Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • sikari

    Varsinkaan tähän ei saa puuttua

    sikari

    Olin kuukausi sitten UPM:n tilaisuudessa, jossa tämä kyseinen henkilö ei antanut muille puheenvuoroa. Onneksi Jussi Pesonen tajusi tilanteen ja sanoi taidat flirttailla hänen kanssa. Jussille iso peukku.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ken? Ja mihin ei saa puuttua? Onko ketjusta poistettu viestejä?

    sikari

    Aloittaja

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ok.

    Gla Gla

    ”Sitä tässä yritin kertoa, kun kaikki toitottaa ettei 20 m3/ ha riitä.”

    Jutun mukaan kasvamaan jääneet puut oli 10 metrisiä ja sormet ylettyi rungon ympäri. Poistettavat tuskin keskimärin suurempia olivat, joten korjuun teho ei ainakaan runkokoosta synny. Mikä tahansa hoidettu kuvio on yhtä helppo. Ensiharvennuksen kannattavuus täytyy syntyä siitä, että myyjänä on Sahalan kartano, eikä keskimääräinen 30 ha tilallinen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se oli metsänhoitotoimenpide joka varmistaa myöhemmän kannattavuuden. Varmaan tavaraa tuli kuitenkin sen verran että korjuukulut peittyi.

    Visakallo Visakallo

    Nykyisin ensiharvennusten kertymä on monesti aikaisempaa suurempi, koska latvaosakin korjataan energiapuuna talteen.

    jees h-valta

    Visan etäisyyslaskelma ontuu. Jos tuhat/ha tarkoittaa noin kolmen metrin kasvatusväliä on kolmesataa/ha erotus taimilla kyllä isompi kuin 5,5-6 metriä. Mennään käsittääkseni noin kahdeksan metrin harvuuteen. Olen hiukan Glan linjoilla. Iso kartano saa tehdä mitä vain ja aina se on edelläkävijä. Juontaa varmaan ikiaikaisesta tilanteesta maassamme aikaan ennen sotia. Jo tuo esitystapa ja kritiikkiin vastaamattomuus kielivät ikiaikaisesta ylemmyydentunteesta jolla halvennetaan kritisoijia.

    Gla Gla

    Jutun mukaan korjuukulut peittyi. Voin silti kuvitella lopputulosta, jossa pyytäisin tarjouksia ensiharvennuksesta 20 m3/ha poistumalla. Muistammehan myös Jessen leimikon 28 m3/ha poistumalla, jossa osa jäi korjaamatta. On ihan normaalia, että kuviolta löytyy huonommin kasvavia  kohtia. Maaperä ei ole vakio kaikkialla. Kun mennään rimaa hipoen, tulee välillä alituksiakin. Toki Jessen koivikko oli paljon huonommin hoidettu kuin Sahalan raivatut kohteet, suoraa vertailua ei voi tehdä.

    Ensiharvennusten latvuksista tuskin kuutioita tulee, vaikka jonkinlainen rankapino syntyykin. Kuutiot tulee runkojen järeydestä, kun niitä ei korjata juuri ja juuri kuitupuun kokoisena.

    8mx8m=64 m2. 10000/64=156 kpl. Aika harvaa.

     

     

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 556)