Keskustelut Metsänhoito Metsänhoidolliseti kestävät hakkuut.

  • This topic has 80 vastausta, 21 kirjoittajaa, and was last updated sitten by AvatarKurki.
Esillä 9 vastausta, 71 - 79 (kaikkiaan 79)
  • Metsänhoidolliseti kestävät hakkuut.

    Tässä aamun valkenemista odotellessa. Mitäpä mieltä olette nykysistä hakkuumääristä, että onko kestävää? Entäpä hiilinieluista. Säilytetäänkö vanhat metsät vaiko isketäänkö potttiputkella jalostettuja taimia muokattuun maahan hiiltä sitomaan. Ajatus tuli mieleen kun aamuradiosta kuuntelin eduskuntatyön jättäneen Pertti Salolaisen huolestumisen maailman luonnon tilasta. Vituroilleen näyttää menevän Suomi metsähommissa. Avohakkuita vain tehdään. Kuulemma parikin kertaa oli käynyt lentokoneella Amatsonin sademetsiä kuvaamassa ja kovin huolissaan oli.

  • Puuki

    Korjuun ja kaukokuljetuksen hiilijalanjälkikin on jo selvitetty tutkimuksella. En muista tarkkoja lukemia mutta ei ole kovin iso osa kokonaisuudesta. (Löytyy haulla jos jotakuta asia kiinnostaa).

    Hyvin kasvava taimikko sitoo hiiltä jo  aika hyvin nuorenakin. N. 2 kiintoa/ha/v.  kasvu on saavutettavissa E-Suomessa 10 vuotiaassa taimikossa.  20 vuotiaana metsän kasvu on jo tuossa 4 motin kieppeissä tai ylikin. Jos taimien alkuperä on jalostettua, niin kiertoajan kok.kasvu voi lisääntyä edellisen sukupolven metsään verrattuna 15-30 %, riippuen puulajista ja kasvupaikasta.  Hiilen sidontaa se voi tuoda lisää yli 100 t/ha / kiertoaika.

    Kurki

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/kontortan-idattaminen/

    Taimikko kasvaa toki hurjasti prosenttien ja lukujen valossa, mutta ei sido hiiltä vasta kuin varttuneen metsän iässä. Ja silloin taas hakataan uudestaan.

    Jos lukisi vähän laajemmin näitä keskusteluja täällä, niin ei väittäisi sellaista, että taimikot eivät sido hiiltä.

    Tuossa yllä olevan linkin esimerkissä taimikko on kavanut 30 vuodessa 300 m3. Eli  sitonut ilmasta 1,35*300= 400 tonia hiidioksidia. Eikö se riitä?

    Kun tehdään aukko niin maahan jää vielä huomattava hiilivarasto eli puiden juuristo, joka on noin kolmannes ruhkopuun määrästä. Esimerkiksi uudistushakkuussa 300 m3/ha, maahan jää 100 m3  juuristoa, joka on sitonut ilmasta 100 tn hiilidioksidia.

    Visakallo Visakallo

    Kertoivat TV:ssä, että Afrikan väestö on tällä hetkellä 17 % maapallon väestöstä, mutta ensi vuosisadalla jo puolet. Kiinalaiset ja intilaiset investoivat parhaillaan kilpaa Afrikkaan, mutta Eurooppa ja pieni urhea Suomi puolestaan parantavat omia hiilitaseitaan.

    nuori isäntä

    Eikös se ollut jossain tutkimuksessa juuri todettu, että hyvin hoidettu taimikko on nielu jo alle 10 vuoden iässä. Tuo jalostetutun taimen kasvulisä sivuutetaan aina nielukeskusteluissa. Valitettavasti.

    Tolopainen

    Kun sellubuumi näyttää lässähtänen, uutta vastaavaa kestää sitten odotella ja hiilinieluja kasvatellaan taas ihan rauhassa. Sellun kysyntä tulee tietenkin vähenemään globaalisti, kun myös Aasiassa alkaa paperinkulutus nopeasti vähetä. Suomessa tehdään paperia vuodessa vielä 15 milj t, jos se määrä vaikka puolittuu ei vastaavaa kysyntää enää synny. Metsäteollisuus ei ole pohjolassa enää kasvava ala.  Se vääjäämättä supistuu ja suurtehtaat rakennetaan jatkossa tropiikkiin, jos uutta kapasitettia tarvitaan, kasvavan väestön tarpeisiin. Jospa ne Afrikassa alkaisivat joskus käyttää vaippoja, kun elintaso nousee ja tulee tarpeetonta kulutusta. Sitä odotellessa antaa metsän kasvaa kuten ilmastoihmiset haluavat. Olihan tuossa pari vuotta aikaa myydä hakkuurästit pois kohtuullisella hinnalla.

    Puuki

    Hiilinieluja pitää tosiaan alkaa kohta kauppaamaan.  Omat hiilipäästöt on kuitattu  puun kasvatuksella ja ylimäärän voi vuokrata kaupunkilaisten kompensaatioon.  Lentäminen on jäänyt vähälle joten autoja ja traktoria voi käyttää  huoletta . Ja autoista maksetaan sitä paitsi ilmastoveroakin reilusti yli päästömaksun hinnan.

    Jos uusia sellutehtaiata katsottaisiin ilmaston-ja ympäristön näkökulmasta oikeasti, niin niitä rakennettaisiin korvaamaan vanhempia tehtaita.  Muovituotteiden ja keinokuitujen & puuvillan korvaaminen puuperäisillä tuotteilla olisi ekoteko. Samoin kuin rakennuspuolella sementin korvaaminen puulla on ekoteko.

    Kurki

    Puuki: Ei. Kyseessä on vuonna 2019 tehtyjen puukauppojen määrä. Hakkuut olivat suuremmat.

    Viime vuoden ostot yksityismetsistä putosivat 30% eli 15 milj.m3 36 milj.m3:iin. Mahdollisesti tälle vuodelle on tulossa sitten tuon verran vähemmän suomalaisen teollisuuspuun käyttöä. Linkki Metsälehti 16.1.2020.

    Suomen hakkuusäästö vuonna 2020 olisi silloin 110 – 78,5 (2018 teollisuuspuu+energiapuu)-15(vähentynut käyttö) + 15 (muu poistuma)= 31,5 milj.m3.

    Hiilinielu hakkuusäästöstä 2020 olisi silloin 1,35*31,5= 42,5 milj.tn/v

    Tuohon kun lisätään puunjalosteissa ulos menevä hiili n. 25 ( arvio, vienti vähenee 2020) milj.tn/v niin Suomen hiilinielu olisi suurempi kuin kaikki päästöt 56milj.tn/v.

    ELI SUOMEN HIILINIELU 2020 olisi 42,4 + 25 = 67,5 milj.tn/v.

    Planter Planter

    ”Viime vuoden ostot yksityismetsistä putosivat 30% eli 15 milj.m3 36 milj.m3:iin. Tälle vuodelle siis on tulossa sitten ainakin tuo verran vähemmän suomalaisen teollisuuspuun käyttöä.”

    Tänä vuonna voidaan hakata myös 2018 tehtyjä ostoja ja/tai 2020 tehtyjä ostoja, joten tämän vuoden hakkuita ei tarkkaan tiedä.

    Kurki

    Mitä nyt suhdanteista tälle vuodelle on pääteltävissä ostoista, eivät ainakaan nouse viime vuoden tasosta, että laskua hakkuissa tulee joka tapauksessa tänä ja ensi vuonna.

Esillä 9 vastausta, 71 - 79 (kaikkiaan 79)