuviolla (olisi ollut erirakenteisuus valmiina) .    Korko % 3 tai 4 on realistinen tällä korkeudella (ja suurimmassa osassa Suomea) ko. kohteessa, suuremmalla korko% :lla laskettaessa ei toimi kuin teoriassa koska luonnon rajoitteet tulee vastaan.  Eikä ylisuuri korko% anna parempaa tulosta euroissa vaan huonomman .  Niistähän on loppupeleissä kyse vaikka %:ja lasketaankin.

    Puuki 9.6.2021, 19:11

    Soille ja turvemaille sopii jk , jos on sille sopivat olosuhteet . Mutta miten jos/kun kunnostusojituksia ei saisi enää tehdä sinne missä niitä tarvittaisiin?  Miten saadaan pohjaveden pinta pysymään oikealla tasolla säätöpadoilla jos ojia ei ole ?  Ei nimittäin pysy norm. sateisina kesinä,  jos harsitaan märkyydestä kärsivä kuvio.   Se kyllä onnistuu uudistaa mutta vaatii heti sen jälkeen kunnostusojituksen , että uudet taimet ei huku .

    Myin erään leimikon väljennyshakkuuseen turvemaalta jossa männyt on kasvaneet hyvin ylispuiksi ja kuuset kituuttavat paljon lyhyempinä.  Harsinta ko.  kohteessa pilaisi metsän kasvun ja tuoton, samoin tavallinen yläharvennus.   Siksi nauhotin miltei kaikki männyt kuviolta jätettäviksi,  että ei tapahdu munausta harvennusvaiheessa, jossa nykytilanteessa ostajalla voi tulla kiusaus hakata yläharvennuksena parhaat tukkipuut sahalle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.6.2021, 19:16

    Tuossa on niitä kumulatiivisia tuottoja ja tappioita. Saa kritisoida, tämä on mainos!

    http://arvometsa.fi/vertailulaskelma-20-vuodeksi

    aegolius 9.6.2021, 19:42

    >Äijän käppänöillä ei ole esittää ensimäsistäkään  faktaa eikä laskelmaa.

    Perko tarkoittaa niitä ”faktoja ja laskelmia”, joista esitin muutama päivä sitten kysymyksen. Vastaamisen Perko jätti välistä ja pesi kätensä. Hän ei vastaa Pukkalan ja Kettusen laskelmista. Hän vain uskoo niihin. Kriittinen ajattelu hiiteen. 😀 Edustamme Perkon kanssa täysin vastakkaisia ajattelutapoja.

    Puuki 9.6.2021, 19:58

    Arvometsä on ominut yläharvennuksen näköjään itselleen vaikka se on ollut yksi harvennustapa varmaan jo ainakin 100 vuoden ajan, kun metsiä on inventoitu Suomessa.  Hyvä kirja metsän kasvatuksen kannattavuudesta kiinnostuneille on esim. Tuottava metsänkasvatus (Hynynen , Valkonen, Rantala) .

    Mutta on se  tottakin että juuri tuoreen kankaan sekametissä jk:kin onnistuu parhaiten kangasmailla, jos olosuhteet muuten  sopii sen käyttöön.    Neuvonta ja valvonta kustantaa aina 300 €/ha.  Saman opin saa ilmatteeksikin jos viitsii vähän perehtyä  asiaan.  Ja sillä rahalla voi ostaa vaikka täydennystaimia jk metsään istutettavaksi.

    Haba Haba 9.6.2021, 19:59

    Omaisuuden suojaan kuuluu myös että metsänomistaja voi tehdä ratkaisuja itse. Ei tarvitse kysyä tai perustella pelleparaatille.

    mehtäukko 9.6.2021, 20:02

    Arvometsän linkissä mainitaan jk:n eri hakkuutoimista ja perään kuinka arvokasvu on sitä ja tuota,- 2020 €.  Miksi Jaksollisen laskelmassa esitetään avohakkuun jälkeen kaikkea mahdollista työtä ja kulua, mutta arvokasvu 20 vuotta = O.?! Avon ennakkoraivaustakaan ei tarvita läheskään aina ja jk:n taimikonhoito esitetään O €uroa.

    Ristiriitaista on epistolat.

    Timppa 9.6.2021, 20:04

    Sinne pohjoiseen Arvometsä joutaakin.  Eipä ollut esittää laskelmaa, jossa hakattava puusto olisi kaksin- tai kolminkertainen.

    Esimerkiksi meillä ei ei ollut viimeisessä uudistushakkuussa taimikkoa kuin 10 %:n osuudella.   Saisi kyllä odottaa metsän kasvua melko kauan.

    Rane 9.6.2021, 20:29

    ”Veikkaan, että  Ranelta syyn kuvaus jää ontuvaksi.”

    Voi olla.Kesäinen ukkosmyrsky.Perko taas missasi pointin-joka ei ole myrsky vaan seuraukset.Eli siirtyminen jaksollisen kasvatuksen menetelmiin.Ensiharvennuksethan eivät edes johtuneet myrskystä vaan yleisestä järkiintymisestä.

Esillä 10 vastausta, 861 - 870 (kaikkiaan 9,838)
1 2 3 … 86 87 88 … 982 983 984