Keskustelut Metsänhoito Kuusikoiden kasvu yllättää

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 237)
  • Kuusikoiden kasvu yllättää

    Eteläsuomalaiset kuusikot yllättävät nykyään kasvullaan.

    Omia kuvioita tälta talvelta:

    37 vuotiaan kuusikon kolmas harvennus, poistuma harvennuksissa 180 mottia ja pystyssä noin 250 mottia. Päätehakkuu todennäköisesti noin kymmenen vuoden kuluttua jolloin kuviolla puuta reilu 400 mottia. Kuvion maapohja on lehto (entinen pelto)

    45 vuotiaan kuusikon päätehakkuu, Omt, tuulituhojen takia. Puuta lähtenyt harvennuksen kanssa yhteensä 420 mottia hehtaarilla, myös entinen pelto.

    Oma mielipiteeni on että kuusi kyllä kasvaa eteläsuomessa päätehakkukokoon noin 45-50 vuoden iässä kuhan hoidosta huolehditaan kunnolla. Istutus, taimikonhoito ajoissa, ensiharvennus riittävän ajoissa (noin 20 vuoden iässä ), toinen harvennus noin 30v iässä.

    Mitäs mieltä raati on kuusen tehokasvatuksesta eteläsuomessa?

  • jees h-valta

    Laitoin lukijoiden kuviin pari kuvaa omasta strategiastani metsän uusistuksessa. kurkatkaa!

    Jätkä

    Sauli Valkosen jutut eivät kaikilta osin ole ihan valkoisia, pikemminkin niistä paistaa astian pohja ja -maku.

    Hänen asemassaan oleva henkilö ei mielestäni saisi liputtaa  ihan yhden tuotemerkin tms puolesta, vaan esitys pitäisi pysyä neutraalina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Saulihan on kertonut Luken tutkimuksista eikä ole mainostanut?

    Tomperi

    Kysyn jälleen kerran, miksi kannattaa puhua kuutioista kun tärkeämpää olisi puhua euroista.  Ennenvanhaan naureskeltiin kun Neuvostoliitossa näin kehuttiin, työnsankareista eikä puhuttu ruplista, onko se perua niiltä ajoilta?  Euroja vai kuutioita?

    Puuki

    Männystä voi ainakin tehdä tarvittaessa pettua , euroja ei voi syödä.

    Nopea kuutiokasvu lisää/nopeuttaa  yllättäen usein myös eurojen tuloa. Siinä toinen syy.

    Tomperi

    Puuki, nämä sataviisikymmentä vuotiaat kuuset olivat sellaisia, ettei niitten sädekasvuissa näkynynyt ns juuripuiden hidasta kasvua kapeina sädekasvuina nuoruusvuosina.  Sädekasvu oli niissä puissa täysin tasaista, jotain kahden millimetrin luokkaa, sädekasvun paksuusvaihtelua ei silmämääräisesti pystynyt havaitsemaan. Sädekasvu mitattiin ns metrimitalla jossa millimetri jako, eikä mitattu kannosta vaan ensimmäisestä leikosta, ns juromista ei näkynyt kannossa. voihan olla että todellinen ikä voi olla vaikka viisisataa vuotta mutta katkaisu leikoissa sitä juromista ei näkynyt saatika kaatoleikossa.

    Puuki

    Esim. Saksassa maksetaankin myös puun laadusta puun kasvattajalle toisin kuin täällä.( Kts. edellinen sivu).

    Tomperi

    Suomessa on täysin puutuoatatanto, kiitos suomen halitusten, valjastettu selluteollisuuden tarpeisiin.

    Jätkä

    A. Jalkanen:”Saulihan on kertonut Luken tutkimuksista eikä ole mainostanut?”

    Se on tuo valikoiva kuuntelu, jolla voi suodattaa ns tekstimainonnan helposti kokonaan pois.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarkoittanet sitä että Sauli mainitsi esitelmässään jk-hakkuita konsultoivat yritykset. Annan anteeksi tämän, koska Sauli kumppaneineen on tehnyt Lukessa niin paljon hyödyllistä tutkimusta jk:sta ja myös aktiivisesti viestinyt siitä ml. puuaineen laatu. Jos tätä ei olisi, olisimme tyystin Itä-Suomen yliopiston ja emeritusten varassa.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 237)