Tänä iltana kymmenen jälkeen palasimme taas keskustelupalstalle! Tuliko joku järkiinsä vai pitikö tilapäisesti palauttaa entinen versio, jonkun bugin korjaamisen ajaksi?
Joka tapauksessa tervetullut muutos jos jää pysyväksi!
Joo! Melko mojovat sakot ja verot tulee. Ei kannattaisi sitä vähäistä aikaa varten riskeerata, vaikka toki riski pappa hoitelee maksut tuosta vaan.
Tekniikan Maailman mukaan sähköautojen lataus maksullisissa pikalatauspisteissä yllättää helposti ensikertalaisen, kun Sähkön ja siirtomaksun lisäksi latauspisteen omistaja haluaa saada nopeasti kustannukset pisteestä takaisin ja lataajia on liian vähän, mikä ei toki ole ihmekään, jos energia maksaa moninkertaisesti sen, minkä vastaava määrä nestemäistä polttoainetta maksaisi. Varsinkin kun verrataan dieseliin, saattaa rahallinen kulutus olla jopa kolminkertainen verrattu toisiinsa.
Kun tämä on sekalaista asiaa, laitetaanpa tähän päivän tiedeuutinen.
Itä-Suomen yliopisto on julkaissut terveellistä luettavaa ite kullekin, eli uuden tilastotieteen oppikirjan. Miksi yksittäisen tutkimustuloksen näyttävä uutisointi ja varsinkin käytäntöjen muuttaminen sen perusteella on hieman kyseenalaista? Siksi, että kyseessä voi olla väärä tulos. Vasta aika näyttää, oliko kyseessä oikea tai merkittävä löydös. Tiedeyhteisö tekee uusia kokeita ja arvioi niitä, ja ottaa tässä työssään huomioon aiemmat tulokset.
Päästöjen vähentämisestä tullee kohta sillisalaatti -päätös autojen ja polttoaineiden verotuksen muutoksesta. Luultavasti polttoaineverot ainakin nousee, siitä ehkä korvataan osa veronpalautuksilla syrjäseuduilla asuville vähävarasille joilla ei ole ratikka- eikä bussikyytiä kylille. Ajoneuvoverot ei juuri laske koska ne on nousseet joka vuosi n. xx-% jo pitkän ajan ja on liian hyvä verotulolähde vaikka ne ei vaikutakaan päästölukemiin juuri mitenkään. Autoveron laskeminen lisäisi uudempien vähäpäästösempien autojen hankintaa mutta mistä sitten kerättäsiin autoilusta saatavat verot ?
Ajoneuvoveroihinkin voisi kehittää vähän poikkitieteellisesti pätevän kompensaatiomallin jossa auton päästöjä voisi korvata esim. metsän kasvatuksella hiilivarastoksi. Jos ajaa esim. keskipäästösellä 160 g/km CO2:a päästävällä ajoneuvolla 15 ooo km/v. niin sen päästökorvaukseksi tarvitaan n. 0,6 ha:n keskimääräsen suomalaisen metsän puun kasvu/vuosi. Jos metsittää vaikka 1 ha:n peltoheiton koivuilla , niin sillä päästösidonnalla voisi ajella 2 autolla jo aika matkan/vuosi. Valtiohan voi joutua maksamaan sanktiomaksua, jos CO2-päästöt ei laske tarpeeksi. Siis win-win-tilanne kun metsää laitetaan kasvamaan lisää ja autojen päästöt kompensoituu samalla.
Autojen päästömaksusta päästään laskemaan myös metsän kasvatuksen arvo päästöjen sitojana : Kun esmes 195 g päästävän auton ajoneuvovero on 305 € / v 10 000 km vuosiajolla , niin 1 ha:n puun kasvatuksen vastaava arvo sitojana olisi esim. n. 4 motin kasvulla 610 € /vuosi. Jos ajoa tulisi vain 5000 km/vuosi, niin puunkasvatuksen ha -arvo kasvaisi 2:n kertaiseksi ja olisi 1220 € . Noilla hinnoilla voisi jo vaikka alkaa hiilivaraston pystyyn säilöjäksi ihan mielellään.
Periaatteessa jokaisella maapallon kansalaisella voisi olla henkilökohtainen päästökatto. Niin voi ajatella, vaikka käytännön sovellus puuttuu. Metsänomistajat voisivat myydä päästökompensaatioita rikkaille, jotka haluavat kuluttaa enemmän. Hyvin toteutettuna tämä edistäisi nettosidontaa, eli harrastettaisiin ylikompensaatiota kuten joissakin hiilimarkkinahankkeissa jo nyt tehdään. Kaikkea uutta sidontaa ei siis myydä.
Palatakseni autoaiheeseen, varmistan vielä: onko Biokaasujalan Seat Leonissa saatu sekä bensatankki että kaasusäiliö sijoiteltua niin, että autossa on vielä liki normaalin kokoinen tavaratila takaluukussa? Markkinarakoa muuten olisi Suomen oloihin sopivalle nelivetoiselle katumaasturille kaasu/bensahybridinä!
Skoda tuo markkinoille ensivuonna nelivetoisen täyssähköauton siihen saa myös vetokoukun. Toimintamatka n. 500km. Tilaa enemmän kuin octaviassa. Malli on crossover. Ei kannata enää litkujen ja kaasujen kanssa värkkäillä. Ne tekevät autosta vanhanaikaisen jakeluverkosta riippuvaisen.
Tiedän ENYAQ iV:stä, mutta en ole vielä vakuuttunut tuosta Skodasta. Lähipäästöt toki alenevat, mutta akun valmistuksen päästöjen nollaaminen kestää kymmeniä tuhansia kilometrejä, joiden jälkeen onkin ehkä aika jo uusia akku?
Henkilöautojen bensiinimoottoreiden hyötysuhde on n. 30%, eli 70% energiasta menee ilman lämmitykseen. Sähkömoottorin hyötysuhde on 95%. Eikä mitään ilmapäästöjä. Kumpi lienee kestävää kehitystä. Sähköautojen akkujen valmistuksen energian kulutus on marginaalista ja pelkkää propakandaa pitää sitä esillä.
Ei sähkön tuotantokaan ole päästötöntä. Ei edes aurinko- tai tuulisähkö. Puhumattakaan akkumetallien louhinnasta. Pitäisi vertailla elinkaaren kustannuksia ja päästöjä kuten rakennuksissa: valmistuksen päästöt ja kulut ja lisäksi käytön ja käytöstä poiston.
Lienee aika tarpeetonta puhua päästöistä aurinko-ja tuulisähkön tuotannossa. Meillä henkilöautojen ruostumnenkin aiheutta enemmän päästöjä kuin nuo energiamuodot.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 8,201 - 8,210 (kaikkiaan 24,366)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.