Keskustelut Metsänomistus Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 544)
  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

  • mehtäukko

    Verotus on yhteiskunnan toiminnan kannalta jotensakin välttämätöntä. Norja vaurastui öljy-ja kaasuvaroillaan. Suomessa esim. Kemira myytiin pilkkahinnalla Norjalle. Kaivokset tuottavat ulkomaisille sijoittajille… jne. Ja virheet vain jatkuvat. Uusiutuvat, esim puu ja turve olisi saatava jalostettua extratuotteiksi, joilla vaurastuminen mahdollistuisi. Yletön verottaminen tappaa yritteliäisyyden.

     

    MaalaisSeppo

    Kaikkihan täällä on kallista ja erityisesti kotimaiset, työkustannuksia paljon sisältävät tuotteet, jos niitä edes on. Hyvä esimerkki on vanerintuotanto. Viilun tuotannon tekevät suurelta osin koneet. Siitä eteenpäin prosessi on työvoimavaltaista. Siispä järkevää on tehdä viilu täällä ja loppu esim Virossa.

    Kilpailuyhteiskunnassa eurot pitää kotiuttaa monella tapaa. Toiset ostaa kovalla hinnalla metsää ja joutuvat näyttämään lyhyellä tähtäimellä hyvää tulosta aikaistamalla hakkuita.

    Ei Suomi sentään ole kovakaan kilpailuyhteiskunta. Thaimaa on paljon pidemmällä. Hesalaiset eivät pääse Lappiin hilloja poimiin, kun ei ole autoa. Ei thaimaalaisillakaan ole, tulevat silti sieltä asti lentolaitteella Lappiin töihin.

    Rane

    Verotus on liian alhainen koska sillä pitäisi pystyä maksamaan valtion ja kuntien korkeat (alati kohoavat) palkkakustannukset.

    Puuki

    Suomessa ei arvosteta esmes puun käyttöä tarpeeksi.  Se on nykyään varsinkin tulossa entistä tärkeämmäksi mm. lääkeaineiden tuotannossa ja muutenkin korvaamaan haitallisia muovituotteita.

    Muualla tyvitukkejankin osataan arvostaa erilailla.  USA:ssa (tai Kanadan puolella) metsän harventajat löysi yhden hitaasti kasvaneen n. 2 kuution kontortamännyn ja olivat innoissaan , kertoivat saavansa  sen tukkiosuudesta n. 800 $ .  Yhdestä puusta paljon paremmin kuin koko päivän keskipalkka 2 ukolle.

    Verot nousee jo ensi kuussa, kun polttoaineveroa lisätään.   Monissa E-Euoroopan maissa veroja maksellaan paljon huonommin kuin täällä.   Italiassa kauppaa käyvä suomalainen yrittäjä kertoi, että siellä aina ihmettelevät kun hän kysyy kuittia, että mihin sitä tarvitsee ?  Täällä kuitenkin  kuittien kirjoitus kuuluu normaaliin kaupankäyntiin eikä se ole mikään ”erikoinen vanha tapa” .   Velkojen yhteisrahoitus ei tule onnistumaan kunnolla , kun kulttuurit on liian erilaisia ja maiden taloudet on ihan eri leveleillä. Sosialismia/kommunismia kokeiltiin jo mm. NL:ssa eikä se pelittänyt.  Aina löytyy eliitti tms. porukka joka korjaa potin tavalla tai toisella.  Kun yksilöitä ja mm. pienyritystoimintaa ei arvosteta riittävästi alkaa yleensä talouden ongelmat lisääntyä.

     

    Nuakka

    Kymmeniä vuosia on menty suunnilleen samalla taktiikalla mitä verotukseen ja työmarkkinapolitiikkaan tulee. Tulokset , no ei vielä olla vararikossa mutta pahalta näyttää. Valtionvelkaa ei todennäköisesti pystytä koskaan lyhentämään, toivotaan että vasemmisto on oikeassa sanoessaan ettei valtionvelkoja maksa kukaan muukaan. Kuntatalous saattaa olla romahtamassa, kunhan koronan takia romahtavat verotulot alkavat purra täysillä. Eikö nyt olisi aika kokeilla aivan uusia aseita, kovia veronalennuksia maahan tuleville yrityksille, työvoiman joustavampaa palkkausta, kuntien palvelutuotannon yksityistämistä. Keinojen pitää olla kovia, ei meidän työn tuottavuus parane tyhy-päiviä lisäämällä. Kaikenlaista ahkeruutta pitää lisätä, hyvä alku tämä keskustelu eläkeläisten töissäkäynnin verotuksesta. Tällaisen maailmanlaajuisen kriisin hetkellä on uhkien lisäksi paljon mahdollisuuksia tuulettaa vanhoja ajatuksia. Jopa suomalaisten eristyneisyys ja epäsosiaalisuus ovat nyt vahvuuksia jotka voisi tuotteistaa.

    MaalaisSeppo

    Verotuksen kireyteen on vaikea ottaa kantaa. Todennäköisesti ei ole optimikohdassaan. Emme tiedä, nostaisiko verojen nosto verokertymää vai laskisiko.

    Ilmeisesti veroa maksavien kansalaisten määrä vähenee koko ajan. Eli se joukko, joka saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa veroja lisääntyy. Tämä kehitys on jo niin pitkällä, että lainaa on otettava kiihtyvään tahtiin. Järkevää olisi myydä metsä metsärahastolle ja muuttaa Viroon. Siellä ostaisi hyvän matkailuauton, jolla reissaisi Suomessa vaikka Lapin hillasoilla. Samalla naureskelisi Suomen touhuille. Halpaa viinaa toisi tuliaisiksi.

    metsänkasvattaja

    eu  suuri  ongelma  on   epäyhteneväinen   verotus  joka   tulevaisuudessa   vain   pahenee  hyvin  talouttaan  hoitavat  ajautuvat  suuriin ongelmiin pelastaessaan  ” rötösmaita”  ja  nämä  maat  kun  ovat   sen keksineet  niin  vaikea  sitä  on muuttaa  kun  vaihtoehto on   paljon  huonompi   joko  ero  eu tai  verojen   parempi  kerääminen ja  valvonta

    Tolopainen

    Lakkoja poimimalla kuukauden ammattipoimija ansaitsee yli 10k€. Sehän on kolme kertaa enemmän kuin keskimääräisen 30ha metsäpalstan tuotto.

    Kurki

    <<< Kurki voi huoletta kurkata UPM:n ja muidenkin isojen taseita.<<<

    Tällainen tilanne oli vuonna 2010, johon päädyttiin 2000-luvulla kilpailijamiata korkeammilla palkankorotuksilla samaan aikaan, kun metsäteollisuuden laskutusvaluutta  dollari heikentyy 0,85:sta 1,6 dollariin euroon nähden. Tosin dollarihinnatkin nousivat, mutta pommi oli taas viritetty kuten Holkerin hallituksen aikana 40% palkankortuksilla nejässä vuodessa (Saksassa alle 10% samaan aikaan) ja ulkomaan velalla, joka lähes 2-kertaistui markan devalvoituessa 40% ja saatiin 600 000 työtöntä ja tuon laman hinnaksi tuli Suomen yhden vuoden BKT. (Voi olla, että kaikki eivät ymmärrä mitä devalvaatiolla tarkoitetaan ja sanotaan se tässä nyt: Devalvaatiolla motätöidään kilpailijamaita korkeammat palkankorotukset ja lasketaan palkkataso kilpailijamaiden tasolle eli palautetaan hintakilpailukyky, jota  Beljakovilainen ay-liike aina vielä jyrkästi vastusti.) Finanssikriisi sitten romahdutti hinnat ja näin oltiin tilanteessa, että palkkakustannuksia on laskettava 30% tai vaihtoehtona on konkurssi (Metsäliitto taisi olla lähimpämä).

    Metsäteollisuuden työvoima ei ole kustannuksiltaan kilpailukykyistä, Tilanteen vakavuuden korostamiseksi Metsäteollisuus ry on päättänyt kolmen vuorokauden työsulusta paperi-, kartonki- ja selluteollisuudessa. Työsululla pyritään vauhdittamaan neuvotteluja kohti sopimusratkaisua, joka parantaa kustannuskilpailukykyä. Takamatkaa on vähintään 30%.

    Metsäteollisuus hävisi tuon yrityksen korjata palkkakustannuksia alaspäin ja saatiin 20 000 metsäteollisuuden työtöntä. Kokonaisia metsäteollisuuspaikkakuntia laitettiin kiinni.

    Ja ihmisille kerrotiin irtisanomisten syyksi ahneiden metsäjättien voiton maksimointi.

    Todellisuudessa työttömien oma beljakovilainen ay-liike nuo työpaikat tuhosi kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla ja paremmilla työehdoilla.

    Paperiteollisuudessa vuosiansiot nousevat vuorotyössä jopa yli 61 000:een euroon, mikä on ainakin 30 prosenttia korkeammalla kuin Ruotsissa ja Saksassa. Levyteollisuudessa työvoimakustannukset Suomessa ovat 3–4 kertaa korkeammat kuin Baltiasta ja Puolasta tulevilla kilpailijoilla.

    https://www.metsateollisuus.fi/tiedotteet/kilpailukykya-tukeva-ratkaisu/

    Suomen beljakovilainen ay-liike on tehtaillut Suomeen ”miljoonia” työttömiä historiansa aikana.

     

    Tolopainen

    On se heikosti, kun paprumiehet eivät pääse samoille ansioille kuin eläkeläiset.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 544)