› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 10,089 vastausta, 122 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 881 - 890 (kaikkiaan 10,089)
1 2 3 … 88 89 90 … 1 007 1 008 1 009

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 10.6.2021, 12:49

    Vertailulaskelma pitää tehdä aina ko. todellisen tilanteen mukaisesti.  Silloin jk:n jäävän puuston pääoma tuottaa korkokuluja siihen asti kun seuraava korjuu tehdään.  Samalla tasaikäisessä tapauksessa (päätehakkuussa) tulo  0-vuonna lisääntyy suhteessa jk:n metsään koska myyntipuuta on enemmän ja yksikköhinta on parempi.   Yksinkertaista matematiikkaa se on. Tulojen ja menojen laskenta prolongaamalla (korkoa-korolle laskemalla ) johtaa samaan lopputulokseen kannattavuuseron kannalta kuin NNA:n laskenta.  (Ei samaan euromääräisesti mutta suhteellisen kannattavuuden vertailun kannalta ne on identtiset)    Esittämällä puolittain oikeita (tai jopa vääristeltyjä) laskelmia höynäytetään vähemmän asiaa tuntevia mo:ja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.6.2021, 13:01

    Itse laskisin jäävälle puustolle kasvun tuotoksi enkä kuluksi – samaan tapaan kuin taimikon kasvu on tuottoa toisessa mallissa. Avohakkuusta saadulle rahalle ei vertailussa lasketa korkotuloja, joten ei välttämättä tarvitse metsään jääneille puillekaan laskea korkomenoja. Jos haluaa hifistellä, voi tietenkin laskea noille erotuksen ja miettiä tuottaako raha paremmin jossain muualla kuin metsässä, mutta tämä ei ehkä vaikuta metsänkasvatusmallin valintaan paitsi jos on ammatiltaan ekonomisti.

    Perko 10.6.2021, 13:36

    Ei se metsä lopu ennen kuin tekee aukon. Metsän loppumista on pelätty 200 v mutta olkaa huoletta 300 vuoden kuluttua ne teijänkin loppuun kalutut aukot on täyttä metsää vaikka millä siemenellä kylvätte  ja myrkyttelette.

    Ihan vaan jos ette ole havainneet, tämä keskustelun aiheeksi on laitettu :   Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Niin, jatkuva puunmyynti sopii tähän kuin nyrkkisilmää, sitä se on jk ja parantaa joka kerta tuottavuutta.  Tulos mitataan +euroina eikä menetetyn taimenhinnalla.  Onhan sitä pakko ihannoida entiseen nähden.  Ja miksi siitä ei saa sanoa kuin asia on.

    Aukonhoitoon voisitte pystyttää oman suljetun ringin ettei sivulliset sotke paakkuja vatukosta.

    Näin näille ukon nynneröille ja konsernien trolleille joille laskukone ei sano mitään.  Ja vanhainkotiin vasta vellikupin kassa tuodaan metsätaulukot. Ei haitta siellä on aikaa harjoitella kartiokappaleen  tilavuuksia. Konserni on saanut heistä kaiken,  ja houkuttelee tyttökuvilla uutta verta raivaussahan kahvoihin !

    Lopethelen  pithää valmistatuha iltauisteluun.

    A. J. se  puhelinkuvasta mittaus on kätevä,  mie tein ihe  karvahattumallin. Varmaan on  hyvä sijoitus.

    Rane 10.6.2021, 13:40

    ”sellutuottajat tekee kaikkensa ettei pakollisesta ensiharvennuksesta luovuttaisi. Siinähän se syy on. Kyllä Rane tiesi mutta haluaa vedättää.”

    En todellakaan tiennyt että selluteollisuus pystyy pakottamaan Pukkalan ja Arvometsän tekemään ensiharvennukset vastoin heidän tahtoaan.Voi tosiaan olla että kovempiin kalloihin viisaus on taottava vähän isommalla moskalla.

    suorittava porras suorittava porras 10.6.2021, 14:17

    Jk-porukka syyttää usein hankkeensa epätyydyttävästä toteutuksesta koneen kuljettajien heikkoa ammattitaitoa. Tämä on osittain totta . Kukaan ei laita parhaita kuskejaan mainettaan pilaamaan toivottomalle työmaalle. Osaavimmat pidetään hommissa ,joissa heistä on eniten hyötyä .

    On vain sääli ,että jatkuvaan kasvatukseen hirttäytyneet eivät saa silmiään auki huomatakseen parempiakin menetelmiä olevan olemassa. 700:aa mottia/ha 70 vuoteen ei jatkuvan kasvatuksen kohteilta oteta . Tuskin päästään edes puoleen. Rationaalisista ja tuottavista menetelmistä ei osata nähdä edes unta.

    PS. Siimat on kireällä täälläkin iltapuolellea.

    Puuki 10.6.2021, 14:35

    NNA:lla lasketaan nettotulojen nykyarvoja diskonttaamalla tulot ja menot nykyhetkeen. Prolongaamalla sama tehdään toisin päin. Siksi niin jk:n jätetyn puuston tulo kuin tasaikäisen taimikon kasvatuksen tulot realisoituu vasta kussakin (1.harv, 2.harv jne) korjuuvaiheessa. Menot lasketaan korkoineen tulon saamishetkeen asti => tappiota jk:n puiden kasvun odottelu tuottaa puupääoman laskentakorko%;n mukaan.    Jos tasaik.-nettotulo on ollut suurempi.    Voidaan esim. verrata kasvatustapojen eur.määräistä erotusta kiertoaikana.    Kun tehdään ensin  päätehakkuuikäiseen metsään aukko,niin sen tulosta vähennetään kulut (uudistuskulut ja th:t), jää nettotulo  .   0-vuoden nettotulosta vähennetään saman kohteen jk:n nettotulo, saadaan erotus alkuvaiheessa . Sille erotukselle lasketaan korkoa seur. korjuuseen asti molemmissa tapauksissa , sen jälkeen taas erotukselle (jomman kumman eduksi)  korko 2. korjuuseen mennessä jne..

    Perko 11.6.2021, 09:41

    Puukin kaavoista tulee mieleen tšekkiläisen Jaroslav Hašekin; Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa. Hän kertoi laskukaavan saksalaiselle vääpelille, pitkä selitys seitsemän numeron luvusta joka piti auttaa sen muistamista. Hyvin meni muistikaava lopuksi Svejk sanoi, kun keskellä on nolla, nollahan ei merkitse mitään ja se voidaan pyyhkiä pois. Niin pyyhkiytyi vääpeliltä numerot päästä. On tuo Puuki melkoinen selittäjä. Miulle kävi kuin vääpelille.

    No, ihan toinen juttu. Puuki luottaa edelleen pysähtyneisyyden tekijöihin  ( UKK ja brezneviläisyyten ) ja olettaa kaiken pysyvän ennallaan.  Jatkuvapeitteinen metsä mahdollistaa sopeutumista nopeammin tulevaisuuteen kuin vanha tönkkösuolattu systeemi.   Puun kasvun loppuvaiheeseen sopii paremmin  jos käyttäisit laskuissasi interpolointia.  Toinen virhe on käyttää virtaustuotannossa nollaa nopeuden kuvaajana, tosin sekin sopii tasapäiseen systeemiin 40 – 50 vuodeksi. Miulle riittää nuokin kuvaukset mutta jos joku teidän mainitsema noviisi näkee niin saa harhatietoa aika pahasti..

    Jytky iski uistimeen, pamahti siima poikki. Sinne meni sekin kuin molokin kitaan !

    Puuki 11.6.2021, 09:52

    Perko selittää puutaheinää, kun ei tajunnut ollenkaan vaikka kerroin rautalankamallilla vääntäen miten kannattavuuslaskelmia tehdään oikeasti.   Nolla tarkoittaa aloitusvuotta ; metsä hakataan sinä vuonna.  Nollan jälkeen tulee vuosi 1 , 2, 3,  jne.  Joinakin vuosina kuviolle tulee menoja ja joinakin tuloja . Vuosien mittaan pitää laskea molemmille (tuloille ja menoille ) korkoa.  Ei tietysti sovi lopputulokset pirtaan, jos on fiksoitunut vain yhteen metsän kasvatustapaan eikä voi myöntää tosiasioita sen takia.

    Panu Panu 11.6.2021, 10:46

    Puukin laskelma perustuu kassavirtaan eikä tuottoon. Taimikon/JK-hakatun metsän arvo nousee vuosina 1,2,3 jne. Se arvonnousu on tuottoa, kassavirtaa tulee hakkuissa ja maan myynnissä. Tuottoa pitää verrata sijoitettuun (sitoutuneeseen) pääomaan. Tästä saadaan tuotto% jokaiselle vuodelle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.6.2021, 10:56

    Panu esitti aivan minun ajatukseni, mutta en osannut laittaa sanoiksi!

    Tähän liittyy myös se kysymys miten metsätilan ostotilanteessa pitää laskea tuotto. Jos lasketaan vain tulevat tulot ja menot, niihin tavallaan sisältyy puuston kasvukin, mutta vaikka ei tee hakkuita, tila tuottaa silti puuston kasvun muodossa. Riittäisikö siis ostotilanteessa että osaa ennustaa puuston kasvun ja vertaa sitä tilan ostohintaan? Menot kuten hoitokulut ja verot voisi vähentää keskimääräisinä.

    Toinen mitä en ymmärrä kannattavuuslaskennassa on se miten hakkuiden aiheuttama tilan arvon pieneneminen huomioidaan. No meni vähän ohi otsikosta. Tilanne poikkeaa huomattavasti vaikka asuntosijoituksesta jossa pääoma periaatteessa aina säilyy.

    Perko: jos esittäisit esimerkkilaskelman jossa osoitat meidän olevan väärässä, niin päästään keskustelussa eteenpäin.

Esillä 10 vastausta, 881 - 890 (kaikkiaan 10,089)
1 2 3 … 88 89 90 … 1 007 1 008 1 009