Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 9,931)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    RR: ”Puuntuotos on eri asia kuin kannttavuus ja kun tähän vielä lisätään luonnon monimuotoisuustavoitteet…”

    Monimuotoisuustavoitteet onkin tässä yhteydessä erityisen kiinnostava keskustelun aihe.

    Kun puhutaan monimuotoisesta metsästä, yleensä siihen yhdistetään mm. sekapuusto, erirakenteisuus, vanhat metsät ja lahopuu. Toiseksi viimeinen ei ole mahdollista talousmetsässä, ainoastaan suojelukohteessa. Viimeinen ei ole millään tavalla sidottu metsänkasvatusmenetelmään, koska kaikissa menetelmissä voi joko jättää lahopuuta tai putsata kaikki viimeistä risua myöten pois. Tuolta osin siis tasapeli.

    Jatkuvasta kasvatuksesta puhuttaessa ymmärrän menetelmän sellaisena, jossa metsä pysyy jatkuvasti peitteisenä ilman avointa vaihetta. Loivemmissa tulkinnoissa on siemenpuuhakkuu tulkittu jk:ksi, mutta itse en sitä jk:na pidä, koska 20..100 puuta hehtaarilla ei ole peitteinen, eikä varsinkaan enää siemenpuiden poiston jälkeen. Sehän on tasarakenteinen taimikko eli kouluesimerkki jaksollisen kasvatuksen tuloksesta.

    Kun jätetään karuimmat mäntykankaat tarkastelusta ja mietitään suomalaisen luonnon toimintaa, erirakenteisessa kohteessa vain kuusi uudistuu ja sekin vain valopuiden alle tai sekametsässä. Tuloksena on siis yhden puulajin metsä, jossa kuusettumisen seurauksena taimettuminen ja taimien kasvu hidastuu tasolle, jossa ei millään kustannusrakenteella tai korkokannalla voida puhua talousmetsästä. Toki puusto säilyy pitkään erirakenteisena, koska alle jääneet yksilöt eivät hakkuukelpoiseksi järkevässä ajassa kasva. Mutta millään mittarilla arvioituna tällainen ei myöskään voi olla monimuotoisuuden kannalta erityisen hyvä lopputulos. Toki jaksollisiakin metsiä voi hoitaa monimuotoisuuden kannalta huonosti, mutta silloin kyse ei ole menetelmästä, vaan sen toteutuksesta, eikä menetelmän vaihto korjaa huonoa toteutusta.

    Voitko siis Reima tarkentaa, mitä oikeastaan tarkoitit monimuotoisuuskommentillasi?

    Mitä Reima sinulle tulee mieleen näistä kuvista?

    Jovain

    Eiköhän jatkuvan ja jaksottaisen metsänkasvatuksen rajakohta, jos se yleensä on tarpeen määritellä, ole avohakkuussa. Metsän kasvattamisen päättäminen nollatilanteeseen ja siitä jatkaminen jaksottaisen hoidon keinoin viljelemällä.

    Tuskin on tarpeen väittää, että nollatilanteesta lähtien taimi tuottaa tukkia heti kasvuun lähdettyään. Yleensä siihen menee kasvupaikasta riippuen 30-60 vuotta. Sen sijaan jatkuvassa tukin tuotto jatkuu välittömästi ja sitä tuottoa kannattaa jatkaa, ei kuitenkaan loputtomiin.

    Voihan se tukin tuotto peitteisessä vaihtoehdossa olla kolminkertainen. Tiedä sitten miten oli määritelty, mutta tuskin kuitukokoisen metsän päättäminen on kannattavaa sekään. Niitä näkee ja uudistetaan jopa siemenpuilla. Ennen aikaan esim. kävyn keruu ensiharvennus metsistä oli kiellettyä.

    aegolius

    Ensimmäisestä virkkeestä olen samaa mieltä.

    Taimi tuottaa tukkia jaksollisessa ehkä tuossa 30-60 vuodessa, mutta eihän se nyt hyvänen aika heti synnyttyään ole tukkikoossa jatkuvassa kasvatuksessakaan? Jk:ssa se vie ehkä 40-80 vuotta suuremmasta varjostuksesta johtuen.

    >Voihan se tukin tuotto peitteisessä vaihtoehdossa olla kolminkertainen.

    Tämä heitto on niin höpöhöpöä ettei tarvitsisi edes kommentoida. Jokaisesta jk:n hakkuusta sama tukkimäärä kiintoina kuin jaksollisen päätehakkuusta? Herätys nyt! Tukin tuotto voi olla myös pienempi kuin jaksollisessa, koska… monta tunnettua syytä. Vain jk:n hakkuiden tukkiOSUUS on suurempi. Puumäärät ovat pienempiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain toiveikkaasti ennustelee että jatkuva malli tuottaa enemmän tukkia, mutta käytännössä näin ei todennäköisesti käy, vaan jaksollisen mallin parempi kokonaiskasvu johtanee myös suurempaan tukin kokonaistuotokseeen. Suhteellisesti tukin määrä voi olla suurempi jatkuvassa mallissa, mutta korvaako se epävarmuudet ja huolet? Kun valitsee jatkuvapeitteisyyden, saa kyllä kustannussäästöjä, mutta vastapainoksi uudistumisen epävarmuuden. Tuhojakin tulee, mutta niitä tulee jaksollisen mallinkin metsään.

    Rajakohdassa eli avohakkuussa on mahdollista lähteä kehittämään tuoreen kankaan tai sitä rehevämmän kasvupaikan metsikköä joko jaksolliseen tai jatkuvaan malliin. Jos pyritään jatkuvaan malliin, varhaishoito ja taimikonhoito tehtäisiin varmaan muuten normaaliin tapaan (?), mutta lehtipuuta ja mäntyä voisi jättää normaalia enemmän, jotta turvataan jatkossa valoilmasto ja kuusen uudistuminen. Harvennuksissa säilytetään erirakenteisuus ja erilajisuus.

    Toinen käyttöalue olisivat herkästi taimettuvat suometsät, erityisesti kuusta ja hieskoivua kasvavat korvet. Lisäksi erityiskohteet, jotka halutaan pitää maiseman tai vesiensuojelun takia peitteisinä, kuten ranta-alueet ja virkistysmetsät. Yksi jatkuvapeitteisen mallin käyttökohde, jota voisi lisätä, olisivat ns. ekologiset käytävät, joita pitkin eliöt voivat siirtyä paikasta toiseen. Tietenkin myös normaalit talousmetsät niillä metsänomistajilla, jotka syystä tai toisesta karsastavat avohakkuita.

    Eikös nuo riittäne, ja jos ei riitä, on vielä prof. Pukkalan ”vapaa kasvatus”.

    Puuki

    Jk:n mainosten mukainen parempi (nopeammin realisoitavissa oleva)  arvokasvu voidaan saavuttaa tasaikäisen metsän yläharvennuksella.  Se laittaa kannattavuusvertailujen käppyrät useimmiten erinäköisiksi kuin esim. A-metsän esityksissä.    Muutenkin ne jk:n parastuotto- väittämät perustuu oletuksiin jotka on käytännössä olemassa vain harvoin.

    Käytännössä jk kiertoaikana lähestyy norm. tasikäisen metsän kasvatusmallia viimeistään siinä vaiheessa, kun liika kuusettuminen happamine karikkeineen alkaa estää  alikasvoksesta uudistumista.  Silloin pitää tehdä yl. päätehakkuu ja maaperän käsittelyä jotta uudistuminen on mahdollista.   Sen jälkeen myöhemmin kun sekametsärakenne on  palautunut voi ehkä taas alkaa  jk:n metsän kasvatusta harkita uudestaan (seuraava omistaja sukupolvi) .     Kangasmailla jk:n onnistumistod.näk. on paras tuoreilla kankailla, jos on valmiiksi sekametsärakennetta olemassa.  Muilla kasvupaikoilla kannattaa keskittyä muihin kasvatusmenetelmiin , jos on aikomus kasvattaa metsää myös talousmielessä eikä esim. vain maisemametsänä.

    aegolius

    >Eiköhän jatkuvan ja jaksottaisen metsänkasvatuksen rajakohta, jos se yleensä on tarpeen määritellä, ole avohakkuussa.

    Tarpeen olisi myös määritellä, että jatkuvan kasvatuksen metsää ei koskaan täydennysistuteta eikä syntynyttä tiheääkään kuusentaimikkoa saa harventaa. En ole näiden toimenpiteiden kustannuksia nähnyt vielä yhdessäkään jk:n kannattavuuslaskelmassa, joten ne lienevät menetelmästä poissuljettuja.

    Puuki

    Tein muutama vuosi sitten kokeeksi jk:n hakkuun jossa tuli alkuun kustannuksia : alikasvostaimikon harvennus n. 100 € /ha ja täydennysistutus kuusella n. 200 € /ha.   Kasvamaan jätetyn puuston kantoraha-arvo oli suht. pieni n. 400 € .  Lisäkustannuksena vähän pienempi kantorahatulo ylispuiden hakkuusta n. 360 €/ha.   Eli alkuun tuli kuluja n. 1060 €/ha.     Sitä voi verrata esim. äestys-kylvö ketjuun jonka kulut olisi olleet n. 550 €/ha.   Erotuksen kasvu olisi n. 1360 €  25 v:n päästä (4%:n korko) jolloin olisi tod. näk. seuraava harv.aika .  Th-kulujen erotus pitää vähentää n. 340 € /25 v. )  –>  1360 – 340 € = 1020 € .     Seuraavaksi arvioidaan 1. harv. tilannetta : jk:n metsän tuotto pitäisi olla siis n. 1020 €/ha parempi jotta siinä vaiheessa olis ”tasapeli”.  30 €/m³ keskikantohinnalla puuta pitäisi olla n. 34 mottia 1020 € :n saamiseksi kasaan (tukki/kuitu 4/6) .   Siihen tuloon lisäksi tasaikäsen männikön tuotto, joka olisi n. 600 € /ha.  Eli jk:n metsän korjuutulo pitäisi olla n. 1620€/ha (= 54 mottia/ha) jotta lopputulos olisi 1 harv. vaiheessa ~ sama.   Se olisi mahdollisuuksien rajoissa, mutta jatko onkin sitten  tod. näk. viljelymännikön eduksi koska paras ha-kasvu ja -tuotto olisi männikössä juuri tuloillaan.  Toisaalta istutettujen kuusten kasvu on pieni arvoitus , miten hyvin ne tuottaa tulevaisuudessa tukkipuuta.

    mehtäukko

    Jovain sivulla 90…”Arvometsän taulukko on hyvinkin suuntaa antava ja kertoo siitä mistä tässä on kysymys. Jaksottainen tuottaa massaa 30-60 vuotta ja jk:n  arvokasvu vastaavasti tukkia ja tuottoa euroina.

    Jovain edellä:…”Tuskin on tarpeen väittää, että nollatilanteesta lähtien taimi tuottaa tukkia heti kasvuun lähdettyään. Yleensä siihen menee kasvupaikasta riippuen 30-60 vuotta. Sen sijaan jatkuvassa tukin tuotto jatkuu välittömästi ja sitä tuottoa kannattaa jatkaa, ei kuitenkaan loputtomiin…”

    Eikö tuosta lukija jo näe, että Jovainin sytytys pätkii juhlallisesti. Vastauksia kerroin aikoja sitten, mutta ei niihin löydy vastinetta. Lotrauksia kyllä.

    Taviokuurna

    Pukkala näkyy esitelmöineen Ruotsissa Kuninkaallisessa tiedeakatemiassa (Kungliga vetenskapsakademin) jatkuvan kasvatuksen autuudesta. Ekosysteemipalvelutkin pelittävät jk:ssa jatkuvasti vailla katkoja//vrt. avohakkuu–viljely. ”Järeämpää laadukasta tukkia, paremmat tulot metsänomistajalle”, Pukkala kehui ja näytti samalla kuvaa omasta jk-metsästänsä. Luojan kiitos paikalla oli myös Ruotsin metsäntutkimuksen eli Skogforskin edustaja, joka arveli jk:n sopivan 5–15 %:lle metsämaista.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Arvuuttelun varaan jää, kumman puolelle ”suuren yleisön” sympatiat isossa kuvassa jää vuosina 2021-2031 ja siitä eteenpäin. Kerttu tekee metsissään avohakkuitaKIN, siitä ei ole nyt kysymys. Kysymys on sen sijaan sopeutumisesta tulevaan vs. Impivaara. Tätä palstaa lukiessa ei mene pitkään kun huomaa, kumman linjan maalaisliittolaiset ovat valinneet. Kaikki kunnia oikeutetuille valinnoille, vapaa maa.

    Yksisilmäisimmät ovat uhanneet rikosilmoituksella kun joku oli jk:sta kirjoittanut lehteen ja sävy oli ollut jk:lle myönteinen. Vastakkainasettelun aika ei totisesti ole ohi, mutta on siinä silti jotain outoa.

    ♥ Kerttu

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 9,931)