Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Jätkä kaipaa metsään telasulkeisia. Voisi itse näyttää esimerkkiä ,kuinka kymppipyörä ”kengitetään” ja tarvittaessa puretaan telat ja lisäpyörästö maasto-olosuhteissa. Telattomuus ei ole kymppipyörän kohdalla vaihtoehto.
Käytännössä nämä telahommat hoidetaan hallilosuhteissa asianmukaisilla välineillä työturvallisuudesta tinkimättä. Meilläkin homma sujui halliammattilaisten tekemänä kuin formulavarikolla nokkamiehenä toimitusjohtaja.
Ajokoneiden kohdalla teloja/ketjuja voidaan tarvittaessa vaihdella, mutta motoon kerran asennettuja teloja otetaan päältä pois käytännössä vaihdettaessa ne uusiin. Ainoat toimet siinä välillä ovat kiristys ja tarvittaessa lyhennys. Kerkesin vaihtaa aikoinaan traktoriini useammin ketjuja , kun 30 vuoteen on tarvinnut edes teloja kiristellä.
Jätkän mainostama relaskooppi arviointivälineenä on saamassa kylmää vettä niskaansa. Arviointimenetelmät ovat nyt yhtiöiden taholta kriittisen tarkastelun kohteena. On vahvoja viitteitä siitä , että relaskoopilla arvioitujen kohteiden runkoluvut eivät osu aina kohdalleen. Runkomäärä on todellisuudessa monesti taulukkoarvoja pienempi. Tämä tarkoittaa sitä ,että relaskoopin avulla määritetty pohjapinta-ala antaa joskus liian suuren runkoluvun koealalle. Pohjapinta-ala suosituskäyrällä ja runkoluku onkin jo suositusten alarajan tuntumassa.
Kannattaa ottaa huomioon sekin ,että hakkuuvoimakkuuden tarkastuksiin on käytetty monta eri menetelmää , joilla on päädytty kohua aiheuttaneeseen lopputulokseen. Olisikin mielenkiintoista tietää ,onko puoliympyräkoealoin mitattuja kohteita päätynyt protestilistalle. Nyt nimimerkki ”Jätkä” on vannonut relaskooppia ainoaksi oikeaksi määritettäessä runkolukuja määräalalle. Kollega 10 koneketjun yrityksestä kertoi juuri yllä kertomani havainnon. Luotto ei ollut sataprosenttinen vaikka itse oli ko vehjettä pääosin käyttänyt viimeiset 20 vuotta. Osa yrityksen koneketjuista työskentelee toiselle asiakkaalle ,jossa käytetään puuston arvioinnissa vain puoliympyräkoealoja… No , kohta sekin menetelmä jää relaskoopin ohella pois käytöstä ,kun parempia menetelmiä tulee tilalle.
Juu, enpä ole yhdenkään konehemmon nähnyt palstoillani relaskoopin kanssa pähkäilevän. Enkä usko sen autuuteen, kyllä ihan kelpo harvennuksiakin on aikaan saatu. Viimeksi omaensiharventamani oli todella hyvä vielä kakkosen jälkeenkin. Teki varovaisen kakkosen ja kolmas harvennuskin vielä mahdollinen mutta ei todennäköinen. Kasvaa tukkia nyt riivatusti.
Vanhan koulukunnan metsänhoitaja sanoisi, että runkoluvun saa parhaiten puomilla tai kepillä, pohjapinta-alan puolestaan relaskoopilla. Mittauksen tulokseen tai virheeseen vaikuttaa silloin ainoastaan se, miten hyvin koealat vastaavat aluetta keskimäärin. Mitään muuta arviointia tai muuntamista mittaukseen ei sisälly.
Juuri ,kuten Anneli totesi . Koealoja on oltava riittävästi . Se riittävyys voi relaskoopin kanssa olla jopa ongelma ,kun koealoilla tarpominen vie aikaa tuottavasta työstä. Puoliympyrä/ puomi -menetelmä on helposti toteutettavissa ja riittävä koealojen määrä saavutettavissa ilman ylimääräistä vaivaa.
Taimikossa runkoluku, harvennuksilla pohjapinta-ala. Jos jäävä puusto keskimäärin vajaa 12 cm keskiläpimittaisen puuston 1000 runkoa antaa pohjapinta-ala käsi 10, jolloin taidetaan jäädä alle laki rajan. 16 cm puita kun jätetään 1000 runkoa, ppa on 20, jolloin harvennus on ollut hieman varovainen.
Koneessa kyllä luulisi runkojen keskijäreys ja jäävä runkoluku olevan melko tarkasti tiedossa. Ymmärrys voi tietysti olla ongelma.
Eikö tuo liene kuskien perusammattitaitoa, että osaa noudattaa ohjeita, riippumatta siitä onko ne artikuloitu runkolukuna vai pohjapinta-alana. Isompia jääviä puita tarvitaan tiettyyn pohjapinta-alaan pienempi määrä.
AJ…”relaskoopilla. Mittauksen tulokseen tai virheeseen vaikuttaa silloin ainoastaan se, miten hyvin koealat vastaavat aluetta keskimäärin. Mitään muuta arviointia tai muuntamista mittaukseen ei sisälly.”
Kun kuusialikasvusta jätetään mäntyharvennuksissa alle ja ongelmaksi tulee joskus uravälin liian leveäksi karkaaminen, esitän kysymyksen .
Voiko kourassa olla värisumute joka näkyy esim.hämäräss/pimeällä heijastaen ? Eli sinnetänne voisi uranreunapuuhun takapuolelle hieman korkeammalle suihkauttaa.
Reilun n. 20m:n uravälin harvennuksessa edellisen uran kasat ja pöllin päät näkyvät tehtävälle linjalle.Lisäksi on hakkuu-urapiirto näytöllä ja vilkaisu taakse ettei ala mutkaa syntyä. Ei se karkaa minnekkään kun asioita seurataan.
Oletin mehtäukko tuossa että käyttäjä osaa käyttää välinettä oikein. Jäikö muita virheitä pois? Tuossa ei kuitenkaan tarvitse miettiä mikä olisi keskipituus tai valtapituus joten se virhelähde jää pois.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,061 - 1,070 (kaikkiaan 1,908)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.