Keskustelut Metsänomistus Kannattaako metsätalous?

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 529)
  • Kannattaako metsätalous?

    Merkitty: 

    Valmistelen juttua metsätalouden kannattavuudesta ja sen tiimoilta olisin utelias kuulemaan, miten te palstalaiset mittaatte tai arvioitte oman metsätaloutenne kannattavuutta.

    Entä kuinka kannattavaksi koette metsätaloutenne. Millä keinoilla pyritte parantamaan puuntuotannon kannattavuutta – vai onko kannattavuus edes tärkeää. Muistan nähneeni täällä kommentin, jossa kannattavuuden vaatimusta ei pidetty erityisen tärkeänä.

    Riikilän Mikko

  • derHorst

    Riikilän olisi ollut hyvä avata, mitä tarkoittaa kannattavuudella. Itselleni se on tuottoa sijoitetulle pääomalle / rahalle. Joillekin näyttää olevan enemmän kyse työtulojen saamisesta. Se ei varsinaisesti kannattavuutta ole, jos omaa työtä ei hinnoitella mitenkään. Mutta kukin tyylillään ja tarpeidensa mukaan.

    Jätkä

    ”Oma työhän on ilmaista” – ainakin jos uskomme Tolloa ja Jeessiä.

    Tolopainen

    Vai ilmaista, juuri tuli metsäkeskukselta tili oman metsänhoidosta.

    Uusmetsäläinen

    Onpa ollut mielenkiintoinen ja polveileva keskustelu metsänomistuksen kannattavuudesta.

    Der Horst kaipasi kannattavuuden määritelmää. Yritystaloudessa ja niin varmaan metsätaloudessakin kannattavuuden käsite on omistajalle  tuleva liiketoiminnan tappio tai voitto. Kansantaloudessa kannattavuus ymmärretään vähän laajemmin hankkeiden yhteiskunnallisen kustannus-hyötyanalyysin avulla.

    Itse olen omassa metsäpuuhassani ”mututuntumalla” asettanut  sijoitetun pääoman keskimääräiseksi vuotuiseksi tuottotavoitteeksi 4-5  prosenttia kuten derHorstkin  näkyi asettaneen 5 prosenttia.  Myös niiden tutkimusten mukaan, jotka olen huomannut aiheesta tehdyiksi tavoite näyttää pitkällä ajalla jopa realistiselta.

    Muihin sijoituskohteisiin verrattuna metsä ei pitkällä ajalla ole suhteellisen vähäriskisenä  mitenkään huono.  Metsällä on moniin muihin sijoituskohteisiin verrattuna erinomainen luontainen etu: se kasvaa jatkuvasti ainakin 70 vuotta.

    Tuota kannattavuutta voi sitten aika lailla varioida metsänomistajan  omien toimien avulla, mutta eniten siihen näyttää vaikuttavan kantohintojen vaihtelu. Kannattavuutta voi kohentaa parillakin prosenttiyksiköllä myymällä puuta oikeaan aikaan eli puun hinnan ollessa huipussaan – esimerkiksi lokakuussa 2007.  – Spekulantit pärjäävät tässäkin taloudenpidossa.

    Keskustelussa näytti olleen muutamia, jotka laskivat hyvin tarkasti noita pääoman tuottolukuja(IRR). Vaikka osaisinkin, niin sitä en rupea tekemään. Siinähän menee ilo koko puuhasta ja tulee vielä paha mieli liiallisesta näennäistarkkuudesta.

    Mutta onhan siinä omassa metsässä paljon muutakin hyötyä ja iloa kuin eurot. Ehkä tuollainen laajempi kustannus-hyötyanalyysi olisi metsätaloudessakin paikallaan vaikkapa vain metsänhoidon terveysvaikutusten huomioonotto.  Hyötynä voi pitää ilmaista kuntosalia ja kustannuksena moottorisahavammojen hoitoa.

     

     

     

    derHorst

    Uusmetsäläiseltä ihan hyvää tekstiä. Toki kannattavuudessa liiketoiminnan voitto tai tappio pitää suhteuttaa sidottuun pääomaan. Metsätaloudessa oleellista on lisäksi tulojen ajallinen realisoituminen ja laskentakorko piiitkän kiertoajan takia.

    Tuota metsätalouden vähäriskisyyttä olen miettinyt. Jos tarkastellaan esim. kuusikuitua, niin onko se vähäriskistä taloudellisessa mielessä? Parissa vuosikymmenessä nimellinen hinta on puolittunut reaalisesta puhumattakaan. Muilla kuiduilla ja koivutukilla suunta sama, kuusitukilla menee vähän paremmin.

    Hintapiikeistä olen samaa mieltä. 2007 piikissä olisi kannattanut myydä kaikki irtoava tukkipuu koosta ja iästä riippumatta. Itse en tätä silloin tajunnut kuin parin sadan motin edestä eikä sekään kovimpaan piikkiin osunut.

    Jean S

    Oma työ ei ole ilmaista. Mutta jos tosiaan on jotain muuta työtä, josta tulee ansiotuloja enemmän kuin 3000/kk, niin silloin metsätalouteen on useimmiten verotuksellisesti kannattavaa tehdä esim. raivaussahatöitä tai lannoitteen levitystä. Palkka näistä töistä kun tulee verotettavaksi pääomatulon verokannalla oli se sitten puun myyntituloja tai osana metsätilan luovutusvoittoa. Vaikka oman metsätyön tuntipalkka on usein tosiasiassa huonokin, se kuitenkin kasvaa metsässä korkoa korolle samaan tapaan kuin pääministerin rahat vakuutuskuoren sisällä, eli metsän vuotuista kasvua ja omistamista ei juuri tällä hetkellä veroteta.

    Oma ongelmansa on tosiaan se, että puun reaalihinta on jatkuvassa laskussa. Pitäisi ehkä pohdiskella, miten pitkään lasku voi jatkua ja mikä sitä käytännössä rajaa. Puun tuottaminen lienee nopeampaa jossain etelämpänä.

    Jovain

    Vielä tällä hetkelläkin on mahdollista tehdä merkittävää tiliä metsää ostamalla ja metsää myymällä. Lieneekö tuolla kuitenkaan mitään tekemistä sen kanssa, mitä metsätalous tuottaa. Niin kuin ei silläkään, kun ohjataan metsätalouden tuotot yhteiskunnan haltuun ja käyttöön. Harjoitetaan laajaa bisnestoimintaa tai teollisuus ohjaa metsävarojen käytön omien tavoitteidensa mukaisesti. Kertoo kyllä siitä valtavasta potentiaalista, joka metsätaloudessa on, mutta ei varsinaisesti metsätalouden tuotosta.

    Saahan metsätalouskin osansa, mutta se osa ei missään tapauksessa ole paljoa. Jäljelle jäävää tuottavaa metsää pidetään kyllä uhrausten arvoisena, ja sitähän se onkin, mutta voidaan sitä pitää myös eräänlaisena jäänteenä (raatona), joka menettelytapa ja kustannuspaineissa ottaa iskut vastaan ja maksaa kustannukset. Olkoon vaikka ylläpitokustannukset ja mistäpä niitä muualta otetaan kuin puun hinnasta ja pelinvaran loputtua puuntuottajan pussista.

    Jovain

    Ketjusta onko tämä normaalia puukaupassa?

    Tolopainen: Ei tunnu haittaavan montaa muutakaan, jotka tekevät pystykauppaa. Ei tunnu haittaavan hankintaedun menettäminen, vaikka se tekee tulonsiirtoina satoja miljoonia euroja vuodessa. Ei myöskään korjuun menettäminen pystykaupassa, jonka vaikutus on miljardi luokkaa vuodessa. Kuin sekään, että metsänomistajat ovat tulleet sulkeneeksi itsensä korjuun ulkopuolelle, tai menettäneet summan puun hinnasta, jota voidaan vain arvailla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Arvaan, että summa on melko pieni, koska alalle ei ole siirtynyt runsain joukoin esimerkiksi maatalousyrittäjiä, jotka kamppailevat oikeissa kannattavuusongelmissa. Juuri tänään oli yksi Hesarin mielipide sikayrittäjästä, jolla on miljoona velkaa ja puoli miljoonaa omaisuutta, nyt katovuonna konkurssiuhka pääällä.

    mehtäukko

    Tässä yhteydessä voidaan tied.välineistä saatua uutisvirtaa seuraten todeta se tosi-asia, että EY-ajasta alkanut ja neuvontajärjestöjen katteettomilla laskelmilla yllyttämä tilojen suurennushuuma siirtyy tapaus kerrallaan kuilun partaalle.

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 529)