Keskustelut Metsänhoito Maalaisliittolaisten metsäpolitiikka

Tämä aihe sisältää 876 vastausta, 50 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi rööri roope 3 kuukautta, 3 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 876)
  • Visakallo Visakallo

    Jos Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen, ei ainakaan minua olisi olemassa. Todennäköisesti molemmat vanhempani olisivat joutuneet karkotetuiksi.

    puunhalaaja

    Siis nimenomaan laiska-Jaakko oli kasvatti. Jäi lapsena orvoksi ja kasvoi aikuiseksi Kangasalla isoäitinsä hoivissa. Isoäiti oli Kaarina Hannuntytär,  kuningas Juhana kolmannen rakastajatar.

    Lapin sota oli ihan oikeaa sotaa, vaikka suomalaiset ei juuri voinut vaikuttaa saksalaisten perääntymisvauhtiin. Oikeastaan vain Tornion taistelussa tämä asetelma oli erilainen, siellä olisi voinut käydä saksalaisille huonomminkin. Hyvin hankalaa oli takaa-ajo, ymmärrän hyvin miksi niin moni taistelukuvaus päättyy sanoihin ”pataljoona hajosi suolle”. Saksalaisilla oli hyvin varustellut asemat Tankavaarassa, Tankavaaran etuasemissa, Palojoensuussa, Sturmbockissa oli ihan tolkuton linnoitus ja vielä Saanankin tienoilla. Jopa jossain Muoniossa on vielä löydettävissä asemia oikein hyvistä paikoista, vaikea sitä oli ilman tykistön apua tuollaisia linjoja murtaa.

    Metsänmies

    puunhalaaja on lukenut historian hyvästi. Juuri noin asiat menivät. Neuvostoliitto pakotti Suomen sotimaan Lapissa. Saksalaisethan olivat jo sopineet vetäytymisestä, mutta N-L:n mieletä vauhti oli liian hidasta. Uhkasivat tulla avuksi, jos vauhti ei kiihdy…. Noissa Sturmbock-asemissa on tullut muutaman kerran käytyä, myös niissä kunnostamattomissa. Nehän yltävät läpi Käsivarren.

    puunhalaaja

    Jottei seuraava kirjoitus mene täysin offtopikin puolelle, niin koetan kehittää tähän siteeksi puuhommia mukaan.

    Nuo Tankavaaran asemat alkavat Purnumukassa Tankajoen länsipuolelta ja menevät Nattasille asti, tosin Nattasten päässä aika harvoina ja kevyinä. Olen käynyt tuolta väliltä kurkkimassa ja kuvaamassa liki joka kuopan. Siellä on vielä romahtamattomia puisia korsuja, joissa voi käydä ihmettelemässä jos uskaltaa. Muutamassa paikassa on myös mielenkiintoisia keskenjääneitä kehikkoja kuoppien vieressä, niistä näkee hyvin korsujen puurakenteen. Purnumänniköiden suunnalla on myös sellaisia alueita, joissa on paljon kaadettuja vanhoja puita maassa sikin sokin. En keksi mitä muuta ne voisi olla kuin raivattuja ampuma-alueita. Saksalaiset hävitti metsiä monella tapaa, tuo oli varmaan yksi pienimmistä ongelmista.

    Käsivarren asemia olemme kävelleet museolta jotain 30 kilometriä, ja vielä siitäkin eteenpäin vinovalovarjosteen perusteella kuoppia löytyy, ihan Norjan rajalle asti. Aluen laajuudesta kertoo jotain se, että syvyyttä systeemillä on paikoin jotain 15 kilometriä. Eli 15 kilometrin päässä etulinjasta voi vielä löytyä majoitusalueita. Puurakentamisen kannalta mielenkiintoisin löytö on ollut saksalainen vessa. Eli iso kuoppa, jonka yli kulkee lankku. Aika hyvin on aikaa kestänyt kun vielä viime kesänä oli paikallaan. En tosin testannut, ajoin tunturista päästyäni Sajokseen vessaan.

    Metsänmies

    Itse olen käynyt tietysti Järämän kunnostetut asemat tutkimassa. Nekin ovat jo melkoiset. Kalareissuilla on tullut tutkittua myös noita kaukaisempia paikkoja. Saksalaisten rakentamaa Kalkkoaivin sotatietä pääsi aikoinaan niin pitkälle, kuin tietä riitti. Nykyisin sanovat tien olevan huonommassa kunossa, vai onko autot matalampia. Tuolta tieltä kun lähtee Saitsijoen suunnassa kohti Lätäsenoa, asemia alkaa löytyä molemmilta puolen jokea ja vielä jonkinverran rojuakin on tallella. Löysin kerran tuosta Saitsijoesta etelään, muutama kilometri Lätäsenosta, melko hyvin säilyneen alueen. Vaikutti kenttävartioasemalta. Piikkilangalla oli ympäröity, vielä yli 50 vuotta tapahtumista oli joitakin tolppia pystyssä, langat olisivat toimineet vieläkin. Korsut tietysti sortuneita, mutta monessa vielä seinät pystyssä. Joitakin peltisiä ammuslaatikoita näkyi alueella. Mielenkiintoisia historian juttuja.

    Visakallo Visakallo

    Mihin olemme menettäneet ketjun aloittajan, eli revan? Onko hän vetäytynyt kokonaan pesäänsä, vai paiskiiko kellon ympäri työtä ”niissä pöydissä, missä valtakunnan tason päätöksiä tehdään”?

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Eikös revalla ollu joku metsätilan osto kiikarissa,kunhan ei olisi uupunut lumessa kahlatessa ja nyt lepäilisi hetken.

    Visakallo Visakallo

    Reva saattaa nyt aivan tarkoituksellisesti pitää kirjoitustaukoa, jotta hänelle täällä esitetyt kysymykset ehtisivä unohtua. Hänhän ei erityisemmin ole kunnostautunut esitettyihin kysymyksiin vastaamalla, tai esittämällä asioihin omia vaihtoehtoja. Ominta ja ylivoimaisesti vahvinta aluetta hänellä on ollut kritiikki muiden mielipiteitä kohtaan.

    Tolopainen

    Eduskunta on menettänyt työkykynsä, sote valmistelut ovat olleet täysin turhia, sote-lait eivät mene koskaan läpi tuossa talossa . Nykyään kaikki uudistukset kaatuvat perustuslakiin, eduskunta on asiantuntijoiden avustuksella säätänyt niin vaikeaselkoisen lain, että siitä ei kukaan ota selvää. Kourallinen proffia säätää nykyisin Suomessa kaikki lait. Meidän on aivan turha enää pitää mitään vaaleja, kun edustajia ei enää mihinkään tarvita.

    Valiokunnan kokoushuoneesta näkyy hyvin millainen takapajula eduskunta on pöydällä on lähes puolimetriä papereita. Jos olisi tarkoitus, että noita tietoja luettaisiin paperit olis mapitettu tai ne olisivat tietojärjestelmissä. Nyt ne ovat joutavanpäiväistä rekvisiittaa. Perustuslakivaliokunnalla on ilmeisen hyvät suhteet paperiteollisuuteen.

    En usko että tuossa talossa koskan saataisiin sellaista lakia, joka rajoittaa yksityisen metsänomistajan hakkuuoikeuksia, sehän kaatuisi aina perustuslakiin. Miten edes yleisellä tasolla voitaisiin avohakkuita rajoittaa, sehän olisi mahdotonta. Metsänkäsittelystä voidaan tietenkin antaa suosituksia  ja Kemera tuilla yrittää toimia johtaa johonkin haluttuun suuntaan. Suojeluaalueitakin on nykyisin jokapuolella, lähes kaikki suot on jossain suojelussa, meillä on kaikenlaista luonnonsuojelualueita  enemmän kuin Venäjällä, jossa on 50 kertaa enemmän metsää.

    Metsänmies

    Taitaa tuolla Venäjällä olla pinta-alaltaan kuitenkin enemmän suojeltua. Suomen pinta-ala  noin  338000 neliökilometriä, josta suojeltu 9% =noin 30400 neliökilometriä. Venäjän pinta-ala 17100000 neliökilometriä, josta suojeltu noin 3%=513000neliökilometriä. Venäjällä on siis suojeltu noin puolitoistakertaisesti se, mitä koko Suomen pinta-ala on.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 876)