› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 16 17 18 … 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Sent on: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos Hannu Liljeroos
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki 10.8.2020, 15:00

    Kun paperitonnin vientihinnasta kaikki raaka-aine ja valmistuskustannukset ovat alle 20 %,

    Paperitonnin hinnasta loput on palkkakustannuksia, kun siitä vähennetään puun kantohinta, jos valmistajan voitto jää nollaan tai alle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.8.2020, 16:17

    Mites pääomakulut, kemikaalit, sähkö jne.?

    Kurki 10.8.2020, 16:44

    Mites pääomakulut, kemikaalit, sähkö jne.?

    Pääomakulut ovat ovat olleet tehtaan (paperitehdas) investointi, joita maksetaan jälkikäteen lainan lyhennyksinä ja lainan korkoina pois. Korkokulut ovat lainanantajan (pankki) suoria palkkamenoja ja esim. pankirakennuksen rakentamiseen käytettyjä palkkoja ja voittoja.

    Ostetut kemikaalitkin sisältävät vain palkkakustannukset ja voiton aivan kuten kaikki yritystoiminta.

    Ydinvoimalan TVO3, joka tuottaa sen sähkön, rakentaminen maksaa n.10 miljardia. Mihinkähän se raha nyt menee muualle kuin sitä rakentavien yritysten palkkoihin ja voittoihin?

    Yrityksillä ei ole olemassa muita kustannuksia kuin palkkakustannukset (kotimaisia ja ulkomaisia suhteen vaihdellessa) ja mahdollinen voitto.

    Suomen metsäteollisuudella on vähän tuontipanoksia kuten yllä luotellutkin ovat suomalaisia ja siksi laskentakaava menee niin että, kun kaikkien alojen palkkoja Suomessa nostetaan 20%, niin nykyisellä 5% voittotasolla metsäteollisuus painuu 15% tappiolle. Maailman markkihinnathan pysyvät ennallaan, kun kilpailijamaat pitävät palkat ennallaan.

    Kuka maksaisi 20% enemmän suomalaisesta metsäteollisuustuotteesta, kun muilta tuottajilta saa entiseen hintaan?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.8.2020, 17:06

    Esimerkki:

    PAPERITEOLLISUUDEN TUOTTAVUUS, KANNATTAVUUS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

    Kuva 5. Massa- ja paperiteollisuuden kustannusrakenne 2003 (prosenttia):

    Puuraaka-aine 14,1

    Muut raaka-aineet ja tarvikkeet 22,5

    Työvoima 15,5

    Energia 8,6

    Muut, mm. kuljetus ja korjaukset: 30,2

    Poistot 9,1

    http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9465/TMP.objres.870.pdf?sequence=2

    Puuki 10.8.2020, 18:11

    ^ Aika paljon saattanut muuttua kustannusrakenne, kun kuitupuun r-hinnat on nykyään n. 25 % alle 2000-luvun alun hintoja. Kaikki muut kustannukset puolestaan on nousseet melko paljon . Toisaalta työvoimaa ei ehkä tarvita ihan yhtä paljon /sellu- tai paperitonni kuin ennen, kun tehokkuus on parantunut.

    Kalle Kehveli 10.8.2020, 18:13

    Kemianteollisuus ja työntekijät ovat hoitaneet oman tonttinsa hyvin. Puuntuottajat erittäin heikosti.

    Puuki 10.8.2020, 18:17

    Sehän johtuu siitä, että ei ole ollut mahdollista nostaa puunhintoja koska puuta kasvatetaan reilusti yli tarpeen ja lisäksi ulkomaantuonnilla säädellään puun kysyntää. Palkatkin olisi alemmalla tasolla, jos työvoima olisi ulkolaista.

    Kurki 10.8.2020, 18:41

    Työvoima 15,5

    Tuo on vain paperitehtaan työkustannus.

    Ei kai tuolla kuljetukset ja korjaukset 30,2% tapahtune yhtään mitään, jos sieltä puuttuu palkkakustannukset.

    Puuraaka-aineen osuus 14,1 % sisältänee muitakin kustannuksia kuin kantohinnan.

    Kantohinnan osuus lienee muutamia prosentteja.

     

     

     

     

    Jovain 10.8.2020, 21:31

    Tiedä sitten mistä hinnasta puukustannus lasketaan. Onko se kantohinta vai tehdashinta. Voisi olla tehdashinta sen mukaan, jos teollisuus maksaa kustannukset tehtaalle asti ja kantohinta sen mukaan, jos puunmyyjä maksaa kustannukset, eli peritään puunhinnasta. Jälkimmäisessä kantohinnalla kompensoidaan teollisuuden tulosta, onhan massapuun tehdashinta monin kertainen kantohintaan verrattuna.

    Tolopainen 11.8.2020, 06:13

    Minua ei haittaa yhtään vaikka rahastot hakkuuttaa ostamiaan metsiä. Uutta, puustoa tulee kuitenkin tilalle, joko se istutetaan tai lehtipuuta tulee luontaisesti. Suomen kaikki metsät ovat syntyneet jääkauden jälkeen. Jos ja kun uusi jääkausi joskus tulee metsät tuhoutuvat 100000 vuoden ajaksi, jos kylmäkausi kestää yhtä kauan kuin edellinen. Ilmaston muutos on jo alkanut tuhota kuusimetsiä, ne kaikki tulevat häviämään. Aivan turha valittaa ongelmasta, jota ei ole.

    Kyllä Ay-liike harrastaa paljon enemmän laittomuuksia ja verotonta bisnestä kuin metsärahastot.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 16 17 18 … 53 54 55