› Keskustelut › Tekniikka › Keppimitan kuolema

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4

  • Keppimitan kuolema

    Sent on: 10.5.2022, 08:46

    Merkitty: 

    Kaikki toiminta kehittyy ja tehostuu kaikkialla.  Tämä uutinen oli mielenkiintoinen, jäin miettimään, koska supistetaan näitten kepinheiluttajien koulutusta?  Serkkuni pääsi kepinheiluttajaksi suoraan keski koulusta -70 luvulla metsäkouluja käymättä.  Sen jälkeen lisättiin koulutusta koko suomen maassa.

    Mikä lie metsäkouluista valmistuvien työllisyys aste?  Kurunkin toiminta hiipunut kmetsäkoulutuksen osalta mutta toiminta siirretty jonnekkin muualle.

    Suomalaisille ei tuo metsätyömaistu, ei kannata kuulema metsässä rehkiminen kymmenen euron tuntipalkoilla, virolaisille ukrainalaisille  latvialaisille se kannattaa, kummaksi se maailma menee.  Kait niitten koulujen pitäisi pystyä suuntautumaan ulkomaalaisten kouluttamiseen.  Ruotsissa alottivat metsänoneen kuljettajien koulutuksen ulkomaaalaisille kesto mutaman viikon, suomalaisen kouluttaminen kestää usean vuoden.  Vähän se ihmetyttää.

    Tekijä
    Tomperi
    Theme Tekniikka Tekniikka
  • Puuki 10.5.2022, 09:55

    Ne muutaman viikon opiskelleet menee töihin oppimaan lisää. Toivottavasti ei tule omiin metsiin semmonen ihan heti sisäkoulutuksen jälkeen.

    Kepin heilutuksen lisäksi piti ennen oppia käyttämään mm. semmosta monimutkaista konetta kuin relaskooppi ja koettaa ymmärtää myös sen teoriapuolikin.  Kännykällä otetaan nykyään kuvia metsistä ja luetaan siitä puustotietoja.  Muita dikitaali-ihmeitä on esim. laserkeilatut metsäarviot jotka voi heittää n. 50-100 %:kin mutta ei tee sitä  läheskään aina. Teoriassa heitto on vain n. +- 10 %.  Sitten esim. pankki tekkee metsätila-arvion maksua vastaan niiden tietojen pohjalta, ja kun kukaan ei huomaa mahdollisia epämääräisyyksiä puustotunnuksissa, kaikki on melko tyytyväisiä lopulta – ainakin jonkin aikaa.

    Nostokoukku 10.5.2022, 10:33

    Jututin joku vuosi sitten virolaista pariskuntaa, joka oli neljättä kesää istuttamassa Suomessa. Mies oli ollut aikaisemmin talonmies-kiinteistönhoitajana hotellissa. Työmatkaa oli tullut 100 kilometriä päivässä. Palkka 400 euroa kuukaudessa. Kertoivat, että kun ahkerasti istuttaa touko-elokuun urakalla, voi talvikuukaudet olla vapaalla. Hyvää jälkeä tekivät. Suomessa ei tahdo 400 euron kuukausipalkalla tulla toimeen, eikä muutaman kuukauden kovallakaan rehkimisellä voi loppuvuotta lomailla.

    Jätkä 10.5.2022, 10:38

    ”Kurun normaalimetsäoppilaitos” on nykyään Tampereen ”omistuksessa”. Siellä toimii samat koulutusmuodot kuin ennenkin, lukuunottamatta MTI-koulutusta, joka on saman organisaation AMK- hallussa ja toimii Tampereella / Tampereelta käsin.

    Kyllä sieltä edelleenkin tulee heppiä keiluttavia metsätalousinssejä -AMK. Koneopetus on Kurussa vahvoilla, onhan sitä siellä jo aika pitkään tehtykin. Olen muuten sitä mieltä, että koneenkuljettajien opetukseksi ei riitä se, että hallitsee koneen käytön esim hakkuussa.  Vaikka se osaisi maailman parhaiten, niin jälkeen jäävä metsä voi olla ihan pilalla. Ainoa oikea reitti on, että M-saha kouraan ja harventamaan. Keppi kouraan ja mittaamaan, Relaskooppi esiin ja pyörähtämään, Rillit päähän ja taulukkoa lukemaan.

    Ja kun harjoitustyömaalla jälki on huono – M-saha käteen ja harjaannuttamaan silmää. Kertaus on paheiden äiti!

    Suurin moka näyttää monella kone-Hemmolla olevan, että koko ajan otetaan saman verran pois. EI se niin mene, vaan koko ajan JÄTETÄÄN saman verran! (Harva menee liian harvaksi ja tiheä jää liian tiheäksi)

    Riippumaton ajattelija 11.5.2022, 15:15

    Keppimitta on hidas ja mittaustulos on aina jossain määrin subjektiivinen, ei semmoinen enää nykymaailmaan sovi. Kymmenkunta vuotta sitten keppimittaukseen uhrattiin amk-oppilaitoksessa yksi kokonainen koulupäivä. Kertoo varmaan jotain sen tarpeellisuudesta.

    Keppimittaajia kyllä koulutetaan isoja määriä, mutta ei tietenkään keppimittaukseen, vaan kaikkeen muuhun alaan liittyvään.

    Työllisyystilanne näyttää hyvältä jos katsoo paljonko tämänkin lehden palstoilla on työpaikkoja auki. Hyvistä konekuskeista taitaa olla vielä isompi pula, huonommista ei niinkään.

    mehtäukko 11.5.2022, 15:40

    Aloituksen ”suuntaa antava” keppimitta oli aikansa menetelmä, joka ei pois jäädessään ole ainakaan puunmyyjältä pois. Motomitta ollee pystykaupoissa lähes 100% käytössä? Ja on tarkka niin pituudessa kuin kuutioinnissa.

    Jätkä 11.5.2022, 16:07

    Loukkaantuuhan nuo MOPO-kuskit verisesti, kun toteaa sen tosiasian, että puomilla ruluvun mittaaminen on justiinsa sitä keppimittausta. Sekin vain näyttää suurelle osalle liian vaikea käsittää – ainakin jälkitarkastustulosten perusteella. Kun vielä on puiden tasainen kasvupaikkojen löytäminenkin vaikeaa, niin koulun penkille sanon minä.

    mehtäukko 11.5.2022, 16:50

    Ei mahtane olla aihetta, kun se on hyväksytty muiden tahojen keksintö. Kaikessa-, kuten siinäkin-, huolimattomuus tai väärä toiminta pilaa tarkoituksen. Urien välisen keskivyöhykkeen harventamattomuus ja uran reunojen liika harvuus ei kompensoidu oikein. Tärkeää on laatu,ei tarkalleen sama puuväli.

    Jätkä 11.5.2022, 19:14

    Moto-hakkuiden surkea jälki onkin kiinni siitä, että puomilla mitaten touhutaan liian isolla koealalla. Pitäisi tehdä puolen aarin – se on 50 neliömetriä – koeloja, joissa jokaisessa tulisi olla 5 – 6 puuta sattuu se koeala mihin kohtaan tahansa palstalla, siis vaikka ajouralle. Sillä alalla ne rungot voisivat olla lähes miten tahansa.

    mehtäukko on ihan oikeassa:

    Kun ensiharvennuksessa puiden keskimääräinen väli on n. kolme metriä, ei taivas putoa niskaan, vaikka jossain olisi kuuden metrin väli. Viisimetrinen reikä voi tuollakin puolen aarin koealalla antaa hyvän tuloksen, kun koealan keskipiste on keskellä reikää.

    En oikein ymmärrä, miten ihminen jolla on kaksi silmää (= stereonäkö) ei näe ”metsää puilta”. Vai onko vaan minulla niin erikoinen näkö, että ei tarvitse vilkaista kun kerran sinnepäin, niin näen NE JÄÄVÄT PUUT!

    Mutta väitän kokemukseni perusteella, että suurin osa metsänomistajista ja mopokuskeista katsoo pelkällä silmällä, joka on sama kuin katsoisi peräaukolla. Nuoressa metsässä se ei riitä, pitää mitata, käyttää sitten keppiä tai narua, mutta vasta mittaus antaa oikean tuloksen.

    Puuki 12.5.2022, 07:52

    Motomitta on yleensä riittävän tarkka. Joskus voi olla heittoakin kuten esim. mutkaisten koivujen mittauksessa voi käydä.  Samoin esim. keväällä jos yöllä on pakkasta ja puun pinta vähän jäätynyt aamuksi. Ilman kalibrointia voi paksuusmitta näyttää jonkin aikaa  vääriä lukemia. Rullat ei painu yhtään kuoren sisään tai terät ei vuole kuorta yhtää pois pinnasta.

    Mittaus on arviointia ja mittaustarkkuudelle on sovittu tietty max heitto.  Keppimitta oli sen käytön aikaan riittävän tarkka, kun ei muita sopivia menetelmiä oikein ollut käytettävissä.  Mitään muuta ylivoimaisen tarkkaa mittaustapaa ei ole olemassa kuin upotusmittaus mutta sitä ei voi käyttää kuin harvoin jossain tarkistusmittauksessa lähinnä.

    mehtäukko 12.5.2022, 08:03

    Motomittaus ei ole arviointia, väittäköön kuka mitä hyvänsä. Keppimitalla se kaikkine muuttujineen kyllä oli. Tuo kevään puun pinnan jäätyminen on tiedostettava huolenpito vain tukin pituuden osalta.Jos säätö on tarkalla ja katkonta-ikkuna pieni, alamittoja on tulossa. Kuutioinnin tulokseen se ei vaikuta, mutta raakkeihin kyllä. Karsimaterät oikein terotettuna eivät vuole kuin patit sileäksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4