› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusimetsien ensiharvennus apuhavennuksena?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5

  • Kuusimetsien ensiharvennus apuhavennuksena?

    Lähetetty: 26.1.2014, 22:04

    Mietin viikonlopun aikana puisevia asioita. Tuumiskelin Tapion vielä toistaiseksi voimassa olevia suosituksia, Metsänvartijan ohjeita apuharvennuksista, koneharvennusten kustannuksia, kuusikoita, tukkiprosentteja sekä tietysti, metsän taloudellista tuottoa.

    Tasarakenteisten kuusikoiden omistajat pyrkivät yleensä mahdollismman suureen tukkiosuuteen. Ensiharvennukset tuottavat useimmiten pelkästään kuitupuuta, mutta niitä pidetään metsän jatkokehityksen kannalta käytännössä välttämättömänä. Toisaalta jos ensiharvennus tehdään konetyönä, kannattavuussyistä voi hakkuu siirtyä myöhemmäksi, jolloin harvennuksen optimiajankohta voi olla jo ohitettu.

    Mitä jos ensiharvennus tehtäisiin apuharvennuksena, ja vasta tämän jälkeen siirryttäisiin koneharvennuksiin?

    Apuharvennus olisi ’normaalia’ ensiharvennusta lievempi, mutta antaisi kuitenkin puille lisätilaa kasvaa järeämmäksi koneharvennusta varten. Koska apuharvennus on lievä, sahatyöhön kuluu vähemmän aikaa kuin normaalienskassa.

    Apuharvennus voitaisiin tehdä normaalia ensiharvennusta aiemmin, jonka jälkeen kasvu kohdistuisi parhaisiin runkoihin jo varhaisessa vaiheessa. Tällöin ensimmäisessä koneharvennuksessa voitaisiin kenties saada jo tukkia.

    Luulisin, että tiheän kuusikon ensiharvennuksessa kaadettavien puiden valinta lienee konemiehille välillä jonkin verran arpapeliä. Vaikka nykykoneissa valot ovat hyvät, pimeässä ja lumituiskussa kauimpana koneesta kaadettavia runkoja ei neulasseinän takaa vain ole mahdollista nähdä hyvin. Sahamies on yleensä liikkeellä päiväsaikaan, ja hänellä on mahdollisuus tutkia runkoja monelta kantilta ja tehdä valinta riitävän tiedon perusteella. Jäljelle jäävän puuston laatu olisi parempaa kuin ’kone-enskassa’.

    Jatkuu seuraavassa viestissä…

    Tekijä
    silencio
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • silencio 26.1.2014, 22:04

    …jatkuu.

    Eli: aikaistettu ensiharvennus apuharvennuksena -> laatupuusto alkaa järeytymään -> tämän jälkeisissä koneharvennuksissa jo tukkia. Konemiehillekkin olisi omat etunsa, ensimmäisessä koneharvennuksessa rungon keskitilavuus olisi suurempi ja näkyvyys perusenskaa hieman parempi.

    Mitä mieltä olette? Nämä ovat tietysti kokemattoman metsänomistajan tietokoneen ääressä pähkittyjä mietoksia, mutta varmasti joku on jo aikaa sitten miettinyt samansuuntaisia ajatuksia. Ehkäpä joku on jotain vastaavaa jo kokeillutkin.

    Gla 27.1.2014, 05:23

    Minulle ei ole auennut apuharvennuksen syvin olemus. Taimikon hoidossa päätetään ensiharvennuksen optimiajankohta. Samoin siinä valikoidaan parhaat rungot.

    Vaikka ensiharvennuksen tulot ovatkin euromääräisesti vaatimattomat, koko kiertoajalle laskettuna merkitys kasvaa aikaisesta ajankohdasta johtuen. Sama koskee kuitupuuta muutenkin, koska tukkia saadaan pääosin vasta päätehakkuusta.

    Puun takaa 27.1.2014, 06:41

    Jos halutaan, että konekorjuuseen tulisi vain mahdollisimman järeää kuusipuuta, voisi tehdä niinkin, että istuttaa kuusentaimia vain sen määrän, kuin ensiharvennuksen jälkeen kuusikkoon yleensä jätetään.
    Toki istutusmäärässä pitää huomioida lunnollinen tuhoutumisvara.

    kuusessa ollaan 27.1.2014, 06:49

    Itse harvennnan nykyisin monin paikoin apuharvennettuja metsiä. 80luvulla alueille avattiin traktorille kapeat urat ja kerättiin vain kuolevia yksilöitä ja polttopuurankaa.90luvun lopulla alettiin varsinaiset harvennukset. Kaikki metsät ovat syntyneet luontaisesti, osa suolle 50-luvun ojitusten jälkeen ja kangasmaille väljennettyjen tukkimetsien suojassa.

    Varsinaisessa harvennuksessa kertymät ovat olleet varsin hyviä, mutta puuston riukuuntuminen on liiallista, vihreä osa päässyt liian pieneksi. Mäntyjen laatu ok, mutta kasvu monin paikoin ei. Niissä satunnaisissa kuvioissa, jotka harvennettiin kerralla, järeytyminen aivan eri luokkaa.
    Koivut rääkänneet kuusia, jonka vuoksi kasvu heikkoa, eikä heikoimmissa kohdissa ole kuuset lähteneet nousuun. Koivut hieskoivuja, jotka saamastaan tilasta huolimatta ovat lihoneet vain pienen hetken harvennuksen jälkeen.

    Vertailukohtana on pari pientä kuviota, jotka on 70luvun lopulla uudistettu tavanomaisella tyylillä, istuttamalla mäntyä ja tekemällä yksi perkaus+taimikonhoito+ennakkoraivuu. Ensiharvennus tehtiin 10-v myöhästyneenä 2010, riukuuntumisesta johtuen varsin varovaisesti. Järeyskehitys on jo pilalla, männyistä tulee tikkumaisia, jolloin järeää tyvitukkia ei tule. Vihreä osa ei anna riittävästi voimaa koko rungon tasaiseen vahvenemiseen.

    Metsäkupsa 27.1.2014, 07:19

    Jos kuusikko liian sakeaa kokoonsa nähden,niin silloin apuharvennus paikallaan.Jos tarvitset hakerankaa vaikkapa itselle,silloin järkevää kaadettava pienpuu hyödyntää.Samalla tulee varsinaiselle harvennuksellle lisäaikaa,jolloin puusto järeyttyy ja tukkiakin kymmenesosa helposti harvennus kertymästä.

    silencio 27.1.2014, 07:39

    Gla, itsellenikin apuharvennukset ovat uusi asia. Käsittääkseni apuharvennukset ovat lieviä, usein toistuvia harvennuksia. Harvennuksessa poistetaan sukkession mukaisesti kilpailussa häviölle jääneet yksilöt (poikkeuksena sukkessiosta runko ei välttämättä jää metsään), sekä taloudellisesta näkökulmasta vähäisen tuoton puut (oksaiset, lengot, jne. ja susipuut).

    En tiedä onko ehdottamani ensiharvennus varsinaisesti apuharvennus, mutta ideana on tehdä enska hieman nykyistä aiemmin ja lievempänä. Aikaikkuna ensiharvennukselle on tällöin hyvin tärkeä (ja pieni). Tarkoituksena on hyödyntää voimakkaan kasvun vaihe tukkipuun kasvatukseen tarkemmin kuin toimimalla nykyisten suositusten mukaan.

    Metodi toimisi vain laadukkaissa ja hyväkasvuisissa kuusikoissa. Jos kuviolla on paljon huonolaatuista, kuiduksi menevää puustoa, tai kasvu on huonoa, ei tämä menetelmä sovi.

    Pete 27.1.2014, 07:44

    Ennen kuin MV ehtii…

    Tee apuharvennukset taimikonhoidon yhteydessä ja unohda ne sitten. Taimikonharvennuksessa 4-7m (noin) pituusvaiheessa. Siinä jätetään max 1800kpl/h niin, että ensiharvennukseen päästän ilman ennakkoraivausta. Samalla kannattava konetyö on mahdollista. Kuvion koko ja korjuuolosuhteet toki vaikuttavat.

    Ensiharvennus sitten kun elävän latvuksen osuus uhkaa tippua alle 60 prosentin. Tarkoittaa Etelä-Suomessa noin 15m valtapituutta ja 10-20% tukkiprosenttia harvennuksessa. Kantorahatulona 1300-2000€/ha, joka on noin kaksi kertaa enemmän kuin yhdistelmäkorjuun kantorahatulo.

    Jos aikaa ja innostusta riittää, niin ensiharvennuksen voi varsin hyvin leimata, eli leimaa ainakin ne rungot jotka haluat ehdottomasti poistettavan ja motokuski poistaa loput. Jos taito riittää, niin voit merkata ajouratkin. itsellä ei taito riitä viisasteluun niiden osalta.

    Ensiharvennus tehdään 30-35v vaiheessa. Sen jälkeen kuusikko kasvaa todella kohisten. Jo parin kasvukauden jälkeen hehtaarikasvu on harvennusta edeltävällä tasolla vaikka runkoluvusta on otettu puolet pois. Ja kaikki kasvamaan jääneet rungot tuottavat tukkia varsinkin jos leimasit ehdottomasti poistettavat puut.

    Alueilla joilla boorinpuutos voi olla ongelma lannoitus kannattaa tavalla tai toisella tehdä taimikkovaiheessa, niin ensiharvennuksen jälkeen jää vain tukkirunkoja.

    Ensiharvennuksen jälkeen harvennukset voi sitten unohtaa. Rehevällä pohjalla mahtuu olemaan 900 runkoa päätehakkuuseen asti. Myöhemmät harvennukset altistavat vain turhille tuulenkaadoille ja valtapuut (500kplha) eivät niistä hyödy.

    Apuharvennusten hyötyä en ymmärrä ainakaan MV:n esittämässä muodossa. Se voi sopia omatoimiselle metsänomistajalle ja pienille kuvioille. Taloudellista perustetta niiden käyttämiselle ei minun mielestä nykypäivänä ole. Riukuuntumaan päässeiden kuvioiden auttamiseen se voi myös sopia, mutta silloin on kasvatusketju jo epäonnistunut.

    silencio 27.1.2014, 07:53

    Puun takaa, tuo normaalia harvempaan istutus voisi olla toimiva metodi. Jos uudistustapa ja taimikonhoidot ovat hanskassa ja maaperän olosuhteet kunnossa, jäänee taimien tuhoutumisprosentti ilman luonnontuhoja riittävän pieneksi. Mutta miten oksikkuus?

    MaalaisSeppo 27.1.2014, 08:12

    Itselläni on melko paljon kuvioita, jotka ovat hieman liian tiheitä ja toisaalta niissä on mm. hirvien syömiä mäntyjä ym. huonompaa puustoa. Hyviä puita on sen verran, että toisaalta pienestä ylitiheydestä on ollut hyötynä parempien puiden vähäoksaisuus. Olen ensiharventanut (apuharventanut) hankintana itse moottorisahatyönä aluksi kuituna ja nyttemmin energiapuuna. Tavoitteena on saada seuraava harvennus siirtymään niin, että se tehdään koneellisesti ja tuottaa jo kohtuullisesti tukkia. Näyttää toimivan ainakin turhan rehevälle maalle istutetussa männikössä.

    Nyt on meneillään ”apuharvennus” mänty/koivualueella. Puiden ikä 20 v, männyt 10 m. ja koivut 12 – 15 m. Osa männyistä hirvien tai myyrien vioittamia. Koneharvennuksena hyvien, kasvamaan jätettävien puiden valinta olisi vaikeaa. Nyt tulee hyvännäköinen alue, jossa koivu- ja mäntyalueet vuorottelevat.

    Jos ensiharvennus on tarkoitus tehdä koneellisesti, niin sitten kannattaa metsä kasvattaa jo taimikkovaiheessa niin harvana, että koneellinen ensiharvennus tapahtuu vasta, kun puut ovat n. 15 m. pitkiä. Liian tiheän puuston ensiharvennus koneella tuottaa hirveää jälkeä. Sääliksi käy naapurin koneella harvennettua energiapuusavottaa.

    Metsuri motokuski 27.1.2014, 09:52

    Kyllä jos tuohon aloittajan ajatukseen on aikaa ja haluja niin ilman muuta se on järkevä toimi. Tämä samahan tehdään normaalisti siinä viimeisessä raivauksessa jossa se taimikon tiheys samalla tehdään oikeaksi. Mutta kuituahan siitä ekasta pääosin tulee. Toisaalta se mt-saha harvennus täytyisi suunnitella niin että siinä motoharvennuksessa voitaisiin käyttää samoja ajouria. Eli kannattaa panostaa niihin ajouraväleihin ettei ne ainakaan veny liian leveäksi ja maastolisesti ne ovat oikean suuntaiset eikä tule liian kalttoihin paikkoihin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5