Keskustelut Metsänhoito Metsä on lain yläpuolella

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
  • Metsä on lain yläpuolella

    Metsä alan ei tarvitse noudattaa lakeja! Onhan se aina tiedetty,mutta nyt siitä on ihan tutkittua tietoa. 60% ensiharvennuksista on hakattu liian harvaksi. Ilmaiseen kuitupuuhun tottunut sellu teollisuus ottaa kaiken,minkä irti saa. MO saa siitä muutaman ”lisä euron” hetkellisesti. Pitemmällä aika välillä se on kaikkien osapuolten tappio. Mitään sanktioita tästä toiminnasta ei kenellekään tule.

    Luonto arvojen säilyttämis kohteita tuhotessa MO saa ERITTÄIN TÖRKEISSÄ tapauksissa sentään huomautuksen.

  • Puuki

    Hoitamattomsta leimikoista ei pitäisi maksaa norm. hintaa. Ja hoidetusta oikea kantohinta, maailmanmarkkinahintojen mukainen.    Eurot ohjaamaan mh:a, silloin kemerat voitasiin unohtaa.  Metsäpäähän ei riitä rahaa riittävästi kuten tunnettua.

    Tomperi

    Puuki, Keski-Euroopassa on käytössä tienvarsi hinta tai tehdashintakin ehkä.  Siitä Suomessa luovuttiin sen takia koska halutttiin kaikille joos suinkin mahdollista sama hinta, puunmyyjille siis.  Toinen merkittävä syy oli se että päätettiin että Somessa ei ole puulle ns nollarajoja, alueita että puusta ei olisi varaa maksaa kantohintaa. ( että kannattaa jalostaa minkä puu saa maksaa tehtaalla ja sen takuuksi yhteiskunta aloitti kaiken moisten tuikien jakamisen ja perusti sitä varten oikein valtakunallisen organisaation.  Jos tänä päivänä mitä MTK:n lehdet kirjoittaa ja mitä keskustelua hiilinieluista käydään niin ,,, halutaan että maksetaan metsänomistajlle hiilensitomisesta, ja kun näin käy niin suurimman tuoton saa kun ei tee mitään ja nostaa hiilensidonta korvauksia.  Toteutuneeko se?

    suorittava porras suorittava porras

    Eihän siitä hoitamattomasta maksetakaan ,mutta siinä vaiheessa mukaan tulee kemera , jonka avulla hetkellinen tulo hehtaarilta hilataan hoidetun harvennuksen hehtaarituloa korkeammaksi. On järkkyttävää kuunnella ensiharvennuskauppoja suunnittelevan suusta ensimmäisenä:”Saako harvennukseen kemeraa?” Jos vastaus on ei , jää harvennus tekemättä.

    On toisaalta huomattava ,että kuitupuun hinnassa tuijotetaan keskihintaa. Sitä varotaan paljastamasta ,paljonko hyvästä tai huonosta erikseen maksetaan ja toisaalta paljonko niitä huonoja jää kauppatoiminnan ulkopuolelle. Hyvät leimikot kelpaavat aina ja hinta on myyjällekin mieleinen . Ei välttämättä näy numeroina kauppakirjassa ,vaan murskeena tiellä ja parempana palveluna ostajan taholta. Sekin on selvää ,että hoidetut kohteet eivät päädy metsäkeskuksen” protestilistalle”.

    Puuki

    Murskekuorma-pari on tietysti hyvä lisä sekin mutta oikeasti kyseessä on kantohintojen jääminen 80-luvun hintatasolle. Sitä ei korvaa juuri muu kuin hinnan reipas nostaminen.  Sitten on varaa maksaa sille pikkukoneketjun pyörittäjällekin sopivampi hinta puunkorjuusta, kun kuitupuun kantohintoihin tehdään ensin n. 30 vuoden inflaatiokorjaus .

    Ropsin

    Joo kun ei metsää metsänomistaja hoida niin voi sanoa että ei talousasioitaan kykene hoitamaan josta voi vetää johtopäätöksen että on dementoitunut jonkinverran, dementian yksi oire ettei talousasioitaan kykene hoitamaan.

    Samoiten nuorten metsien keskenkasvuisena avohakkaus!!!

    Metsuri motokuski

    Onko puuki pienmetsäkoneelle maksaja metsänomistaja ? Silloin tullaan siihen kahden hinnan korjuuseen. Pienkoneen korjuuseen ja normaali koneen korjuuseen. Varmaan yrittäjät lähtevät tähän mukaan jos riittävästi maksukykyisiä asiakkaita löytyy. Se pitäisi kartoittaa ja taata että hommaa piisaa useammaksi vuodeksi.

    Muistan hyvin kun mhy:n korjuupalvelun päätti eräälle urakoitsijalle että hänen on hankittava 10 pyöräinen ajokone pehmeiden maiden korjuuseen. Yrittäjä osti kyseisen koneen. Kahden vuoden aikana taisi olla 20 ha näitä työmaita. Loput oli normaali koneella tehtäviä työmaita. Parin teliremontin jälkeen kone sitten vaihtui. Yrittäjälle muodostui melkoinen tappio konehankinnoista.

    mehtäukko

    Tomperi…”Puuki, Keski-Euroopassa on käytössä tienvarsi hinta tai tehdashintakin ehkä.  Siitä Suomessa luovuttiin sen takia koska halutttiin kaikille joos suinkin mahdollista sama hinta, puunmyyjille siis…”

    Tomperin teksti ei pidä ollenkaan paikkaansa,- päinvastoin. Hankinta-tai tienvarsihinta on lähinnä yleinen ”listahinta”, johon leimikkotekijät eivät vaikuta kuten pystykaupassa.

    Puuki

    Maksan heti hyvän hinnan puun korjuusta sopivalla koneella tehtynä, kun yhtiö maksaa hyvän hinnan puista tienvarteen.  Olen sitä joskus tehnytkin, että maksoin ylimääräistä e-puukorjuusta vaikka tv-hinta ei niin häävi tosin ollutkaan.

    Nyt sähkön hintahuipussa yhtiöt teki ”vuosisadan” huipputuloksia. Juuri mitään ei siitä herunut e.-puun kantohintoihin.

    Metsuri motokuski

    Mitenhän puuki tuon saisi realisoitua ? Mikä olisi se riittävän hyvä hinta ? Kuinka paljon lisää olisit valmis maksamaan, jotta urakoitsija voisi harkita koneen ostoa? Voitko myös taata että sinunkin leimikojesi jälkeen maksukykyisiä asiakkaita löytyy riittävästi urakoitsijan toiminta-alueella ? Arvelen kuitenkin että sinun leimikkojesi takia ei urakoitsijan kannata ketjua ostaa. Muutoinhan olisit itse ostanut sen.

    mehtäukko

    Koneen ostoa ennen on ymmärrettävä käytöstä,toiminnasta tuottavuudesta enempi kuin on jälkiä joskus seuraillut…

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)